Voidaanko väestökehitykseen vielä vaikuttaa?

Minna Karhunen

Tilastokeskus julkaisi eilen uuden kuntakohtaisen väestöennusteen. Se kertoo, mitä tapahtuu, jos nykyinen kehitys jatkuu. Se ei huomioi kunnissa ja alueilla tehtävää työtä. Kehitykseen voidaan vaikuttaa, mutta vain pieneltä osin. Totuus on, että Suomen väkiluku lähtee nykykehityksellä laskuun reilun kymmenen vuoden päästä. Eikä vain joissakin maakunnissa, vaan koko Suomessa. Vuonna 2040 väkiluku kasvaisi Manner-Suomessa enää Uudenmaan maakunnassa ja sielläkin muuttovoiton ansiosta.

Ei Tilastokeskuksen ennuste sinällään mikään yllätys ollut. Me kaikki tiesimme, että suurten ikäluokkien jälkeen seuraisi pieniä ikäluokkia. Mutta pakko myöntää, että muutoksen nopeus yllätti. Syntyvyys näyttää laskevan vielä aiemmin ennustettua nopeammin. Sukupolvien välinen sopimus kustannusten korvaamisesta on todella vaarassa. Sote- ja sotu-kustannusten maksajia on entistä vähemmän, vaikka tarvitsijoiden määrä kasvaa vielä pitkään.

Voidaanko kehitykseen vielä vaikuttaa? Onko saavutettavissa voittoja tai edes torjuntavoittoja? Entistä selvempää on, että mitä vähemmän lapsia syntyy, sitä parempaa huolta meidän on heistä pidettävä. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa menettää enää yhtäkään lasta tai nuorta. Se tarkoittaa tukea nuorille perheille, viisasta varhaiskasvatusta vanhempien työelämän tarpeet huomioiden sekä monenlaiset oppijat huomioivaa perusopetusta. Puhumattakaan riittävistä valmiuksista ammatilliseen koulutukseen ja työelämään. Sekin työ tehdään oppimisen polun ensimetreillä. Ennaltaehkäisyä ennen korjaavia toimenpiteitä.

Suomi tarvitsee myös työperäistä maahanmuuttoa. Ja maahanmuuttajat on saatava töihin huomattavasti nykyistä nopeammin. Kuntien rooli kotouttamisessa on keskeinen. Kunnilla on ratkaisun avaimet. Pelkästään toimeentulon turvaaminen ei riitä. Tarvitaan vahvaa kielellistä ja ammatillista opetusta sekä paikkoja juurtua suomalaiseen yhteiskuntaan.

Meiltä Kuntaliitossa on viime aikoina kysytty entistä useammin, onko suomalainen kunnallinen itsehallinto tullut tiensä päähän. Vastaukseni on, että ei ole. Mutta kuntien on kyettävä uudistumaan ja aidosti tunnistettava asukkaan etu. Vanhojen rakenteiden suojeleminen ei palvele ketään. Maanantain Kauppalehdessä haastoin, että valtakunnallisessa päätöksenteossa on pantu pää pensaaseen. Sote-rakenneuudistus ei ratkaise sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitystä. Hieman saman suuntaisen kysymyksen voisi heittää kuntakentällekin; olemmehan oikeasti rehellisyyden kautta muistaneet katsoa peiliin? Eihän meillä vaan ole pää pensaassa?

Kirjoittaja
Minna Karhunen

Minna Karhunen on Kuntaliiton toimitusjohtaja.