Vaalit

Suomessa valitaan yleisillä vaaleilla eduskunta, tasavallan presidentti, kuntien valtuustot sekä jäsenet Euroopan parlamenttiin.

​Kuntien kannalta keskeisimmät vaalit ovat kuntavaalit. Seuraavat kuntavaalit toimitetaan huhtikuussa 2025.

Kotikunta

Henkilön kotikunnan perusteella määräytyvät esimerkiksi äänioikeus kuntavaaleissa ja vaalikelpoisuus kunnan luottamustoimiin, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen, seurakunnan jäsenyys ja verotus.

Kotikunta määräytyy kotikuntalain mukaan. Henkilön kotikunta on eräin poikkeuksin se kunta, missä hän asuu vakinaisesti. Mikäli henkilöllä on käytössään useampia asuntoja, tai jos hänellä ei ole käytössään asuntoa lainkaan, hänen kotikuntansa on se kunta, jota hän perhesuhteidensa, toimeentulonsa tai muiden vastaavien seikkojen johdosta itse pitää kotikuntanaan ja johon hänellä on edellä mainittujen seikkojen perusteella kiintein yhteys. Henkilön oma näkemys kotikunnastaan otetaan huomioon, mutta se ei yksin ratkaise kotikunnan määräytymistä.

Kotikuntalaissa säädetään henkilön kotikunnan muuttumista koskevista rajoituksista. Kotikunta ei esimerkiksi muutu, jos asuminen toisessa kunnassa johtuu pääasiassa enintään vuoden kestävästä työtehtävästä tai opiskelusta, sairaudesta tai muusta näihin rinnastettavasta syystä. Asuminen katsotaan näissä tapauksissa luonteeltaan tilapäiseksi. 

Henkilön kotikunta ei myöskään muutu, jos hänen asumisensa toisessa kunnassa johtuu pääosin hoidosta perhehoidossa tai laitoshoidossa taikka asumisesta asumispalvelujen avulla. Vuoden 2011 alusta erityisesti vanhusten ja vammaisten muutto-oikeutta on lainsäädännössä laajennettu.

Lue lisää: Kotikunnan valintaoikeus ja oikeus hakeutua toisen kunnan palveluihin (sote)

Kotikuntamuutoksista on ilmoitettava maistraatille. Maistraatin tekemä kotikuntaratkaisu ei oikeudellisesti sido muita viranomaisia.

KHO 26.5.1999 T1275: Väestötietojärjestelmään tehty merkintä ei oikeudellisesti sido muita viranomaisia, joiden tulee asianomaisia säännöksiä soveltaen väestötietojärjestelmään tehdystä merkinnästä riippumatta niille esitetyn selvityksen perusteella itsenäisesti ratkaista muun muassa kysymys henkilön asuinpaikasta.

Kotikunta vaalikelpoisuuden edellytyksenä

Asianomainen kunta kotikuntana on yksi kuntalaissa säädetyn yleisen vaalikelpoisuuden edellytyksistä. Valtuustoon, kunnanhallitukseen sekä lautakuntaan tai valiokuntaan ei voida valita henkilöä, jonka kotikunta on jokin toinen kunta. Luottamushenkilövalintojen yhteydessä kunnassa, ja vastaavalla tavalla kuntayhtymässä, joudutaan siten soveltamaan kotikuntalakia, kun ratkaistavana on vaalikelpoisuus edellä mainittuihin toimielimiin.

Kaksi asuntoa käytössä

Jos henkilöllä on käytössään useampia asuntoja, tai jos hänellä ei ole käytössään asuntoa lainkaan, hänen kotikuntansa on se kunta, jota hän perhesuhteidensa, toimeentulonsa tai muiden vastaavien seikkojen johdosta itse pitää kotikuntanaan ja johon hänellä on edellä mainittujen seikkojen perusteella kiintein yhteys. Jos henkilön omaa käsitystä kotikunnastaan ei ole voitu selvittää, hänen kotikuntansa on se kunta, johon hänellä on katsottava olevan kiintein yhteys asumisensa, perhesuhteidensa, toimeentulonsa ja muiden vastaavien seikkojen johdosta.

Määriteltäessä henkilön kotikuntaa kahden asunnon tapauksessa henkilön oma subjektiivinen käsitys kotikunnastaan ei ole ainoa ratkaiseva tekijä, vaan hänellä tulee myös objektiivisesti havaittavien tosiseikkojen mukaan olla kiinteä yhteys ilmoittamaansa kuntaan. Tällaisia tosiseikkoja ovat perhesuhteet (henkilön siteet perheeseensä ja perheen yhteiseen asuntoon eli kotiin), toimeentulo (työskentely tai muu taloudellinen yhteys määrättyyn asuinpaikkaan) tai muut vastaavat seikat (esimerkiksi sukulaisuus-, kasvatus- tai hoitosuhde).

Korkein hallinto-oikeus on ottanut kantaa henkilön kotikunnan määräytymiseen kahden asunnon tapauksessa päätöksissään 2001:34, 4.4.2005 T 735 ja 28.8.2008 T 2090. Kaikissa näissä tapauksissa KHO päätyi siihen, ettei henkilön subjektiivinen käsitys kotikunnasta ollut riittävä. Ratkaisevaa oli se, missä kunnassa henkilö tosiasiallisesti asuu perheensä kanssa ja missä hänen työpaikkansa on eli mihin hänellä on kiinteä yhteys. 

KHO 2001:34: Henkilöllä oli asunto kahdessa kunnassa. Kunnassa A hänellä oli puolisonsa kanssa yhteinen omakotitalo, joka oli pitkään ollut perheen vakituinen asunto. Kunnassa B henkilöllä oli ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettu, kaikin mukavuuksin varustettu asuinrakennus. Hänen puolisollaan oli työpaikka kunnassa A, ja hän itsekin, osa-aikaeläkkeelle jäätyään, edelleen työskenteli kunnassa A. Tähän nähden hänellä katsottiin perhesuhteidensa ja toimeentulonsa johdosta olevan kiinteä yhteys kuntaan A eikä kuntaan B, jossa hän ilmoituksensa mukaan vietti kaiken vapaa-aikansa, 7 kuukautta vuodesta. Henkilön kotikunnaksi katsottiin sen vuoksi kunta A eikä kuntaa B, jota hän itse piti kotikuntanaan.

KHO 4.4.2005 T 735: Henkilön oma käsitys kotikunnasta ei ollut ratkaiseva kotikunnan määräytymisessä silloin, kun käytettävissä oleva selvitys perhesuhteista, toimeentulosta tai muista vastaavista seikoista osoitti selvästi kiinteän yhteyden muuhun kuntaan eivätkä edellä mainitut seikat osoittaneet riittävää yhteyttä henkilön kotikunnakseen katsomaan kuntaan. Periaatteellisena lähtökohtana on, että kotikunnan määrittäminen vastaa mahdollisimman tarkoin aineellista totuutta eli henkilön tosiasiallista asumista tietyssä kunnassa. Kunnan luottamustehtävien hoitamisella ei voitu perustella kotikunnan määräytymistä.
 
KHO 28.8.2008 T 2090: Henkilöllä oli käytössään kunnassa A omakotitalo, jonka hänen aviopuolisonsa omisti ja jossa aviopuoliso ja kolme alaikäistä lasta asuivat. Henkilöllä oli kunnassa B vuokrayksiö, jossa hänen alaikäinen opiskelijatyttärensä asui vakinaisesti. Henkilö ei ole asumus- tai avioerossa puolisostaan. Henkilön ensisijainen työhuone oli kunnassa A ja toinen kunnassa B. Hallinto-oikeuden perusteluissa (joita KHO ei muuttanut) todetaan seuraavasti: "Henkilön oma käsitys kotikunnasta ei voi ratkaista kotikunnan määräytymistä silloin, kun käytettävissä oleva selvitys perhesuhteista, toimeentulosta tai muista vastaavista seikoista osoittaa selkeästi kiinteän yhteyden muuhun kuntaan ja jos edellä mainitut seikat eivät osoita riittävää yhteyttä henkilön kotikunnaksi katsomaansa kuntaan. Periaatteellisena lähtökohtana on se, että kotikunnan määrittäminen vastaisi mahdollisimman tarkoin aineellista totuutta eli henkilön tosiasiallista asumista tietyssä kunnassa. Oikeus kunnalliseen luottamustoimeen on seuraus kunnan jäsenyydestä ja kotikunnan määrittämisestä. Näin ollen tietyn kunnan luottamustehtävien hoitaminen ei sinänsä voi olla peruste kotikunnan määräytymiseen."

Kotikunta ja työpaikkakunta

Kuntavaalien jälkeen on muutamassa tapauksessa kyseenalaistettu uuden valtuutetun yleinen vaalikelpoisuus tilanteissa, joissa valtuutetulla on kauempana sijaitsevan työpaikan vuoksi toinen asunto.  Henkilö itse ei ole pitänyt ”työpaikkakuntaa” kotikuntanaan.

Kotikuntasäännösten soveltamisen kannalta selkeitä tilanteita ovat ne, joissa perheen yhteinen koti on kunnassa A, jota henkilö itse pitää kotikuntanaan ja jossa hän viettää viikonloput ja lomat. Kunnassa B on työpaikka ja useimmiten vain pieni vuokra-asunto. Henkilöllä on tässä tapauksessa kiinteä yhteys ilmoittamaansa kotikuntaan.

Henkilön omalle käsitykselle kotikunnastaan voidaan antaa ratkaiseva merkitys myös tilanteessa, jossa perheettömällä henkilöllä on kotikunnakseen katsomassa kunnassa asunto käytössään, jossa hän viettää vapaa-aikaansa, sekä sosiaalinen elämä pääasiassa tässä kunnassa. Työpaikka ja asuminen työviikkojen aikana toisessa kunnassa eivät osoita kiinteän yhteyden synnyttävää riittävää yhteyttä tähän kuntaan, jota henkilö itse ei pidä kotikuntanaan.

Kotikunta ei muutu

Henkilön kotikunta ei muutu, jos hänen asumisensa toisessa kunnassa johtuu pääasiassa enintään yhden vuoden kestävästä työtehtävästä tai opiskelusta, sairaudesta tai muusta näihin rinnastettavasta syystä. Asuminen katsotaan näissä tapauksissa luonteeltaan tilapäiseksi.

Kotikuntalain perustelujen mukaan kotikunta ei välttämättä myöskään muutu, vaikka asuminen toisessa kunnassa kestäisi yhtä vuotta pitempään, jos lain 2 §:n 2 momentissa säädetyt edellytykset pysyvät muuttumattomina kotikunnan osalta eikä asianomainen henkilö itse halua muuttaa kotikuntaansa. Muuttumattomilla olosuhteilla viitataan lähinnä tilanteeseen, jossa henkilöllä on edelleen kaksi asuntoa ja ”lähtökuntaansa” kiinteä yhteys.

Henkilön kotikunta ei myöskään muutu, jos hänen asumisensa toisessa kunnassa johtuu pääasiassa hoidosta perhehoidossa tai laitoshoidossa taikka asumisesta asumispalvelujen avulla, merillä olosta laivaväkeen kuuluvana, rangaistuksen suorittamisesta rangaistuslaitoksessa, eduskunnan tai valtioneuvoston jäsenyydestä taikka julkisesta luottamustoimesta tai asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittamisesta. Näissä tilanteissa sillä ei ole merkitystä, kuinka kauan asuminen toisessa kunnassa kestää. 

KHO 2009:59: Kotikuntalain 3 §:n 5 kohdan mukaan henkilön kotikunta ei muutu, jos hänen asumisensa toisessa kunnassa johtuu pääasiassa julkisesta luottamustoimesta. Säännöksestä on pääteltävissä, että kotikunta ei muutu sanotulla perusteella, mutta se voi muuttua julkisen luottamustoimen hoitamisen aikana muusta syystä.

Kaupunginvaltuutetuksi valitun Euroopan parlamentin jäsenen oman käsityksen mukaan hänen kotikuntansa oli Rovaniemi, johon hänellä ilmoituksensa mukaan oli järjestötoimintansa vuoksi kiinteä yhteys ja jonne hän oli maksanut veronsa. Euroopan parlamentin jäsen ei kuitenkaan ollut vaalikelpoinen Rovaniemen kaupunginvaltuustoon, koska hänen perhesuhteensa eivät liittyneet kyseiseen kaupunkiin, koska hän ei työskennellyt Rovaniemellä eikä hän ollut ilmoittanut muustakaan taloudellisesta yhteydestä Rovaniemeen ja koska muidenkaan vastaavien seikkojen perusteella hänen kotikuntansa ei ollut tuo kaupunki.

Avaa kaikki

Kuntavaalit

Kuntavaalit toimitetaan joka neljäs vuosi huhtikuun kolmantena sunnuntaina. Jos huhtikuun kolmas sunnuntai on pääsiäispäivä, vaalipäivä on pääsiäistä edeltävä sunnuntai.

Vuoden 2021 kuntavaalien siirtämisestä annetun lain mukaan kuntavaalit toimitettiin 13.6.2021, valtuustojen toimikausi alkaa 1.8.2021 ja jatkuu toukokuun 2025 loppuun.

Oikeusministeriöllä ylimpänä vaaliviranomaisena on yleisvastuu vaalien toimittamisesta.

Kuntavaaleissa kunnan asukkaat valitsevat valtuuston, joka on kunnan ylin toimielin. Kuntalaissa säädetään valtuuston lakisääteisistä tehtävistä.

Valtuutettujen lukumäärästä päättää valtuusto. Jos valtuusto ei tee päätöstä valtuutettujen lukumäärästä, valtuutettuja valitaan kuntalaissa säädetty kunnan asukasluvun mukaan määräytyvä vähimmäismäärä.

​Edelliset Manner-Suomen kuntavaalit järjestettiin 9.4.2017. Vaaleissa valitut valtuutetut aloittivat toimikautensa 1.6.2017.

Lainsäädännöstä

Ensimmäinen kunnallisvaaleja koskeva laki annettiin vuonna 1917 ja ensimmäiset kunnallisvaalit toimitettiin vuonna 1918. Nykyisin keskeisin laki on vaalilaki (714/1998), johon on koottu kaikkia vaaleja koskevat säännökset.

Äänioikeudesta kuntavaaleissa ja vaalikelpoisuudesta valtuustoon säädetään kuntalaissa.

Kuntavaalien nimi oli kunnallisvaalit 1.5.2015 asti.

Lue lisää:

Kuntavaalit 18.4.2021
Vaalikelpoisuus valtuustoon

Usein kysyttyä kuntavaaleista

Mikä on kotikunta

Kuntavaali- ja demokratiatilastot

Kuntavaalit
Puolue- ja vaalirahoitusvalvonta
Laki ehdokkaan vaalirahoituksesta 

Eduskuntavaalit

Eduskuntavaaleissa valitaan vaalipiireittäin 200 kansanedustajaa. Valittavien edustajien lukumäärä vaihtelee vaalipiirin asukasluvun mukaan. Ahvenanmaalta valitaan kuitenkin aina yksi edustaja. 

Edelliset eduskuntavaalit toimitettiin

Eduskuntavaaleissa valitaan vaalipiireittäin 200 kansanedustajaa. Valittavien edustajien lukumäärä vaihtelee vaalipiirin asukasluvun mukaan. Ahvenanmaalta valitaan kuitenkin aina yksi edustaja. 

Edelliset eduskuntavaalit toimitettiin 14. huhtikuuta 2019. Seuraavat vaalit toimitetaan 2. huhtikuuta 2023.

Lue lisää:

Vuoden 2019 eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit

Vuoden 2015 eduskuntavaalit

Oikeusministerilön vaalisivusto

Eduskunta

Vaalilaki 714/1998
 

Euroopan parlamentin vaalit

Viiden vuoden välein pidettävissä vaaleissa valitaan jäsenet Euroopan parlamenttiin kaikista EU:n jäsenvaltioista. Seuraavat Euroopan parlamentin vaalit järjestetään vuonna 2019. 

Parlamentti edustaa Euroopan unionin kansalaisia. Parlamentti päättää unionin laeista ja budjetista jäsenmaiden hallituksia edustavan neuvoston kanssa. Se hyväksyy kansainväliset sopimukset ja unionin uudet jäsenmaat. 

Parlamentissa on 751 jäsentä unionin 28 jäsenmaasta. Kunkin jäsenmaan edustajien lukumäärä määräytyy pääasiassa maan väkiluvun mukaan. Suomesta jäseniä valitaan 13.

Euroopan unionin päätökset vaikuttavat kuntien toimintaan

Huomattava osa unionin lainsäädäntöä koskee alueiden ja kuntien toimivaltaan kuuluvia asioita. EU-lainsäädännön vaikutus kuntiin on erityisen suuri Suomen kaltaisissa maissa, joissa kuntien toimiala on laaja. EU on viime vuosina vaikuttanut kuntien toimintaan esimerkiksi kilpailupolitiikassa ja julkisissa hankinnoissa. 

Suomessa kunnilla on tärkeä asema myös EU:n ympäristölainsäädännön toimeenpanijoina. EU vaikuttaa kuntien toimintaan esimerkiksi energian ja liikenteen, aluepolitiikan, maahanmuuttopolitiikan sekä tietoyhteiskunta- ja tasa-arvokysymyksien saralla.

Viime vuosina EU:n asialistalle on noussut monia uusia kuntien toiminnan kannalta tärkeitä aloja, kuten sosiaali- ja terveydenhuolto sekä koulutus. EU käsittelee entistä enemmän myös työllisyys- sekä kulttuuriasioita.

Lue lisää:

Vuoden 2019 eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit
 

Erja Horttanainen

Erja Horttanainen

EU-asiain päällikkö
Asiakkuudet, verkostot ja kv-asiat, KV-tiimi
+358 9 771 2528, +358 50 5252145
Vastuualueet
  • EU:n päätöksentekojärjestelmä ja toimintapolitiikat
  • EU:n alueiden komitea
  • Kuntaliiton EU-politiikka
  • Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressi
Palvelusähköposti-symboli
Vastuualueet

 
Palvelemme muun muassa kuntien hallintoon ja johtamisjärjestelmään, päätöksentekoon ja hallintomenettelyyn sekä julkisuuteen ja tietosuojaan liittyvissä kysymyksissä.
 

Palvelemme kuntien henkilöstöä ja luottamushenkilöitä heidän tehtäviinsä liittyvissä asioissa. Suosittelemme käyttämään ensisijaisesti palvelusähköpostiamme.