Tero Tyni 20.12.2017:

Lausuntokierros nosti esiin kolme isoa kysymystä valinnanvapaudesta

Ennen joulua lainvalmistelijat ja muut intressitahot käyvät kuumeisesti valinnanvapauslakiesityksen lausuntopalautetta läpi. Kuntaliitto julkaisi oman koosteensa kuntien lausunnoista pari päivää sitten.

Palautteen perusteella varmasti tehdään joitain muutoksia lakiesitykseen. Vuoden vaihteen jälkeen tullee sitten taas uusi poliittinen sote-sopu. Niitä tosin on tullut jo niin monta, etten ole enää pysynyt laskuissa mukana.

Veikkaan, että terveydenhuollon asiantuntijoilta tullut palaute asiakassetelin liiallisesta velvoittavuudesta otetaan vakavasti ja pykälää muutetaan. Hyvä, jos asiantuntijoita kuullaan ja myös tehdään lausunnoissa esitettyjä perusteltuja muutoksia.

Kuuleeko kukaan sosiaalihuollon asiantuntijoita?

Sote-uudistus on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, jossa sosiaalipalvelujen kokonaisuus on kuitenkin jäänyt sivurooliin.

Tavoitteeksi on asetettu sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistäminen asiakaslähtöisiksi, integroiduiksi palvelukokonaisuuksiksi. Juhlapuheiden tasolla sosiaalipalvelujen tärkeyttä kyllä korostetaan, mutta lakiluonnoksen pykälät ovat ongelmallisia. Niiden avulla ei sote-integraatiota synny. Valinnanvapauslaissa on useita kohtia, jotka vaikeuttavat integraation toteutumista.

Sosiaalipalvelujen kirjo on siinä määrin hajautunut, että niiden asiantuntijat eivät saa ääntään kuuluville. Ei, vaikka sosiaalipalvelujen menot ovat euroilla mitattuna liki puolet sosiaali- ja terveydenhuollon kakusta ja sisältävät miljardiluokan tehtäviä esimerkiksi ikääntyneiden, vammaisten ja lastensuojelun palveluissa.

Pieni ei myöskään ole nyt esitettävä henkilökohtainen budjetti, johon kuuluvat palvelut ovat lähinnä juuri sosiaalipalveluja. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan henkilökohtaisen budjetin kustannusten arvioidaan olevan vähintään noin 1,4 miljardia euroa, jos kriteerit täyttävät henkilöt ottavat vastaan henkilökohtaisen budjetin.

Kuntaliiton lisäksi useat muut lausunnon antajat katsovat, että henkilökohtaiseen budjettiin liittyy käytännön epävarmuustekijöitä ja suuri kustannusten kasvun riski. Koska henkilökohtaisesta budjetista ei juuri ole kokemusta Suomessa eikä näin laajasta, kerralla tapahtuvasta käyttöönotosta missään päin maailmaa, sen käyttöönoton pitäisi tapahtua asteittain ja kokeilujen kautta.

Henkilökohtaisen budjetin käyttöönotto jo vuoden 2020 alusta lukuisien iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden palveluissa olisi valtava muutos verrattuna nykyiseen.

Eikä tässä vielä kaikki

Lainvalmistelijoilla on vielä henkilökohtaista budjettia ja asiakassetelin kattavuuttakin vaikeampi ongelma ratkaistavanaan: voiko EU tulkita maakunnan tuottamat valinnanvapauspalvelut markkinaehtoisiksi palveluiksi?

Tämä merkitsisi sitä, että suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja koskevaa säätelyä siirtyisi Euroopan unionin toimivaltaan. Kuntaliitto nosti asian esille omassa lausunnossaan ja vaati asian selvittämistä ennen hallituksen esityksen antamista.

Kirjoittaja
Tero Tyni

Tero Tyni on sosiaali- ja terveysyksikön erityisasiantuntija Kuntaliitosta.