Hyvinvointiennakointi

Lataa julkaisu Kuntaliiton verkkokaupasta: Ennakoinnilla uusia tulevaisuudennäkymiä kuntien laajaan hyvinvointityöhön

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä -verkostoprojekti toteutti syksyn 2018 ja kevään 2019 aikana ennakointiprosessin, jossa tarkasteltiin, mitä hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa kuntalaisen kannalta tulevaisuudessa vuonna 2030.

Ennakointityön tärkeys korostuu muutostahdin kiihtyessä ja yhä vaikuttavampia ja pitkäkestoisempia ratkaisuja etsittäessä kunnissa. Ennakointityön huomioiminen johtamisessa ja hyvinvointityötä suunnitellessa auttaa hyvinvoinnin edistäjiä painopisteiden valitsemisessa ja pitkän tähtäimen ratkaisuissa. 

Työskentelyyn osallistui monialaisia tiimejä eri kokoisista verkoston kunnista. Prosessi tutustutti kuntien toimijoita ennakointiin ja altisti pohtimaan alalla tapahtuvaa muutosta. Työskentelyn aikana kunnat tutustuivat ennakoinnin erilaisiin työkaluihin ja menetelmiin. Samalla syntyi neljä yhteistä skenaariota sekä kuvauksia niiden vaikutuksista erilaisille kuntalaisille. Tämä materiaali nostaa esiin näkökulmia, joita hyvinvoinnin edistämisessä on otettava huomioon jatkossa. 

Hyvinvoinnin skenaariot 2030

Hyvinvointiskenaarioiden rakentamisessa ja jäsentämisessä on hyödynnetty kahta pääulottuvuutta. Nämä ovat kuntien uudistumiskyky sekä arvot ja asenteet. Kuntien uudistumiskyky on kuntien omassa vaikutusvallassa, Arvot ja asenteet koskevat niin kuntia kuin kuntalaisiakin.  

Pääulottuvuuksilla on kaksi ääripäätä: Kunnan uudistumiskyky voi olla suuri tai pieni ja Arvot ja asenteet voivat vastaavasti olla hyvinvoinnin suhteen aktiivisia tai välinpitämättömiä. Pääulottuvuudet kuvaavat kahta kuntalaisten hyvinvointiin eniten vaikuttavaa tekijää ja ne valittiin osana prosessia yhdessä osallistujien kanssa.  Eri skenaarioita erottavat toisistaan ennen kaikkea näissä päämuuttujissa tehdyt tietoiset strategiset valinnat ja ratkaisut.

Kohdissa 1., 2., 3. ja 4. eri skenaariot on kuvattu tiivistetysti sekä muotoiltu neljän erilaisen asiakasprofiilin näkökulmasta toimenpiteitä, joilla kunnassa voidaan joko päästä lähemmäksi skenaarion toivottuja vaikutuksia tai välttää ei-toivotut vaikutukset.

1. Ihminen elävässä ympäristössä 

Skenaarion (1) ydinajatus:  Ihminen elävässä ympäristössä -skenaariossa kuntien uudistumiskyky on suuri ja arvot ja asenteet hyvinvoinnin suhteen ovat aktiivisia. Kunta on aidosti yhteisö, joka kantaa vastuuta myös elinympäristöstä sekä ilmastosta. Ympäristö, kehittyvä teknologia ja kunnan palvelut luovat hyvät ja tasavertaiset edellytykset eri ihmisryhmien hyvälle elämälle.  Lue koko skenaario (pdf-liite) 

Skenaarion kannalta tärkeitä ilmiöitä:

• Ilmastonmuutos
• Arvojen muutokset
• Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia
• Jakamis- ja kiertotalous
• Asukkaat ja yhteisöt voimavarana ja kumppanina

2. Ristiriitojen yhteisöt 

Skenaarion (2) ydinajatus: Ristiriitojen yhteisöt -skenaariossa kuntien uudistumiskyky on suuri, mutta kuntalaiset ovat passiivia. Monikulttuurinen toimintaympäristö on tehnyt kunnista rohkeita kokeilijoita ja yhteiskehittäjiä. Laajan osallisuuden tavoittelu on kuitenkin haastavaa, sillä arvojen pirstoutuessa ihmiset hakeutuvat kaltaistensa seuraan ja pienet yhteisöt eristäytyvät. Henkilökohtainen hyvinvointi kiinnostaa yhä enemmän, mutta yksinkertaiset terveyskäsitykset puhuttelevat faktojen sijaan. Lue koko skenaario (pdf-liite) 

Skenaarion kannalta tärkeitä ilmiöitä:

• Maahanmuutto
• Monikulttuuristuminen
• Kokeilukulttuuri
• Arvojen muutokset
• Syrjäytyminen

3. Turvallinen digiarki 

Skenaarion (3) ydinajatus: Turvallinen digiarki -skenaariossa kuntalaiset ovat aktiivisia, mutta kunnan uudistumiskyky on pieni. Uudet älykkäät teknologiat ovat lisänneet ihmisten arjen sujuvuutta, mutta kunnat ovat epäonnistuneet digitalisaation hyödyntämisessä. Kuntalaisten eriarvoistuminen konkretisoituu mahdollisuuksissa panostaa omaan turvallisuuteen, digiosaamiseen ja uusien älyteknologioiden terveysvaikutuksiin. Lue koko skenaario (pdf-liite)

Skenaarion kannalta tärkeitä ilmiöitä:

• Digitalisaatio
• Työn murros
• Turvallisuusriskit
• Väestörakenteen muutos
• Eriarvoistuminen

4. Yksinäisten ihmisten syrjäytyneet kunnat 

Skenaarion (4) ydinajatus: Yksinäisten ihmisten syrjäytyneet kunnat -uhkaskenaariossa kuntalaiset ovat välinpitämättömiä ja kuntien uudistumiskyky on heikko, jolloin moni asia haastaa hyvinvointia. Monet uupuvat työelämän ja arjen haasteiden keskellä. Tukea tarvitsevien on yhä vaikeampi löytää apua ja palveluita ei haluta kehittää yhdessä. Vastakkaiset näkemykset synnyttävät fyysisiä yhteenottoja asukkaiden välillä ja turvattomuuden tunne lisääntyy. Kuntien toiminta ei avaudu kuntalaisille tai siihen ei luoteta. Lue koko skenaario (pdf-liite) 

Skenaarion kannalta tärkeitä ilmiöitä:

• Kaupungistuminen
• Työn murros
• Arvojen ja asenteiden muutos
• Syntyvyys
• Eriarvoistuminen

Hyvinvointiennakoinnin prosessi

Ennakointiprosessilla oli kaksi tavoitetta, selvittää  

1) Mitä hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa kuntalaisen kannalta tulevaisuudessa vuonna 2030? ja              

2) Miten eri tahot voivat edistää kuntalaisten hyvinvointia tulevaisuudessa vuonna 2030? 

Hyvinvointiennakoinnin prosessi käynnistyi keväällä 2018. Työ sisälsi lyhyen perehdytyksen ennakointiin ja sitä tukevan webinaarin verkostojen paikallisille avainhenkilöille ja työpajasarjan verkostojen jäsenille lokakuusta 2018 huhtikuuhun 2019.  

Vuorovaikutteisessa ennakointiprosessissa oli kolme vaihetta: tiedonkeruu, analysointi ja raportointi. Syksyn 2018 aikana hyvinvointiverkostosta mukaan ilmoittautuneet 13 alueellista tiimiä 54 henkilön voimin keräsi heikkoja signaaleja yhteiselle sähköiselle alustalle seitsemän viikon ajan. Signaaleja kerättiin yhteensä 460 kappaletta kuntalaisten hyvinvointiin arjessa vaikuttavista eri näkökulmista kuten työelämä, perhe-elämä ja vapaa-aika. Signaalien kerääjinä olivat paikalliset hyvinvointitiimit, joiden jäseniä olivat muun muassa hyvinvointikoordinaattorit sekä kuntien strategioista, elinvoimasta, sivistyksestä, liikunnasta ja teknisestä toimesta vastaavat henkilöt sekä järjestöjen ja maakuntien edustajat. Signaalien keruuta tuettiin viikoittain henkilökohtaisin sähköpostein. 

Toinen analyysi -vaihe käynnistyi työpajalla joulukuussa 2018 ja jatkui koko kevään 2019 ajan. Ensimmäisessä työpajassa haettiin tulevaisuuden hyvinvoinnin skenaarioiden yhteisiä teemoja ryhmittelemällä heikot signaalit ensin 14 klusteriin ja äänestämällä ne tärkeysjärjestykseen: terveys (14), ympäristö (13), digitaalisuus (11), liikkuminen (10), ilmasto (8), kasvatus (6), yhteistyö ja osallisuus (5), turvallisuus (3), maahanmuutto (3), asuminen ja arki (3), työelämä (2), kulttuuri (1), syntyvyys (1), talous (0) ja ryhmittelemällä uudelleen kuuteen klusteriin: Terveys, ympäristö ja ilmasto, liikkuminen, turvallisuus, kasvatus ja työ sekä yhteistyö ja osallisuus. 

Analyysivaihe jatkui keväällä 2019 kolmen työpajan sarjalla. Skenaarioiden laadinta käynnistyi helmikuussa muutosajureiden eli -voimien kehityskulkujen hahmottamisella kerätyn materiaalien pohjalta. Maaliskuun työpajassa tehtiin kuusi tulevaisuustaulukkoa, joiden avulla hahmoteltiin tulevaisuuden hyvinvointikunnan erilaisia kehityspolkuja, jotka yhdistettiin neljäksi erilaiseksi skenaarioksi. Kolmannessa työpajassa syntyneitä skenaarioiden vaikutuksia tarkasteltiin erilaisten kuntalaisten näkökulmista ja samalla mietittiin toimenpiteitä, joilla eri tahot voisivat edistää kuntalaisten hyvinvointia eri skenaarioissa.