Marianne Pekola-Sjöblom 5.11.2019

Toimintaohjeita ja nollatoleranssia häirinnälle, uhkailulle ja vihapuheelle kunnissa

häirintä

Viimeiseltä kymmeneltä vuodelta löytyy monia tutkimuksia ja selvityksiä, jotka osoittavat häirinnän, uhkailun ja vihapuheen olevan yleistä kuntakentällä. Ilmiö on yleinen myös muissa Pohjoismaissa.

Tiettävästi ensimmäinen Suomessa tehty kartoitus tehtiin Tampereen yliopiston toimesta vuonna 2006. Tuolloin kyselyyn vastanneista valtuustojen puheenjohtajista 39 %, hallitusten puheenjohtajista 35 % ja lautakuntien puheenjohtajista 27 % oli kokenut häirintää tai uhkailua. Vastaavassa Kuntaliiton vuonna 2008 tekemästä kyselystä selvisi muun muassa, että kuntajohtajista peräti 53 % oli kokenut työssään uhkailua tai häirintää.

Kuntaliiton ARTTU2-tutkimusohjelman osana keväällä 2015 toteutetussa kuntapäättäjäkyselyssä kartoitettiin niin ikään kokemuksia häirinnästä ja uhkailusta. Tulosten mukaan johtavista viranhaltijoista 36 %, hallitusten jäsenistä 33 %, valtuustojen jäsenistä 24 % ja lautakuntajäsenistä 13 % oli kokenut uhkailua tai häirintää.

Kuntaliiton kesäkuussa 2018 kuntajohtajille tekemään kyselyyn vastanneista 41 prosenttia ilmoitti joutuneensa työssään häirinnän tai väkivallan kohteeksi. Ilmiö osoittautui olevan erityisen yleinen naiskuntajohtajien keskuudessa.

Lokakuussa 2019 ilmestyi Jyväskylän yliopiston tutkijoiden tekemä kattava tutkimus vihapuheen yleisyydestä kuntakentällä. Tutkimukseen Viha vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon” sisältyneen laajan kyselytutkimuksen mukaan joka kolmas (34%) kuntapäättäjistä on kokenut vihapuhetta, ja vihapuheen kokemukset olivat yleisimpiä naisten, suuria kuntia sekä etnisiä vähemmistöjä edustavien kuntapoliitikkojen keskuudessa.

Viisi toimenpide-ehdotusta vihapuhe-keskusteluun

Jyväskylän yliopiston tutkimusraportti Viha vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon sisältää viisi varsin osuvaa toimenpide-ehdotusta keskusteluun:

1) Päättäjille arvojohtajuutta ja vihapuheeseen puuttumista, 2) Selvät hyväksytyn puheen rajat poliittisen järjestelmän sisälle, 3) Vaaliehdokkaille ja kuntien luottamustehtävissä toimiville selkeämmät vastuutahot ja keinovalikoima, 4) Alustoille vastuuta vihamielisten viestien poistamisessa ja tilien sulkemisessa sekä 5) Politiikkaan vaikuttavan vihapuheen näkyväksi tekeminen.

Toimenpiteet ja toiveet kohdistuvat monille toimijoille: kunnille, puolueelle, kuntapäättäjille itselle - ja myös Kuntaliitolle. Konkreettisia toimenpiteitä ovat muun muassa kuntavaltuustokauden alkaminen asiallisen keskustelun sääntöjen kertauksen merkeissä. Eri yhteyksissä on esitetty toivetta mm. kunnissa laadittujen toimintatapojen kartoittamisesta ja levittämisestä sekä suosituksen laatimiseksi kuntien sisäisen vihapuheen torjumiseksi.

Avuksi myös Häiritsevä palaute -sivusto

Toukokuussa 2019 avattu Häiritsevä palaute -sivusto (www.hairitsevapalaute.fi) tarjoaa perustietoa ja neuvoja epäasiallista palautetta tai vihapuhetta kohdanneelle asiantuntijalle ja hänen esimiehelleen ja työyhteisölleen. Sivustolla käsitellään mediavälitteistä häiritsevää palautetta eri näkökulmista ja materiaalia voi käyttää ennakointiin, ensiapuun ja koulutukseen.

Sivuston materiaali on tuotettu Työsuojelurahoittamassa hankkeessa ”Miten kohdata häiritsevää palautetta työssä? Ratkaisut, toimintatavat ja vastuut”. Häiritsevä palaute -sivusto on tehty yhteistyössä Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan (TJNK) ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) toteuttaman ja OKM:n rahoittaman ”Vastuullinen tiede” -hankkeen kanssa.

***

Toimenpiteitä on tärkeätä käynnistää heti, sillä seuraaviin kuntavaaleihin (18.4.2021) on aikaa enää puolitoista vuotta.

Lisätietoa:

Selvitys 40 kunnasta: Neljännes kuntapäättäjistä on kokenut tehtävissään häirintää tai uhkailua.

Yli puolet naiskuntajohtajista kokenut häirintää asemansa vuoksi.

 

Raportteja:

* Siv Sandberg: Kuntapäättäjien kokemukset häirinnästä ja uhkailusta vuonna 2015.

Uutta ARTTU2-ohjelmasta nro 8/2016.

* Marianne Pekola-Sjöblom, Jenni Airaksinen: Häirintä ja uhkailu kuntajohtajien työssä.

Uutta kunnista –julkaisusarja, nro 13/1018.

Kirjoittaja
Marianne Pekola-Sjöblom

Marianne Pekola-Sjöblom on Kuntaliiton tutkimuspäällikkö. 

Twitterissä: @M_PekolaSjoblom

Kuntamatkalla

Kirjoitussarjassa tuodaan esille sitä kaikkea muutoksen ja tulevaisuuden tietoa, mitä viime aikoina on löydetty Kuntaliiton laajoissa verkostoissa ja asiantuntijoiden työssä.

Kirjoitukset ovat osa Matkaopas kuntien muutokseen -verkkosivuja sekä julkaisua. Matkaopas on Kuntaliiton uudenlainen kokoelma tietoa, tukea ja työkaluja kuntien tulevaisuustyöhön.