Jaakko Kiiskilä 7.1.2019

Yritykset tuovat elinvoimaa kuntaan

Laukaan kunnantalon työhuoneessani istun usein saman pöydän ympärillä yrittäjien kanssa. Haluan tietää, mitä yrittäjille kuuluu, mitä hankkeita on menossa ja mitä yrittäjät meiltä kuntana odottavat. Monesti neuvotellaan yritysten sijoittumisasioista tai mahdollisista investoinneista. Tiedostamme sen, että yrittäjä voi tulla toimeen ja menestyä ilman kuntaa. Kuntana emme kuitenkaan selviä ilman omistautuneita ja osaavia yrittäjiä. Tarvitsemme yritysten tuomia työpaikkoja, palveluja sekä veroeuroja. Tarvitsemme myös sitä intohimoista asennetta, jolla yritykset rakentavat liiketoimintaansa, kehittävät uutta ja suuntautuvat rohkeasti maailmalle. Tässä blogitekstissäni pohdin elinvoimaisuusasioita Laukaassa ja Jyväskylän kaupunkiseudulla. Tiedostan hyvin, että elinvoimaisuus on muutakin kuin elinkeinopolitiikan tuote. Tässä kirjoituksessa keskityn kuitenkin pääosin yritys- ja elinkeinoasioihin.

Yrittäjien opissa on itseenkin tarttunut kunta-alan yrittäjähenkeä. Haluaisin luotsata kuntaani ja henkilöstöäni rohkeasti innovoimaan ja ennen kaikkea kokeilemaan työssään. Kuntatalouden viisareiden näyttäessä huonoja signaaleja on mielestäni selvää, että uusia työtapoja, innovaatioita ja kekseliäisyyttä tarvitaan entistä enemmän. En tarkoita sitä, että kaikki vanhat tavat olisivat välttämättä huonoja, mutta uuttakin tarvitaan. Kuuden kunnanjohtajavuoden aikana olen havainnut, että kuntatyössä ilmenee jossain määrin asennetta, jonka mukaan on parempi säilyttää vanhaa ja tukevaa kuin epäonnistua uuden yrittämisessä. Jotta saadaan uutta aikaan, on rimpuiltava tästä asenteesta eroon. Uutta pitää voida yrittää ja kokeilla silläkin riskillä, että kokeilu epäonnistuu. Epäonnistumisesta ei tulisi rankaista, vaan pikemminkin yrittämisestä palkita.

Kunnan ja yrittäjien yhteistyö on haastava kiteyttää tiiviiseen sanalliseen pakettiin. Eri yritykset kaipaavat melko erilaisia asioita kunnalta. Monille yrityksille riittää, että kunta hoitaa oman perustehtävänsä mukaisesti palveluitaan ja perusinfraansa. Näin toimiessaan kunta varmistaa sen, että yrityksillä on edellytykset tehdä omaa työtään. Toiset yritykset ja yrittäjät taas kaipaavat selkeästi enemmän kanssakäymistä, vuorovaikutusta ja tukea kunnalta. Väärää tai oikeaa toimintatapaa yhteistyössä ei liene olevan. Selvää kuitenkin on se, että yritys- ja yrittäjäyhteistyöhön on kunnassa panostettava ja resursoitava. Kokeneemmat ovat minulle kertoneet, että oleellista on muistaa antaa yrittäjien tehdä yrittämisen sisällön. Kunta voi kyllä matkan varrella tukea ja joissain asioissa auttaakin, mutta itse yrittämisen sisältöön harvoin kunnassa oleva osaaminen tai ideointi riittää. Yksinkertaistaen: mitkä ovat toiminta- ja menestymisedellytykset sellaisella yrityksellä, jonka liiketoimintasuunnitelman tai tuoteidean tekijänä on kunnan elinkeinotoimi tai vieläpä kunnanjohtaja? Esimerkki Laukaasta: Laukaan Yrittäjien kanssa järjestämme säännöllisesti noin kerran kuukaudessa kumppanuusfoorumin, jossa käymme yrittäjien kanssa läpi kunnassa valmistelussa ja päätöksenteossa olevia asioita. Näin yrittäjät pääsevät osalliseksi tekemisestämme ja myös vaikuttamaan asioiden valmisteluun. Tapaamisissa käymme läpi muitakin ajankohtaisia asioita ja valmistelemme mm. yhteisiä tapahtumia yrittäjien kanssa. Kumppanuusfoorumi on yksi tapa varmistaa yritysvaikutusten arviointi valmistelussa ja päätöksenteossa.

Vuonna 2017 Laukaan kunta uudisti elinkeinotoimen palvelumallin ja yrityspalvelut. Taustalla oli Jyväskylän seudun kuntien yhteneväiset päätökset yhteisestä kehitysyhtiöstä luopumisesta. Elinkeinopolitiikka haluttiin palauttaa näyttävästi peruskuntiin. Yksimielisiä oltiin myös siitä, että kaupunkiseutumme elinkeinopolitiikka ei näillä toimin siiloudu yksittäisten kuntien väliseksi kilpailuksi. Pystyisimme jatkossakin tekemään järkevää ja saumatonta yhteistyötä seudun elinvoimaisuuden eteen. Jyväskylän kaupunkiseudulla näemme selkeästi, että oleellista elinvoimaisuudelle on keskuskaupunki Jyväskylän menestyminen, ja meidän kehyskuntien hyvä tekeminen ja onnistumiset siivittävät osaltaan koko seutua. Yhteinen ponnistelu elinvoimaisuuden eteen on mielestäni nykymallilla jatkunut ja muutos on ollut onnistunut. Kaupunkiseudulla pidämme yhteisiä neuvotteluja ja palavereita ja pyrimme hitsaamaan tekemisemme järkevästi yhteen. Konkreettinen esimerkki kaupunkiseudun yhteistyöstä: Säännöllisesti, noin kerran kuukaudessa tapaamme Jyväskylän kaupunginjohtajan ja Muuramen kunnanjohtajan kanssa ns. kolmen koplassa. Käymme läpi ajankohtaiset asiat ja pyrimme löytämään konsensusta kantoihimme. Tapaamiset ovat hedelmällisiä ja osoittavat sen, että Laukaa, Muurame ja Jyväskylä pyrkivät koko seudun menestymiseen, eikä joukossamme ole paljon puhuttua epätervettä kilpailua kuntien välillä. Olemme järjestäneet elinvoimafoorumin myös kolmen kuntamme päättäjille ja näin tulemme tekemään jatkossakin. On erittäin tärkeää, että myös poliittiset päätöksentekijät ovat sitoutuneet yhteistyöhön ja näkevät elinvoimakysymyksen koko kaupunkiseudun asiana.

Laukaan kunnan tuloista noin 60 prosenttia kertyy veroista. Asukkaiden työllistyminen, yrittäjien menestyminen ja yritysten investoinnit ovat potentiaalisia verotulojen kerryttäjiä. Meillä Laukaassa yhteisöverotuotto ei ole korkea verrattuna Keski-Suomeen tai koko Suomeen. Tämä tilastotieto väärin luettuna kertoo pelkästään siitä, että yhteisöveroa maksavia tulosta tekeviä yrityksiä on liian vähän. Tilaston voi kuitenkin lukea myös niin, että kasvavassa elinvoimaisessa kunnassa yritykset investoivat tuloksestaan, ja näin ollen yhteisöveroa ei pääse täysimääräisesti kertymään. No, oli miten oli, yhteisöverotuottoja tulee pystyä parantamaan, sillä tulopohjaa on Laukaassakin vahvistettava vuosi vuodelta sen sijaan, että keskityttäisiin pelkkiin menoleikkauksiin. Myönteisesti muotoiltuna: yhteisöveroissa on Laukaan osalta vielä varaa kehittyä. Emme surkuttele yhteisöveron pienuutta, vaan keskitymme löytämään ratkaisuja, jolla yritykset jatkossa menestyvät entistä paremmin laajalla rintamalla.

Laukaassa ja Jyväskylän kaupunkiseudulla on tiedostettu elinkeinopolitiikan merkitys kunnille, yhteistä tahtotilaa löytyy ja hihatkin on jo kääritty.

Kirjoittaja on Laukaan kunnanjohtaja Jaakko Kiiskilä.

Jaakko Kiiskilä

 

 

Kirjoittaja
Tehdään yhdessä

Blogissa kehyskuntien päättäjät kirjoittavat ajankohtaisista teemoista.

Kehyskuntaverkosto on 28 kunnan muodostama yhteistyöareena, joka pyrkii kirkastamaan kehyskuntien roolia ja merkitystä. Verkoston puheenjohtajana toimii Hollolan kunnanhallituksen pj. Kristiina Hämäläinen ja verkoston työvaliokunnan puheenjohtajana kaupunginjohtaja Oskari Auvinen Kangasalta.

Kehyskuntaverkostossa mukana olevat kunnat:
Joensuun kehyskunnat:
Kontiolahti ja Liperi
Jyväskylän kehyskunnat: Laukaa, Muurame
Kuopion kehyskunnat: Leppävirta, Siilinjärvi
Lahden kehyskunnat: Asikkala, Heinola, Hollola, Orimattila
Oulun kehyskunnat: Ii, Kempele, Liminka, Muhos, Tyrnävä
Tampereen kehyskunnat: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi
Turun kehyskunnat: Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko