Jarkko Lahtinen 7.2.2019:

Yksityisen varhaiskasvatuksen valvontaan suhtaudutaan kunnissa vakavasti

Jarkko Lahtinen

Yksityisen varhaiskasvatuksen palveluntuottajien toiminnan epäkohdat ovat viime aikoina puhuttaneet julkisuudessa. Puutteita näyttäisi olevan erityisesti tiloihin ja varhaiskasvatuksessa noudatettaviin mitoituksiin liittyvissä asioissa. Samalla on moitittu kuntia valvonnan pettämisestä ja siitä että asioihin ei puututa riittävästi. Pahimmillaan jutuista saa kuvan, että kuntien valvonta ei toimi tai sitä ei ole juuri lainkaan. Väitteet vaikuttavat vahvasti liioitelluilta, vaikka toki ylilyöntejä ja virheitäkin tapahtuu. Kuntien on hyvä tarkentaa toimintatapansa ja tarvittaessa terästäytyä.

Tilannetta mutkistaa se, että yksityisen varhaiskasvatuksen toimintakenttä käy läpi muutosta, jossa markkina keskittyy ja muutama iso toimija valtaa alaa. Suomessa on noin 500 yksityistä päiväkotitoimintaa harjoittavaa toimijaa. Näistä vajaa puolet on yhdistyksiä ja reilu puolet yrityksiä. Lisäksi yksityisiä perhepäivähoitajia on noin 1500. Joidenkin kuntien varhaiskasvatuksessa olevista lapsista jo yli 40 % on yksityisen toimijan toiminnassa (koko maan osalta yksityisessä varhaiskasvatuksessa on noin 16 % lapsista). Toisaalta on hyvä muistaa, että Suomessa on myös monia kuntia joissa ei ole ensimmäistäkään yksityistä toimijaa. Näin ollen ohjaus, neuvonta ja valvonta vaativat hyvinkin erilaisia resursseja kunnasta riippuen. Lehtien palstoilla viime päivinä näkyneen Ankkalampi -ketjun tapaus osoittaa, että valvonta vaatii usein myös monen eri toimialan yhteistyötä. Varhaiskasvatuksen lainsäädännön ja varhaiskasvatustoiminnan valvonnan ohella tarvitaan asiantuntemusta terveyden, tilojen ja ympäristön osalta.

Kunnissa yksityisen varhaiskasvatuksen valvontaa toteutetaan monella eri tavalla. Siihen voivat kuulua esimerkiksi vuosittaiset säännölliset tapaamiset, ilmoittamatta tehdyt valvontakäynnit, erilaiset auditointikäytänteet, suunnitelmien tarkistaminen, välitön puuttuminen epäkohtiin ja monet muut toimintatavat. Kunnissa tehdyn valvontatyön lisäksi valvontaa toteuttaa aluehallintoviranomainen lakisääteisenä valvontaviranomaisena.

Onnistunut toiminta edellyttää paitsi ulkopuolista valvontaa, myös sitä, että mahdollisista epäkohdista ilmoitetaan, jotta niihin päästään puuttumaan. Henkilöstön tulisikin aina ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista joko kunnan viranhaltijalle tai nimettömästi oman ammattijärjestönsä kautta.

Nykyisellään varhaiskasvatuksen toiminnassa kiinnitetään eniten huomiota henkilöstömitoitukseen ja sen toteutumiseen. Henkilöstö on asiassa aktiivinen ja hyvä niin. Oikean lapsimäärän arvioiminen ryhmissä, joissa toimii eri ikäisiä ja eri tuntimäärän päivässä läsnä olevia lapsia ei ole kuitenkaan aivan helppoa. Mitoitusten osalta ongelmatilanteissa ei olekaan aina kyse siitä, että olisi toimittu säädösten vastaisesti, vaikka siltä saattaa tuntua. Taustalla voi olla myös muu haastava työtilanne tai lasten ja perheiden erilaiset vaatimukset. Asiaan vaikuttaa sekin, kuinka henkilöstön yhteistyö toimii eri tilanteissa, miten johtaja johtaa yksikkönsä toimintaa ja henkilöstönsä hyvinvointia sekä se, mitä työyhteisössä on sovittu erilaisten yllättävien tilanteiden hoitamisesta.

On tärkeää, että tilaratkaisuihin ja henkilöstömitoitukseen kiinnitettään huomiota ja mahdolliset puutteet korjataan. Niiden ohella tulee kuitenkin tarkastella myös sitä, millaista varhaiskasvatusta lapsille toteutetaan. Sen sijaan, että pohtisimme varhaiskasvatuksen toiminnan sisällöllistä laatua, keskustelemme enemmän siitä mikä on helppoa ja mitattavissa, syyllistämme kaikkia emmekä kerro niistä monista hyvistä toimintatavoista, joita kentällä arjessa käytetään.

 On ensiarvoisen tärkeää, että lapsille toteutetaan laadukasta, taloudellisesti terveellä pohjalla olevaa varhaiskasvatusta, jossa sekä lapset että työtekijät voivat hyvin. Tämän tulee toimia, oli palvelun toteuttajana sitten kunta itse tai yksityinen palveluntuottaja.  Esillä on myös huoli yksityisen varhaiskasvatuksen voitontavoittelusta. Sen pohdinnan jätän poliitikoille, lopulta kyse on kuitenkin siitä, kuinka lapsille pystytään tarjoamaan laadukasta varhaiskasvatusta joka päivä.

Yksityisen hoidon tuki ja palvelustelit

Kirjoittaja
Jarkko Lahtinen

Jarkko Lahtinen on varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Kuntaliitossa.

Jarkko Lahtinen Twitterissä @JLtwiitti