Hyvinvointiennakointi

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä -verkostoprojekti toteutti syksyn 2018 ja kevään 2019 aikana ennakointiprosessin, jossa tarkasteltiin, mitä hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa kuntalaisen kannalta tulevaisuudessa vuonna 2030.

Ennakointityön tärkeys korostuu muutostahdin kiihtyessä ja yhä vaikuttavampia ja pitkäkestoisempia ratkaisuja etsittäessä kunnissa. Ennakointityön huomioiminen johtamisessa ja hyvinvointityötä suunnitellessa auttaa hyvinvoinnin edistäjiä painopisteiden valitsemisessa ja pitkän tähtäimen ratkaisuissa. 

Työskentelyyn osallistui monialaisia tiimejä eri kokoisista verkoston kunnista. Prosessi tutustutti kuntien toimijoita ennakointiin ja altisti pohtimaan alalla tapahtuvaa muutosta. Työskentelyn aikana kunnat tutustuivat ennakoinnin erilaisiin työkaluihin ja menetelmiin. Samalla syntyi neljä yhteistä skenaariota sekä kuvauksia niiden vaikutuksista erilaisille kuntalaisille. Tämä materiaali nostaa esiin näkökulmia, joita hyvinvoinnin edistämisessä on otettava huomioon jatkossa. 

Hyvinvoinnin skenaariot 2030

Hyvinvointiskenaarioiden rakentamisessa ja jäsentämisessä on hyödynnetty kahta pääulottuvuutta. Nämä ovat kuntien uudistumiskyky sekä arvot ja asenteet. Kuntien uudistumiskyky on kuntien omassa vaikutusvallassa, Arvot ja asenteet koskevat niin kuntia kuin kuntalaisiakin.  

Pääulottuvuuksilla on kaksi ääripäätä: Kunnan uudistumiskyky voi olla suuri tai pieni ja Arvot ja asenteet voivat vastaavasti olla hyvinvoinnin suhteen aktiivisia tai välinpitämättömiä. Pääulottuvuudet kuvaavat kahta kuntalaisten hyvinvointiin eniten vaikuttavaa tekijää ja ne valittiin osana prosessia yhdessä osallistujien kanssa.  Eri skenaarioita erottavat toisistaan ennen kaikkea näissä päämuuttujissa tehdyt tietoiset strategiset valinnat ja ratkaisut.

Kohdissa 1., 2., 3. ja 4. eri skenaariot on kuvattu tiivistetysti sekä muotoiltu neljän erilaisen asiakasprofiilin näkökulmasta toimenpiteitä, joilla kunnassa voidaan joko päästä lähemmäksi skenaarion toivottuja vaikutuksia tai välttää ei-toivotut vaikutukset.

1. Ihminen elävässä ympäristössä 

Tässä skenaariossa kuntien uudistumiskyky on suuri ja arvot ja asenteet hyvinvoinnin suhteen ovat aktiivisia. Lue koko skenaario (pdf-liite) 

2. Ristiriitojen yhteisöt 

Myös tässä skenaariossa kuntien uudistumiskyky on suuri, mutta kuntalaiset ovat passiivia. Lue koko skenaario (pdf-liite) 

3. Turvallinen digiarki 

Tässä skenaariossa kuntalaiset ovat aktiivisia, mutta kunnan uudistumiskyky on pieni. Lue koko skenaario (pdf-liite)

4. Yksinäisten ihmisten syrjäytyneet kunnat 

Skenaariossa kuntalaiset ovat välinpitämättömiä ja kuntien uudistumiskyky on heikko. Lue koko skenaario (pdf-liite) 

Hyvinvointiennakoinnin prosessi

Ennakointiprosessilla oli kaksi tavoitetta, selvittää  

1) Mitä hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa kuntalaisen kannalta tulevaisuudessa vuonna 2030? ja              

2) Miten eri tahot voivat edistää kuntalaisten hyvinvointia tulevaisuudessa vuonna 2030? 

Hyvinvointiennakoinnin prosessi käynnistyi keväällä 2018. Työ sisälsi lyhyen perehdytyksen ennakointiin ja sitä tukevan webinaarin verkostojen paikallisille avainhenkilöille ja työpajasarjan verkostojen jäsenille lokakuusta 2018 huhtikuuhun 2019.  

Vuorovaikutteisessa ennakointiprosessissa oli kolme vaihetta: tiedonkeruu, analysointi ja raportointi. Syksyn 2018 aikana hyvinvointiverkostosta mukaan ilmoittautuneet 13 alueellista tiimiä 54 henkilön voimin keräsi heikkoja signaaleja yhteiselle sähköiselle alustalle seitsemän viikon ajan. Signaaleja kerättiin yhteensä 460 kappaletta kuntalaisten hyvinvointiin arjessa vaikuttavista eri näkökulmista kuten työelämä, perhe-elämä ja vapaa-aika. Signaalien kerääjinä olivat paikalliset hyvinvointitiimit, joiden jäseniä olivat muun muassa hyvinvointikoordinaattorit sekä kuntien strategioista, elinvoimasta, sivistyksestä, liikunnasta ja teknisestä toimesta vastaavat henkilöt sekä järjestöjen ja maakuntien edustajat. Signaalien keruuta tuettiin viikoittain henkilökohtaisin sähköpostein. 

Toinen analyysi -vaihe käynnistyi työpajalla joulukuussa 2018 ja jatkui koko kevään 2019 ajan. Ensimmäisessä työpajassa haettiin tulevaisuuden hyvinvoinnin skenaarioiden yhteisiä teemoja ryhmittelemällä heikot signaalit ensin 14 klusteriin ja äänestämällä ne tärkeysjärjestykseen: terveys (14), ympäristö (13), digitaalisuus (11), liikkuminen (10), ilmasto (8), kasvatus (6), yhteistyö ja osallisuus (5), turvallisuus (3), maahanmuutto (3), asuminen ja arki (3), työelämä (2), kulttuuri (1), syntyvyys (1), talous (0) ja ryhmittelemällä uudelleen kuuteen klusteriin: Terveys, ympäristö ja ilmasto, liikkuminen, turvallisuus, kasvatus ja työ sekä yhteistyö ja osallisuus. 

Analyysivaihe jatkui keväällä 2019 kolmen työpajan sarjalla. Skenaarioiden laadinta käynnistyi helmikuussa muutosajureiden eli -voimien kehityskulkujen hahmottamisella kerätyn materiaalien pohjalta. Maaliskuun työpajassa tehtiin kuusi tulevaisuustaulukkoa, joiden avulla hahmoteltiin tulevaisuuden hyvinvointikunnan erilaisia kehityspolkuja, jotka yhdistettiin neljäksi erilaiseksi skenaarioksi. Kolmannessa työpajassa syntyneitä skenaarioiden vaikutuksia tarkasteltiin erilaisten kuntalaisten näkökulmista ja samalla mietittiin toimenpiteitä, joilla eri tahot voisivat edistää kuntalaisten hyvinvointia eri skenaarioissa.