Ulla Karvo 16.9.2019

Yhtenäinen EU edellyttää yhtenäisiin arvoihin sitoutumista - puheenjohtajakauden kuulumisia

Euroopan unionissa kuluva vuosi on ollut muutosten ja tapahtumien vuosi. Euroopan parlamentin vaalit toukokuussa tarkoittivat edellisen vaalikauden loppumista ja uuden parlamentin alkua. Vanha komissio jatkaa, kunnes uusi komissio saadaan marraskuun alussa nimitettyä. Komission työohjelma tälle vuodelle koostui vanhoista rippeistä ja ensi vuoden työohjelmaa odotellessa Suomi hoitaa EU:n puheenjohtajanpestiään jo kolmatta kertaa. Kaiken lisäksi odotellaan lokakuun loppua jännittämällä Brexitin tilannetta.

Suomen puheenjohtajuus ei siis ole sattunut kovin hyvään saumaan. Kausi alkoi heinäkuun alussa, kun suomalaiset olivat lomilla ja jatkui elokuussa, jolloin muu Eurooppa oli lomilla. Varsinaista työaikaa jää siis reilut kolme kuukautta ennen joulua.

Suomi nimesi puheenjohtajakaudelleen neljä kärkeä, mutta niiden lisäksi pöydällä on monia muita asioita, joita on vietävä eteenpäin. Suurimpana tulevaisuuteen vaikuttavana asiana on monivuotisen rahoituskehyksen edistäminen.

Uusi ohjelmakausi alkaa vuoden 2021 alussa, jolloin rahoitusasioiden pitäisi olla ratkaistu. Suomi on perinteisesti nettomaksajana edustanut tiukkaa talouslinjaa, mutta linjamme saattaa olla joustavampi kuin aiemmin. Tulevan talousraamin taso vaikuttaa meidänkin rakennerahastosaannon määrään. Nähtäväksi jää, kuinka pitkälle tätä asiaa saadaan vietyä eteenpäin vai jääkö lopullinen ratkaisu Saksan kaudelle ensi vuoden lopulla.

Yhteisiin arvoihin sitoutuminen tärkeää

Usean vuoden ajan EU-keskusteluissa on korostettu unionin yhtenäisyyden merkitystä. Suurta huolta on aiheuttanut ennen kaikkea Puolan ja Unkarin oikeusvaltioperiaatteiden vastainen toiminta. Näiden maiden toiminnalla murennetaan koko EU:n arvovaltaa. Suomi ottikin yhdeksi puheenjohtajakauden teemakseen juuri oikeusvaltioperiaatteen vahvistamisen. Suomi lähti myös vahvasti ajamaan Unkarin kuulemista asiassa ja tämä on nostanut Unkarin taholta aggressiivisia reaktioita.

Jos haluamme yhtenäisen unionin, jolla on maailmanlaajuista painoarvoa, on jäsenmaiden oltava sitoutuneita yhteisiin arvoihin. Myös kunnilta ja alueilta odotetaan EU myönteistä tahtotilaa, jotta yhteinen tulevaisuus saadaan turvattua.

Suomelle pienenä valtiona EU:n jäsenyys on tuonut monia etuja, joita yksin ei olisi ollut mahdollista saavuttaa. Erilaiset maailmanlaajuiset kauppasopimukset ovat yksi esimerkki, miksi unionin jäsenyys on ollut hyvä asia meille. Olemme osana suurempaa kokonaisuutta ja sopimukset heijastavat vaikutuksensa myös kuntien kilpailukykyyn ja elinvoimaisuuteen.

EU:n vaikutus kuntiin kasvanut

Koko maan hyvinvointi on koko Suomen etu. Vaikka EU:lla ei olekaan varsinaista toimivaltaa päättää, miten kuntapalvelut järjestetään, on EU:n vaikutus kuntien toimintaan jatkuvasti kasvanut. Kunnat toimeenpanevat EU:n lainsäädäntöä useilla aloilla, ja toisaalta ne hyötyvät toimivista sisämarkkinoista ja EU:n rahoitusmahdollisuuksista.

EU-edunvalvonnan tavoitteena on vaikuttaa lainsäädäntöprosessiin niin, että säädökset edistävät jäsenmaiden kansalaisten sekä kuntien ja alueiden hyvinvointia. Kuntaliiton EU-edunvalvonnan tehtävänä on kuntien taakkaa lisäävien säädösvaikutusten minimoiminen. Kuntaliitto päättää vuosittain komission työohjelman pohjalta edunvalvonnan prioriteetit toiminnan perustaksi.

Tänä muutosten vuonna prioriteettien sijaan teimme EU-vaaliohjelman keväällä ja olemme myös julkaisseet Kuntaliiton omat tavoitteet Suomen puheenjohtajakaudelle. Lisäksi Alueiden komitean Suomen valtuuskunnasta on julkaistu esite, jonka katsaukset suuntaavat Euroopan tulevaisuuteen ja kuntien sekä alueiden merkitykseen uudistumisessa. Kansalaisten luottamus Euroopan unioniin on perusta yhtenäiselle Euroopalle ja luottamus on ansaittava kaikilla toiminnan tasoilla.

Kirjoittaja
Ulla Karvo

Ulla Karvo is the Director of the Association's Brussels Office.