Kuntaliiton vuosikertomus 2017

Toimeentulotukityö on nyt Kelan ja kuntien yhteispeliä

Suomen historian suurin yksittäinen sosiaalihuollon uudistus ennätysnopealla aikataululla. Kuulostaako helpolta? Sitä se ei tietenkään ollut, mutta vuonna 2017 Kuntaliitto tuki parhaansa mukaan kuntia toimeentulotuen laskennan ja maksatuksen Kela-siirron yhteydessä.

– Uudistuksessa oli alusta asti useampi asia, jotka olisi pitänyt toteuttaa toisin, toteaa erityisasiantuntija Ellen Vogt, joka on tehnyt mittavan työn Kela-siirron valmistelussa ja toteuttamisen tukemisessa.

Ellen Vogt

Edunvalvonnallaan Kuntaliitto pyrki vaikuttamaan siihen, että lainvalmistelu tehtäisiin huolellisesti ja että järjestelmästä olisi tullut mahdollisimman yksinkertainen sekä helposti saavutettava asiakkaille.

Kaikesta huolimatta lakimuutokset jäivät teknisiksi, eikä toimeentulotukijärjestelmää tarkasteltu kokonaisuutena. Aikataulukin muodostui äärimmäisen tiukaksi. Lopulta uusi lainsäädäntö sai virallisen sinetin vasta joulukuussa 2016, ja käytännön toteutus alkoi jo tätä ennen.

Käytännössä kunnat, erityisesti suurimmat niistä, joissa toimeentulotuen hakijoita oli eniten, siirsivät asiakkaita Kelaan vähitellen alkuvuoden 2017 aikana. Aluksi kaikki toimi hyvin, mutta kun suurempi hakemusmassa vyöryi Kelaan, ongelmia alkoi kasaantua.

– Kunnat ottivat hienosti kopin asiakkaista, kun Kela ruuhkautui. Kuntien työntekijät varmistivat, että kaikkein heikoimmin toimeentulevat saivat lääkkeensä ja muut välttämättömimmät kulunsa maksettua, Vogt kiittää kuntia.

Kelan ja kuntien yhteistyö alkoi varhain eikä pääty

Kaikki toimeentulotukityö ei suinkaan siirtynyt Kelaan. Kela hoitaa vain toimeentulotuen laskennan sekä perustoimeentulotuen myöntämisen ja maksatuksen, mutta jos ihminen ei tule perustoimeentulotuella toimeen tai tarvitsee rahaa johonkin isompaan hankintaan, vaikkapa pesukoneeseen, lisätuki haetaan edelleen kunnan sosiaalihuollosta.

Toimeentulotuki on nyt kokonaisuutena monimutkainen kunnan ja Kelan yhteinen pelikenttä. Jotta peli saatiin toimimaan, piti rakentaa aivan uudenlaista yhteistyötä kuntien ja Kelan välille. Sen työn Kuntaliitto aloitti yhteistyössä Kelan ja kuntien kanssa jo varhain, lainvalmistelun aikaan.

– Toteutimme yhdessä Kelan kanssa esimerkiksi valtakunnallisen kuntakierroksen, jossa toimeenpanokapula siirrettiin eteenpäin Kelan vakuutuspiireille ja kunnille. Tuotimme alkuvaiheen ohjeistusta ja pohdimme yhdessä kuntien ja Kelan kanssa toimeenpanoon ja yhteistyöhön liittyviä lukuisia yksityiskohtia, Vogt listaa.

Kun yhteinen tekeminen oli aloitettu, se jatkui saumattomasti myös siirron toimeenpanovaiheessa.

– Kuntien ja Kelan edustajat tapaavat edelleen säännöllisesti, keskustelevat linjauksista ja mahdollisista epäkohdista, joita on huomattu työn aikana. Kunnat ovat myös erittäin aktiivisesti tuoneet esiin Kelan toimeenpanossa ilmenneitä ongelmakohtia ja niihin on sitä kautta pystytty puuttumaan niin täällä Kuntaliitossa kuin Kelassa. Yhteistyö on alueilla erittäin hyvää.

Mahdollisuus muuttaa aikuissosiaalityön suuntaa

Kuntaliitto on seurannut Kela-siirron etenemistä vuoden 2017 aikana neljän kuukauden välein tehdyillä kyselyillä.

Niiden mukaan näyttää siltä, että noin 20 000 täydentävän toimeentulotuen saajakotitaloutta on siirtynyt kokonaan Kelan asiakkaaksi, eli he eivät tarvitse muuta rahallista tukea kuin perustoimeentulotukea.

– Toisaalta kunnan myöntämän ehkäisevän toimeentulotuen tarve ja asiakaskotitaloudet ovat lisääntyneet merkittävästi ja lisäksi kunnat edelleen raportoivat joutuvansa tekemään Kelan toimeenpanoa paikkaavaa työtä. Tämä on merkki siitä, että heikoimman toimintakyvyn omaavilla ihmisillä on vaikeuksia suoriutua uudessa järjestelmässä ja että laki ei nykymuodossaan vastaa kaikkien tuen hakijoiden tarpeeseen. Tämä oli Kuntaliiton huolena jo valmisteluvaiheessa, Ellen Vogt toteaa.

Valmisteluvaiheessa kunnat arvioivat, että heidän henkilöstöstään 3500 työntekijää tekee toimeentulotukityötä. Vuosi Kela-siirron jälkeen tämä työntekijämäärä on vähentynyt reilulla 400:lla. Henkilötyövuosissa on kuitenkin päästy huomattavasti suurempaan säästöön.

–  Kunnat ovat ensimmäisen toimeenpanovuoden aikana saavuttaneet pitkälti ne julkisen talouden säästötavoitteet ja sen henkilöstörakennemuutoksen, joihin ne ovat itse pystyneet vaikuttamaan ja oli toteutustavan puitteissa saavutettavissa. Lisäksi kuntien sosiaalialan ammattilaisten työaikaa näyttää aidosti vapautuneen sosiaalityön muihin tehtäviin.

– Siirto on puutteistaan huolimatta mahdollisuus uudenlaisen vahvemman ja vaikuttavamman sosiaalityön tekemiselle. Tämä muutos edellyttää kuitenkin, että yhteistyö Kelan ja kuntien välillä saadaan vielä paremmalle tasolle.

Sitä tuetaan parhaillaan esimerkiksi Sosiaalialan osaamiskeskusten Pro SOS - Uudenlaista aikuissosiaalityötä yhdessä rakentamassa -hankkeessa, jonka kehittämistyössä ja rahoittamisessa Kuntaliitto on mukana sekä Kuntaliiton koordinoimassa Toimeentulotuki- ja aikuissosiaalityön -verkostossa, johon kaikki aikuissosiaalityötä eri kuntaorganisaatioissa tekevät ovat tervetulleita mukaan.

 

Lue muut edunvalvontatarinat:

Edunvalvonta on parhaimmillaan laajaa yhteistyötä – voima syntyy erilaisissa kohtaamisissa

Kuntien ja TE-toimiston yhteistyöllä pöhinää työllistämiseen
 

tags
Kuvituskuva edunvalvonta

Edunvalvonnan vuosi 2017

Kuntaliiton edunvalvonta vuonna 2017: numerofaktaa ja onnistumistarinoita

lateral-image-left
lateral-image-right