Annaliisa Oksanen 22.10.2020

Johtajasopimuksia ei osata soveltaa epäluottamustilanteissa

Annaliisa Oksanen

Kunta on toimintaympäristönä uniikki. Kunnan johtaminen voi olla vielä uniikimpaa. Kuntajohtamisen keskeinen haaste on nähdäkseni erilaisten arvomaailmojen ja tavoitteiden kohtaaminen, sekä näiden taitava yhteensovittaminen. Tuo kaikki kysyy operatiiviselta ja poliittiselta johdolta paljon. – Joskin kokemukseni mukaan se on juuri ”se jokin” koko hommassa!

Kunnan- ja kaupunginjohtajan asema on tuulinen

Kunnan- ja kaupunginjohtajan asema kunnassa eroaa merkittävästi muiden viranhaltijoiden ja myös muiden esittelijöiden asemasta: kunnanjohtaja on ainut henkilö, joka voidaan irtisanoa sillä perusteella, että häneen tai hänen toimintaansa ei luoteta. Termi on oikeammin luottamuspula. Sillä tarkoitetaan, että viranhoidossa on jotakin sellaista – yleensä laajaa ja pitkäaikaista – puutteellisuutta, jonka vuoksi luottamushenkilöt ovat menettäneet luottamuksensa johtajan viran hoitoon. Termi on hallinnon harmaata aluetta; ei ole olemassa mitään yksiselitteistä määritelmää luottamuspulalle. Sisältö voi olla melkeinpä mitä tahansa.

Luottamuspulan syyt eivät kuitenkaan milloinkaan saa olla epäasiallisia. Eikä termi oikeuta harkintavallan väärinkäytölle.

Molemminpuolinen luottamus haussa

Luottamuksen tulee tietenkin olla hommissa molemminpuolista. Ainoastaan johtajaa kohtaan tunnettu epäluottamus kuitenkin tunnustetaan laissa: viranhaltijoiden ja työntekijöiden epäluottamus poliittiseen johtamiseen ei ole juridinen käsite, eikä oikeuta oikein mihinkään.

Kunnanjohtaja voidaan irtisanoa, mikäli hän on menettänyt valtuuston luottamuksen. Asia tulee kuntalain säännöksen mukaan vireille aloitteella, jota vähintään neljäsosa valtuutetuista on kannattanut, taikka kunnanhallituksen esityksestä. Jos asia etenee tilapäisen valiokunnan valmisteluun, eli valtuusto päättää asettaa po. toimielimen valmistelemaan asiaa, tarvitaan lopulliseen irtisanomispäätökseen valtuustossa määräenemmistö. Irtisanomisen takana on oltava vähintään 2/3 kaikista valtuutetuista, ei siis pelkästään kokouksessa paikallaolijoista.

Päätös irtisanoa kunnanjohtaja luottamuspulan perusteella on myös muutoksenhakukelpoinen päätös. Eli päätöksen perusteet voi myös kuntalainen kyseenalaistaa kunnallisvalituksella.

Mitä tekemistä johtajasopimuksella on kaiken kanssa?

Johtajasopimus on pakollinen asiakirja. Siihen voidaan sisällyttää määräyksiä menettelytavoista, joilla kunnanjohtajan viran hoitamiseen liittyvät erimielisyydet ratkaistaan kuntalaissa säädetyn menettelyn sijasta. Laki siis ohjeistaa yksiselitteisesti, että mikäli johtajasopimuksessa on määräys epäluottamustilanteen käsittelemisen tavoista, noudatetaan sopimusta, ei kuntalakia.

Johtajasopimukseen voidaan sisällyttää myös ehto erokorvauksen maksamisesta. Tällöin johtajasopimuksen hyväksyy kunnanvaltuusto. Tästä voi päätellä, että jos sopimukseen ei sisälly määräystä erokorvauksesta, sopimuksen hyväksyy kunnanhallitus. Kuntalakiin on odotettavissa muutosta tämän osalta: todennäköisesti vastaisuudessa kaikki johtajasopimukset hyväksytään kunnanhallituksessa.

Sopimus sitoo. Se sitoo samalla tavalla sekä kuntaa että kunnanjohtajaa. Kumpikaan osapuoli ei voi sitä sivuuttaa.

Johtajasopimus on siis syytä pitää muistissa, kun epäluottamus tulee ns. agendalle luottamushenkilöiden keskuudessa. Ensimmäinen kysymys tulisikin tällöin olla: mitä kunnan ja johtajan välillä asiasta on sovittu meidän kunnassamme?

Sopimusten sanamuodon toivoisin olevan sen verran yksiselitteisiä, ettei tuossa muutoinkin haasteellisessa tilanteessa enää tarvitsisi arpoa, mitä sopimuksen sanamuodolla on tarkoitettu. Asiantuntija-apua yleensä tarvitaan juuri tähän sopimuksen kohtaan.

Pitäisin myös kovin toivottavana, että roolit määriteltäisiin: kenen tehtävä on asiaa lähteä viemään neuvotteluihin, ja ennen kaikkea, miten kyseisessä kunnassa tuo luottamuspula todetaan. Koeponnistetaanko valtuustoryhmissä, riittääkö epävirallinen taustatyö, vai pitääkö viedä kokousasiana kokeelliseen luottamusäänestykseen?

Tavoitehan tuolla kaikella tulisi olla keventää prosessia ja samalla myös kivuliaan prosessin saamaa julkisuutta. Kriisiytyneen tilanteen vieminen maaliin on todellakin mahdollista ilman rökälemäistä mainetappiota kunnalle tai johtajalle.

Erokorvaus ei ole kultainen kädenpuserrus

Erokorvaus on kompensaatiota siitä heikommasta asemasta, minkä tuo epämääräinen irtisanomisperuste  – luottamuspula – aiheuttaa. Erokorvaus ei ole kultainen kädenpuserrus: se on korvausta siitä, että johtaja irtisanoutuu vakituisesta virastaan syyllä, jota ei aina itsekään ymmärrä. Epäluottamuksen ilmoittaminen ja sen perusteleminen onkin siksi syytä tehdä työnantajan toimesta reilusti, avoimesti ja rakentavasti. Paikallislehti ei täytä työnantajanvelvoitteita syiden ilmoittamisen kanavana.

Kyseisen irtisanoutumisen ei pitäisi olla maailmanloppu yksittäisen viranhaltijankaan kohdalla. Mikäli prosessi hoidetaan tyylikkäästi, voi sen kääntää itse kukin myös voitokseen: ”Ymmärrän kuntamaailman tuulet, ja osaan toimia sen mukaisesti. Jos luottamusta ei kerran ole, en sitä voi itselleni oikein millään konstilla vaatiakaan”.

Ja onhan varsin selvää nykypäivänä, että lähtöön liittyvistä yksityiskohdista laaditaan myös päättämissopimus. Se sinetöi osapuolille tärkeät käytännön asiat:  milloin virkasuhde päättyy ja milloin virantoimitusvelvollisuus päättyy. Sovittava on myös siitä, milloin erokorvaus maksetaan. Johtajaa kiinnostaa myös usein, saako hän pitää oman puhelimensa ja puhelinnumeronsa, pitääkö hän pitämättömät lomat lomana, vai saako niistä rahallisen korvauksen. Kunnan kannalta on tarpeen selventää, että kunnanjohtajan edustusoikeus päättyy myös eri yhtiöiden hallituksissa.

Prosessit kuntoon!

Kannan huolta prosesseista. Niissä paljon mukana olleena olen todennut, että selkeä, yhdessä hoidettu prosessi ei jää kaivamaan mieltä, ei jätä kuprua kummankaan maineelle eikä aiheuta ylimääräisiä kustannuksia.

Kannustan kuntia miettimään omien johtajasopimustensa sisältöä ja ennen kaikkea niiden merkitystä. Johtajasopimuksia ei tehdä pelkästään niitä tilanteita varten kun kaikki sujuu, vaan ne ovat hyviä pelisääntöasiakirjoja myös vaikeimpien tilanteiden varalta. Niillä voidaan tehokkaasti myös ehkäistä ristiriitoja selventämällä työnjakoa, rooleja ja toimintatapoja.

 

Kuntaliiton lakiyksikössä on vahva kokemus johtajasopimusten laatimisesta sekä edellämainittujen prosessien etenemisestä. Olkaa yhteydessä yksittäisissä kysymyksissä tai tulkaa mukaan liiton tytäryhtiön FCG:n järjestämiin koulutuksiin. Tarjolla myös täsmäkoulutusta yksittäiselle kunnalle.

Kirjoittaja
Annaliisa Oksanen

Annaliisa Oksanen työskentelee lakimiehenä Kuntaliitossa.