Tanja Hirschovits-Gerz ja Pia Hakamäki 9.5.2019

Värähtääkö osallisuuden viisari kunnassa?

Systemaattinen osallisuuden seuranta on mahdollista

Osallisuuden mittaamiseksi tarvitaan tietoa sekä osallistumisen mahdollisuuksista, osallisuuden toteutumisesta että osallisuuden tuloksista ja vaikutuksista. Ennen kuin voi käynnistää mittaamisen, tulee toki tietää, millaista ja kenen osallisuutta ja missä toimintaympäristössä halutaan mitata. Onnistunut osallisuus on monen tekijän summa.

Mistä aloittaa osallisuuden seuranta ja arviointi?

Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä, TEAviisari tarjoaa tietoa kuntien toimintaedellytyksistä ja keinoista edistää asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta. Palvelussa voi verrata oman kunnan tietoja koko maan tietoihin.

Viisari kattaa kuusi eri tietokokonaisuutta: kuntajohdon, perusopetuksen, lukion, ammatillisen koulutuksen, perusterveydenhuollon ja liikunnan alat, uutena tulossa myös kulttuuritietoa. Tietokokonaisuudet koostetaan kuuden ulottuvuuden tuloksista: sitoutuminen, johtaminen, seuranta ja tarveanalyysi, voimavarat, yhteiset käytännöt, osallisuus ja muut ydintoiminnat.

Teaviisarin kuntajohdon osallisuusmittarit

Kuntajohto-nimikkeen alle on koottu seuraavia osallisuusmittareita kuntakohtaisena vertailutietona:

Verkkosivuilla on tarkasteltavissa

  • Tarkastuslautakunnan arviointikertomus
  • Laaja hyvinvointikertomus
  • Kuvaus kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista ja -keinoista

 

Kunnassa on seuraavia kuntalaisfoorumeja

  • Vammaisneuvosto tai vastaava
  • Nuorisovaltuusto tai vastaava
  • Lapsiparlamentti tai vastaava

 

Palveluiden suunnittelussa

  • Hyödynnetään asiakasraateja
  • Hyödynnetään kokemusasiantuntijoita
  • Hyödynnetään asiakaspalautteita suoraan
  • Mahdollisuus vaikuttaa päätösten valmisteluun verkossa
  • Mahdollisuus osallistua kunnan talouden suunnitteluun
  • Yhteiskehittämisen periaate

 

Tavoitteet ja toimenpiteet on määritetty

  • Toiminta- ja taloussuunnitelmassa
  • Erillisessä osallisuusohjelmassa

Yllä mainitut tiedot pohjautuvat joka toinen vuosi kuntajohdolle suunnatun tiedonkeruun tuloksiin. Tällä hetkellä tiedot ovat vuodelta 2017. Vuoden 2019 tiedot julkaistaan ensi syksynä.

 

Kuva: Teaviisari.

Yllä oleva kuva on esimerkkihaku Teaviisarin kuntajohdon osallisuustiedoista.

 

Mitä TEAviisarin osallisuustieto kertoo?

Teaviisarin tuloksia voi hyödyntää kunnassa osallisuustyön rakenteiden ja toimintaedellytysten seurannassa ja kehittämisessä. Keskeinen kysymys mittarissa on, onko jotakin asiaa toteutettu/tehty kunnassa vai ei (kyllä/ei). Tarkasteluun on syytä nostaa yleisnäkymän lisäksi alkuperäiset muuttujat, joihin peilaten on helppo käynnistää vuoropuhelu osallisuuden käytännön toteutumisesta.  TEAviisarista saat kehittämistyön tueksi erilaisia yhteenvetoja ja kuvioita, kuten muuttujien värikarttoja, pylväikköjä, viisarikuvioita ja taulukoita sekä Top 10 –näkymän. Näin saat yhdellä silmäyksellä tietoa kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä osallisuuden kehittämiskohteista ja vahvuuksista. TEAviisari tarjoaa hyvän lähtölaukauksen osallisuustyölle.

Syvennä osaamista tietojen käytöstä verkkokoulutuksen avulla. Lisätietoa esitteessä.

Tiesitkö, että Teaviisarin avulla löydät tietoa osallisuudesta jo 120 eri kysymyksen kuvaamana! Osallisuusmuuttujat on nyt koottu kattavaksi luetteloksi. Tämä helpottaa osallisuusmuuttujien kokoamista TEAviisarista itse. Tutustu tarkemmin TEAviisariin tästä.

Miten osallisuustietoa voi syventää kunnassa?

Tarkastelemalla TEAviisarin tietoja, on helpompi kartoittaa, mitä muuta määrällistä ja laadullista tietoa osallistumisen toteutumisesta tarvitaan kokonaiskuvan saamiseksi kunnan osallisuustyöstä ja sen toteutumisesta. Miten esimerkiksi osallistumismahdollisuudesta on seurannut osallistumista:

  • ketkä ovat osallistuneet (keiden toivottiin osallistuvan, keiden tulisi osallistua, ketkä eivät ole osallistuneet ja miksi),
  • miten on osallistuttu (keinot, tavat, toiminta),
  • kuinka laajasti (alueellisesti, eri ryhmät, paljonko) ja usein on osallistuttu

Näin lisäksi on oleellista selvittää, miten osallisuus on koettu ja mitä siitä on seurannut. Osallisuuden kokemuksen mittaamisesta tästä.

Tarkistuslista osallisuuden arvioinnin apuna

Teaviisarin tietojen lisäksi kuntien osallisuuden edistämisen apuna on seitsemän kohdan tarkistuslista, joiden avulla voi arvioida onko kunnan asukkaiden osallisuus huomioitu riittävän hyvin. Tarkistuslista pitää sisällään muun muassa sen, onko kunnalla osallisuusohjelma ja nimettyä työntekijää, jonka vastuulle osallisuusasiat ovat ja miten osallisuustyöhön on budjetoitu.

Lisätietoa osallisuuden seurannasta saat tästä.

Hyvinvointi- ja osallisuustyö kunnissa

Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on parhaimmillaan suunnitelmallista ja aktiivista toimintaa. Se edellyttää toteutuakseen pysyvät rakenteet, joka tarkoittaa esimerkiksi poikkihallinnollisia johtamisen käytäntöjä ja toimeenpanorakenteita (esimerkiksi hyvinvointi- ja osallisuusryhmät ja koordinaatio), hyvinvointi- ja osallisuustavoitteisiin sitoutumista kuntasuunnittelussa, ajantasaista tietoa väestön hyvinvoinnista ja terveydestä sekä osallistumisesta ja niihin vaikuttavista tekijöistä, vaikuttavia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä osallisuuden käytäntöjä sekä riittäviä resursseja.

Järjestöjen rooli kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä osallisuustyössä on erittäin tärkeä ja kunnissa voidaan toimia aktiivisesti järjestöjen toimintaedellytysten parantamiseksi. Osassa kuntia on jo työstetty osallisuusohjelma. Parhaimmillaan ohjelma on tiiviissä kytköksessä kuntien lakisääteisiin asiakirjoihin, kuten kuntastrategia ja hyvinvointikertomus. Osallisuuden mittaaminen on osa tätä kokonaisuutta.

Iloa osallisuuden edistämiseen ja sen seurantaan!

 

 

Kuva: Tanja Hirschovits-Gerz

Tanja Hirschovits-Gerz työskentelee erikoissuunnittelijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.

 

Kuva: Pia Hakamäki

Pia Hakamäki työskentelee erikoissuunnittelijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.

Kirjoittaja
Kuntademokratiaverkosto

Tämä on Kuntaliiton koordinoiman Kuntademokratiaverkoston blogi, johon kirjoittavat verkoston jäsenet. Kirjoittajat kirjoittavat omissa nimissään.

Verkostossa on tällä hetkellä noin 600 kuntien, valtionhallinnon ja kansalaisyhteiskunnan toimijaa.

Hei,

kuntalaisfoorumilistaan olisi syytä lisätä myös kolmas kuntalain mukainen vaikuttamistoimielin eli vanhusneuvosto (tai ikäneuvosto, ikääntyneiden vaikuttamistoimielimellä taitaa olla eri nimiä).

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.