Leikkimielisesti sanotaan, että ”kun savolainen puhuu, vastuu on kuulijalla”. Tosielämässä fiksu viestijä - savolainenkaan - ei koskaan jätä viestin ymmärtämistä vastaanottajan vastuulle. Kaiken viestinnän tarkoitus on lisätä ymmärrystä välillämme. Jos viestin ymmärtämisellä ei ole väliä, ei viestikään ole merkityksellinen.
Näistä syistä on vaikea ymmärtää, miksi huonoon viestintään törmää niin usein. Huonon viestin syy on aina lähettäjässä. Fiksu viestijä varmistaa ymmärtämisen. Erilaisille kuulijoille viestitään eri tavalla. Jos kieltä ei ymmärrä, ei huutaminenkaan auta. Erityisesti tämä pätee vieraskielisiin, mutta yhtä lailla huutaminen on huono apuväline organisaatioviestinnässä. Niin sisäisessä kuin ulkoisessakin.
Huutamalla johtaminen on moneen otteeseen havaittu toimimattomaksi menetelmäksi. Samalla tavalla voidaan hukata isoja kasoja mainosmäärärahoja, jos asiakkaan kieltä ja tarpeita ei ymmärretä. Ohipuhuminen on helppoa asiantuntijalle. Oman erikoissanaston taakse on helppo piiloutua niin asiakasta kuin vastuuta, vaikka tosiasiassa viestin yksinkertaistaminen se vasta vaikeaa onkin. On helpompaa oksentaa kolme liuskaa asiaa kuin kiteyttää olennainen kolmeen ymmärrettävään virkkeeseen.
Vastuu selkeästä ja ymmärrettävästä viestinnästä on aina organisaation johdolla. Jos johto ei välitä viestinnästä, tulee siitä välitellen yhdentekevää kaikille organisaation jäsenille. Viestintäosastot jauhavat tyhjää sisältöä, ellei johto ymmärrä viestinnän strategista merkitystä.
Jos viestinnälle ei ole asetettu tavoitteita, ei sillä myöskään tavoiteta. Jos viestinnässä ei ole määritelty kenelle viesti on tarkoitettu, ei sitä ole tarkoitettu kenellekään. Eikä sellaista viestiä kannata lähettää.
Kirjoittaja
Minna Karhunen, Kuntaliiton toimitusjohtaja
Pitää selkeää viestintää yhtenä tärkeimpänä työkalunaan toimitusjohtajana. Haluaa viestiä ymmärrettävästi liiton tekemisestä jäsenille ja edunvalvontatyöstä päätöksentekijöille. Panostaa myös organisaation sisällä tavoitteiden ja toivottujen tulosten ymmärryttämiseen kaikille.
Blogisarjassa kirjoittajat eri organisaatioista kertovat oman näkemyksensä saavutettavuuden merkityksestä. Sarjan avulla Kuntaliitto haluaa kannustaa kuntasektoria kehittämään palveluistaan saavutettavia.
Saavutettavuudella ja esteettömyydellä tarkoitetaan palveluiden yhdenvertaisuutta. Terminä saavutettavuus on vakiintunut viittaamaan erityisesti verkkopalveluiden helppokäyttöisyyteen, jonka toteutuessa palvelun sisältämä viesti tavoittaa kaikki vastaanottajat yhdenvertaisesti.
Saavutettavuutta ohjaa ensisijaisesti 1.4.2019 voimaan astunut laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta. Lisäksi mm. yhdenvertaisuuslaki edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Lue lisää aiheesta Kuntaliiton saavutettavuusoppaasta.
Lisää uusi kommentti