Miira Riipinen 9.7.2019

Vastaako EU:n ympäristöpolitiikka kuntien tarpeisiin?

Miira Riipinen

Ympäristöasiat ovat viime aikoina nousseet rytinällä politiikan paraatipaikoille ja kuntien kunnianhimoiset tavoitteet ja ratkaisut kiinnostavat päätöksentekijöitä. Usein kysytään, miten kunnat toteuttavat valtion tai EU:n ympäristötavoitteita. Kuntien ilmastotyötä seuratessa pitäisin perustellumpana asettaa kysymyksen toisin päin. Löytyykö Suomen EU-puheenjohtajakauden ohjelmasta tai EU:n päätöksenteon agendalta kuntien ympäristötyötä tukevia elementtejä?

Juuri alkaneella Suomen EU-puheenjohtajakaudella pöydälle nousee iso joukko kuntiemme ympäristötyöhön vaikuttavaa lainsäädäntöä ja kannanottoja. Valmistelussa on muun muassa EU:n pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma, neuvoston päätelmät Europan 7. ympäristöohjelmasta ja askelmerkit 8. ohjelmaan, parlamentin ja neuvoston väliset neuvottelut vesidirektiivien toimivuusarvioinnista, mahdolliset neuvoston päätelmät YK:n biodiversiteettisopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi EU:ssa, johtopäätösten tekoa ilmanlaatudirektiivin toimivuusarvioinnista sekä neuvoston päätelmät EU:n kiertotalouspaketista.

Suomi on puheenjohtajakauden ohjelmassaan linjannut pitävänsä tärkeänä EU:n ilmastojohtajuutta ja sen näkymistä pitkän aikavälin ilmastostrategiassa, energiaunionin toimeenpanon ja päästövähennysten edistämistä, kiertotalouden toimenpiteiden laajentamista uusille sektoreille, YK:n biodiversiteettisopimuksen toteuttamista tukevia toimia, luonnonvarojen kestävän käytön edistämistä sekä pyrkimystä siihen, että monivuotisen rahoituskehyksen (2021–2027) ohjelmilla tuetaan ilmastotavoitteita.

Lukuisat Suomen kunnat yhdessä kansainvälisten verkostojensa kanssa ovat julistaneet kuntien ilmastojohtajuutta ja penänneet myös EU:lta kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa oman ilmastotyönsä tueksi. Näissä verkostoissa kunnat vahvistavat toisiltaan oppien myös muuta monipuolista ympäristö-, kiertotalous- ja luonnonsuojelutyötään. Mutta kuuluuko kuntien ääni EU-koneistolle ja ohjaako se EU-politiikkaa kuntien tarpeiden suuntaan? Jättävätkö EU:n ohjauskeinot tilaa paikallisille kustannustehokkaille ympäristöratkaisuille, tuovatko ne ennakoitavuutta ja tarjoavatko tukea kuntien ympäristöinvestointeihin?  

Minulla on ollut hieno mahdollisuus viimeiset pari kuukautta vahtia kuntien etuja EU:n ympäristöpolitikassa Kuntaliiton Brysselin toimistosta käsin. Tämä intensiivijakso EU-arjessa on taas lisännyt ymmärrystäni EU:n merkityksestä kuntiemme ympäristötyölle. On ollut ilo huomata, että EU-koneistossa kuntien merkitys ympäristötavoitteiden toteuttajana on ymmärretty, jossain määrin jopa paremmin kuin kotimaassa.

Ei tietenkään riitä, että kuntien merkitys tunnustetaan, tarvitaan toimia kuntien ympäristötyön tueksi ja tässä tunnutaan olevan EU-tasollakin melko alkutaipaleella. Eli työtä kuntien arjen ymmärryksen lisäämiseksi EU-tasolla tarvitaan. Meidän kuntaliittolaisten ja kuntien, yhteistyössä eurooppalaisen kattojärjestämme (CEMR) ja alueiden komitean kanssa, on syytä entistä enemmän pitää meteliä kuntiemme monipuolisesta ympäristötyöstä ja tarpeista EU:n suuntaan. Vain näin voimme ohjata EU:n ympäristöpolitiikkaa tukemaan kuntiemme kunnianhimoista ja monipuolista ympäristötyötä.      

Kirjoittaja
Miira Riipinen

Miira Riipinen on Kuntaliiton ympäristöpäällikkö. 

Twitter @miirariipinen

kunnat

IlmastoKunnat-blogisarjassa kerrotaan kuntien ilmastotyöstä.