Ulla Karvo 17.12.2019

Uusi komissio - vanhat haasteet

Suomen EU -puheenjohtajakausi on loppumaisillaan. Tulokset ovat varsin laihoja, mutta kaikki ei ole pelkästään Suomen syytä. Kausi ajoittui hankalaan ajankohtaan uuden parlamentin aloittaessa työnsä ja lisäksi uuden komission valinta pitkittyi pahoin. Nekin asiat, mitkä olivat pöydällä, olivat hankalasta päästä.

Neuvottelut eivät olleet helppoja vetää esimerkiksi EU:n laajentumisprosessin yhteydessä. Ranska torppasi Pohjois-Makedonian ja Albanian jäsenyysneuvotteluiden jatkon. Tästä on jäänyt näihin maihin katkeruutta ja toivottavasti ongelmilta säästytään.

Toinen hankala, käsittelyssä ollut asiakokonaisuus, on ollut EU:n tuleva monivuotinen rahoitusraami.  Suomen ensimmäinen ehdotus asiassa teilattiin lokakuussa ja uusi ehdotus ei saanut sen parempaa vastaanottoa. Komission vasta aloittanut uusi presidentti von der Leyen soimasi ehdotusta suorin sanoin ja totesi, ettei komission tulevia haasteita ja toimenpiteitä voida toteuttaa Suomen esittämän (1,07 % BKTL) raamin puitteissa. Aikanaan edellisen komission oma ehdotus oli 1,11% ja näin ollen esityksien välillä on iso kuilu rahassa mitattuna. Jäsenmaat ovat käyneet keskusteluja raamista ja muun muassa koheesiorahoihin kohdistuvat leikkaukset hiertävät monia jäsenmaita. Päätöksiä asiassa voidaan mahdollisesti odottaa tammikuussa alkavalla Kroatian puheenjohtajakaudella.

Mitä asioita uusi komissio sitten haluaa juuri alkaneella kaudellaan ajaa ja mihin rahaa tarvitaan? Päällimmäiseksi on nostettu ilmastonmuutoksen torjunta uuden kunnianhimoisen ohjelman avulla. Tämä ”green deal” -ohjelma tulee sitomaan yhteen kaikki EU-politiikan osa-alueet. Tavoitteena on käyttää 25% tulevasta seitsenvuotisesta budjetista ilmastonmuutosta hidastaviin toimiin.

Suunnitelma on kunnianhimoinen ja sen edellyttämät toimenpiteet eivät tule olemaan helppoja toteuttaa. Ongelmia on luvassa poliittisesti ja myös joidenkin jäsenmaiden asenteiden vuoksi. Komissio ehdottaakin ns. oikeudenmukaisen siirtymän mekanismia, jotta erityishaasteita kohtaavat jäsenmaat saataisiin ilmastonmuutoksen torjuntaan mukaan. Tämän rahaston on tarkoitus olla koheesiopolitiikan alla.

Komissio lupaa esitellä 2020 vihreän rahoituksen strategian, jonka tavoitteena on edistää yksityisen sektorin osallistumista vihreän siirtymisen rahoittamiseen sekä Kestävä Eurooppa -investointiohjelman.

Euroopan tavoitteena on olla ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Vuoden 2030 vaatimustasoa on esitetty kiristettäväksi jo sovitusta 40%:ta 50-55%:iin vuoden 1990 tasosta, jotta tavoitteeseen päästäisiin. Kaikki tämä edellyttää kovaa työtä, selviä askelmerkkejä ja suuria investointeja. Maaliskuussa on tulossa esitys ensimmäiseksi eurooppalaiseksi ilmastolaiksi, jonka odotetaan tuovan pitkäjänteisyyttä ilmastopolitiikan toteutukseen. Lisäksi luvassa on uusi toimintaohjelma kiertotaloudesta ja useiden direktiivien päivityksiä on tiedossa.

”Green deal” ohjelman vastuukomissaari Timmermans on korostanut paikallisen tason merkitystä ilmaston muutoksen torjuntaan liittyvissä toimenpiteissä. Paikalistasolla on ratkaiseva rooli globaalissa ongelmassa. Siirryttäessä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa kuntien mahdollisuudet esimerkiksi julkisen liikenteen, jätteenkäsittelyn ja kaupunkien viherryttämiseen liittyvissä toimenpiteissä auttavat ilmastonmuutoksen torjunnassa. Toimenpiteiden ja investointien rahoittaminen on herättänyt huolta, mutta talouden hieman paremmat näkymät ja pääoman edullisuus antavat uskoa haasteisiin vastaamiseen. Lisäksi ennen kaikkea PK -yrityksillä on mahdollisuus löytää työllistäviä ratkaisuja aloilla, jotka ovat kytköksissä ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Köyhällä ei ole varaa olla ympäristöystävällinen. Talous ja ympäristöasiat kulkevat käsi kädessä. Uuden komission tavoitteena on ”talous, joka toimii ihmisten hyväksi”. Tämä tavoite kytkettynä ilmastonmuutoksen torjuntaa tulee toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla ihmisten hyväksi.

Moni uuden komission listalla oleva asia on ennestään tuttu, mutta komissiolla on niihin omia kunnianhimoisia tavoitteita ja näkemyksiä. Toimet digitalisaation kehittämiseksi ja maahanmuuttokysymyksen ratkaisemiseksi jatkuvat, kuten myös keskustelu Euroopan tulevaisuudesta.  Uusi komission haluaa EU:sta maailmanpoliittisesti vahvemman toimijan. Euroopan tulevaisuutta käsittelevä kaksivuotinen konferenssi on parlamentin, neuvoston ja komission yhdessä järjestämä ja sen on tarkoitus alkaa 2020. Britannian vaalien tulos varmistaa BREXIT:n ja pian EU:n tulevaisuutta jakaa yksi jäsenmaa vähemmän.

Euroopan vahvuuden edellytyksenä on yhtenäinen unioni ja komissio haluaa vahvistaa eurooppalaista demokratiaa ja eurooppalaista elämäntapaa, jotta yhtenäisyys olisi mahdollisimman laajalla pohjalla. EU:n sisäisesti huolta aiheuttaa oikeusvaltioperiaatteen mureneminen Unkarissa, Puolassa ja Tsekissä. Suomi on puheenjohtajamaana kiitettävästi nostanut esille etenkin Unkarin tilannetta ja maa on ollut kuultavana neuvostossa. Toisaalta tämä on ehkä provosoinut Unkaria kiristämään edelleen otteitaan maan sisäisesti ja mielenosoitukset Orbanin hallitusta vastaan keräävät suuria joukkoja. Uusi, todella ikävä käänne, on paljastunut myös Maltalla, jossa pääministeri eroaa. Korruptiota tutkineen toimittajan murha näyttää kytkeytyvän pääministerin lähipiiriin.

Uudelle komissiolle ei ole luvassa helppoja aikoja! Jo komission nimittäminen oli hankalaa ja monet poliittiset intohimot sävyttivät komissaarien valintoja, mutta nyt on aika päästä työn alkuun. Komissiolta edellytetään rutkasti osaamista ja yhteistyökykyä, mutta onneakin tarvitaan kunnianhimoisten suunnitelmien läpiviemiseen!

Kirjoittaja
Ulla Karvo

Ulla Karvo is the Director of the Association's Brussels Office.