Kaupunkiin! Keskusteluja kaupungistumisen vaikutuksista

Koronan kaupunkispesifit vaikutukset ja sytykkeitä 2020 kaupunkipolitiikkaan

korona koettelee kaupunkeja

Koronavirus (COVID-19) ja sen torjumiseksi asetetut rajoitteet ovat koetelleet kaupunkien ja kaupungistumisen perusluonnetta. Vastaavasti myös vastalääkettä koronan aiheuttamasta kuopasta nousemiseksi tulee antaa ensimmäisenä kaupungeille, sillä niistä lähtee liikkeelle yhteiskunnallinen toipuminen.

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI on tuottanut Kuntaliiton tilauksesta osana Kaupunkiin! -projektia selvityksen kesällä 2020, joka kuvaa koronan kaupunkispesifejä vaikutuksia. Selvityksessä luodaan katsaus koronakriisin kaupungeille aiheuttamaan uuteen tilanteeseen ja selvitetään, mitä muutoksia suomalaiseen kaupunkipolitiikkaan erityisesti nyt tarvitaan. Selvitys perustuu näkemykseen, että poikkeuksellinen tilanne tulee jatkumaan ainakin vuoden, pari. 

Lue koko raportti tästä. Alle on koottu em. selvityksen keskeisiä huomioita. Tässä myös uutinen (10.9.2020) aiheesta.

Katso myös MDI:n Eero Holstilan puheenvuoro kaupunkipolitiikan tilannekuvasta kesäkuisesta Kaupunkiin! -webinaarista (3.6.2020). Videotallenne näkyy tästä.

 

Kaupunkivetoinen koronakriisi

•Koronakriisi kielsi lähikontaktit, jotka ovat kaupungin perusidean ydintä. Tapahtuma-, elämys- ja matkailusektorit kokivat äkkipysäyksen.

•Palveluelinkeinojen keskittyminä suuret kaupungit ovat olleet talouden syöksyn kärjessä.

•Kriisistä päästään ulos vain vahvojen kaupunkien vetämänä.

•On tärkeää, että kaupungit kykenevät toteuttamaan elvyttäviä tulevaisuusinvestointeja.
 

Muuttovirrat kääntyvät?

•Useimmat suuret kaupungit kärsivät muuttotappiota maan sisäisessä muuttoliikkeessä vuoden 2020 toisella neljänneksellä.

• Etenkin pääkaupunkiseudun ja Turun nettomuuton tase heikkeni voimakkaasti verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. 

•Koronalla ei ole toistaiseksi havaittu vaikutuksia luonnolliseen väestönkasvuun eli syntyneiden ja kuolleiden erotukseen.

•Suurten kaupunkien kasvu on viime vuosina perustunut paljolti ulkomaiseen muuttovoittoon. Tämä kasvutekijä todennäköisesti poistuu rajojen ollessa lähes kiinni.

Kuntien välinen nettomuutto/1000 asukasta 2020 2. kvartaalilla

Kuntien välinen nettomuutto/1000 asukasta 2020, 2. kvartaali.  Useimmat C23-kaupungit kärsivät muuttotappiota vuoden 2020 toisessa kvartaalissa. Muuttotappiot olivat asukaslukuun suhteutettuna erityisen suuria Vaasassa, Joensuussa ja Lappeenrannassa, mutta myös suurimmat korkeakoulukaupungit kärsivät muuttotappiota. Muuttovoittoja saivat lähinnä Vantaa, Porvoo ja Hämeenlinna. C23-kaupunkiseutujen muut kunnat taas saivat lähinnä muuttovoittoja. Etenkin suuria korkeakoulukaupunkeja ympäröivät kunnat saivat suuria muuttovoittoja toisessa kvartaalissa.
Muutos maan sisäisessä nettomuutossa/ 1000 as. 2019 2. kvartaali - 2020 2. kvartaali
Muutos maan sisäisessä nettomuutossa/ 1000 as. 2019 toinen kvartaali - 2020 toinen kvartaali.

Rakennussektori hiljenee

•Asuntokauppojen määrä laski vuoden 2020 huhti-toukokuussa noin kolmanneksen, mutta kesän aikana asuntolainojen kysyntä ja tehtyjen kauppojen määrä on palautunut normaaliksi. Hintataso on säilynyt vakaana.

•Korona on osin jopa tervehdyttänyt suurten kaupunkien vuokra-asuntomarkkinoita. 

•Asuntotuotannon ja etenkin toimistorakentamisen aloitukset ovat pudonneet merkittävästi vuoden 2020 toisella neljänneksellä.

•Pahimmillaan voi olla edessä myös talonrakennustuotannon romahdus ja tätä kautta vakava suhdanne- ja työllisyysongelma.

 

Työttömyys iski kaupunkeihin

•Koronakriisi on iskenyt erityisesti palveluelinkeinoista riippuvaisiin suuriin kaupunkeihin.

•C23-kaupunkien työttömyysaste oli 5,9 prosenttiyksikköä edellisvuotta korkeampi.

Työttömyysasteen muutos kesäkuusta 2019 kesäkuulle 2020

Työttömyysasteen muutos (%-yksikköä) kesäkuu 2019 - kesäkuu 2020.  Työttömyys on kasvanut keskimäärin 5,9 prosenttiyksiköllä. Erityisen voimakasta kasvu on ollut pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa sekä Tampereella. Työttömyysaste heikkeni kaikissa keskuskaupungeissa voimakkaammin kuin keskuskaupunkeja ympäröivän seudun muissa kunnissa. Keskimäärin keskuskaupunkien työttömyysaste heikkeni 1,2 prosenttiyksikköä muuta seutua enemmän.
Työttömyysasteen muutos  (%:yksikköä) kesäkuu 2019 kesäkuu – kesäkuu 2020
Työttömyysasteen muutos (%-yksikköä). Kesäkuu 2019 – kesäkuu 2020

Segregaation uhka

•Edessä on ehkä usean vuoden suurtyöttömyys, joka kohdistuu erityisesti matkailu- ja tapahtumasektorilla työskenteleviin.

•Erityisen uhanalaisia ovat työmarkkinoille vastikään integroituneet ulkomaalaistaustaiset, joista monet ovat työskennelleet kysyntävetoisessa palvelusektorissa.

•Näissä oloissa kaupunkiköyhyys, segregaatio ja siihen liittyvä turvattomuus uhkaavat lisääntyä. 

 

Kunnallistalouden kriisi

•Monet kaupungit lähtivät kriisivuoteen 2020 taloudeltaan heikkoina.

•Koronakriisi aiheuttaa kunnille kuluvana vuonna lisämenoja ja tulonmenetyksiä. Valtio kompensoi osan menetyksistä.

•Vesa Vihriälän raportin mukaan vuosina 2021-2022 tarvitaan merkittäviä julkisia elvytystoimia.

•Kaupunkien mahdollisuudet elvyttäviin tulevaisuusinvestointeihin vuosina 2021-2022 näyttävät perin heikoilta.

Kaupungit tarvitsevat hallituskaudet ylittävää kaupunkipolitiikkaa

Kaupunkipolitiikan painopisteet

•Kaupunkipolitiikka viittaa tässä sekä valtiovallan toimiin että kaupunkien omaan politiikkaan.

•Koronakriisistä ulos pääsemiseksi tarvitaan valtiovallan ja kaupunkien voimien kokoamista.

• Kaupunkipolitiikan ydinalueet:

  • Kaupungit kasvun luojina,
  • Asuminen ja liikkuminen (MAL),
  • Sosiaalisen eheyden ylläpitäminen,
  • Kaupunkilaisten luovien voimavarojen mobilisointi ja paikallisdemokratian vahvistaminen.

•Valtiollisen kaupunkipolitiikan tärkein tehtävä on kaupunkien toimintakyvyn turvaaminen niiden taloudellista liikkumavaraa lisäämällä.

•Tämä edellyttää tilapäisen kriisirahoituksen lisäksi valtiollisen normiohjauksen purkua ja kunnille pysyvämpiä valtuuksia itse päättää toiminnoistaan.

•Tarvitaanko vapaakuntareformi?

 

Kaupungit kasvun luojina

•Työ- ja elinkenoministeriö on julkistanut toukokuussa 2020 uuden kaupunkipoliittisen instrumentin. Tarkoitus on, että valtio ja yliopistovetoiset kaupungit solmisivat jatkossa ekosysteemisopimuksia, jotka mahdollistavat kaupunkien ja valtion tiiviin yhteistyön tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden tueksi. Tavoitteena on mm. hyödyntää kaupunkien isot tulevaisuusinvestoinnit innovaatioiden kehitysalustoina.

•Ekosysteemiajattelun ydintä on osapuolten aito vuorovaikutus, jonka johtoon voi tilanteesta riippuen nousta kaupunki tai sen kehitysyhtiö, mutta yhtä lailla esimerkiksi yliopisto, yritysyhteisö tai kansalaisjärjestö. Toiminnan koordinointi- ja toimeenpanokyky tulevat olemanaan ekosysteemisopimusten onnistumisen kriittisiä kohtia.

 

Maankäyttö, liikkuminen ja asuminen

•Kaupunkiseutujen joukkoliikenne tarvitsee välittömästi pelastusohjelman, jota valtio tulee rahoittamaan.

•Investoinnit raideliikenteeseen sekä kaupunkien välillä että sisällä tulee sisällyttää kansallisiin elvytyspaketteihin ja solmittaviin MAL-sopimuksiin. Näin luodaan edellytyksiä myös asuntotuotannon tason säilyttämiselle ja työmarkkinoiden toimivuudelle.

•Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on erittäin kustannustehokasta kaupunkipolitiikkaa. Kaupungit voivat toteuttaa välittömästi nopeita kokeiluja esim. kaistajärjestelyin ja kampanjoinnein

•Asuntotuotannon jyrkän vähenemisen estämiseksi on hyvä, että tämän vuoden 4. lisäbudjetissa on nostettu ARA-tuotannon myöntämisvaltuutta

•On syytä kehittää sopimusmenettelyä myös keskisuurten ja pienten kaupunkien erityistarpeisiin.

 

Sosiaalisen eheyden turvaaminen

•Tarvitaan kokonaan uusi kansallinen kaupunkipolitiikan instrumentti torjumaan kaupunkiköyhyyden ja segregaation uhkaa.

•Keskeisiä kohderyhmiä ovat lähiöiden lapset ja nuoret ja työelämästä syrjäytyvät mahanmuuttajataustaiset.

•Poikkeustila on oiva esimerkki vapaaehtoisen kansalaistoiminnan laajuudesta ja voimasta. Kaupunkipolitiikan tulee vahvistaa tätä uutta kumppanuutta.

•Segregaation vastaisen kaupunkiohjelman suunnittelu on käynnistettävä välittömästi valtion ja kaupunkien yhteistyönä.

 

Kaupunkilaisten luovuuden vapauttaminen

•Kaupunkiyhteisön spontaani, yhteisöllinen ja yleishyödyllinen toiminta on ratkaisevaa kriisistä vapautumisessa. 2010-luvun kuluessa on koettu omaehtoisen kansalaistoiminnan kukoistusta ja kaupunkikulttuurin renessanssia. Tämä tarjoaa hyvän lähtökohdan edessä olevalle kaupunkien elvyttämiselle.

•Julkisen vallan rooli on tarjota tapahtumanjärjestäjille, omaehtoisesti organisoituneille kansalaisaktiiveille ja innovatiivisille pienyrittäjille mahdollisuuksia ja kannusteita. Kaupunkien kannalta on usein kysymys varsin pienestä siemenrahoituksesta.

•Elvyttävän kaupunkipolitiikan osana tarvitaan vapaakunta-ajattelua.

 

Kaupunkiin! Keskusteluja kaupungistumisen vaikutuksista

Kuntaliiton Kaupunkiin! -työ avaa ja havainnollistaa kaupungistumisen vaikutuksia sekä tuottaa analysoitua, tulevaisuussuuntautunutta tietoa kaupunkien kehityksen kannalta keskeisistä ilmiöistä.

centred-liftup
tags
Jaana Halonen

Jaana Halonen

Erityisasiantuntija
Asiakkuudet, verkostot ja kv-asiat, Asiakkuudet
+358 9 771 2126, +358 50 452 7035
Vastuualueet
  • kehyskunta-asiat
  • kehyskuntaverkosto
  • asiakkuuksien kehittäminen