Kuntaliiton edunvalvonta

Lakisääteisenä tehtävänämme on edustaa kuntia kunta-valtio -suhteessa käsiteltäessä kaikkea kuntiin vaikuttavaa lainsäädäntöä sekä valtion erilaisia talousarviopäätöksiä ja kuntatalousohjelmaa. Myös KT Kuntatyönantajat on osa Kuntaliittoa.

Tärkein tehtävämme on valvoa jäsentemme eli Suomen kuntien etua. Tätä työtä teemme muun muassa keräämällä tietoa kuntakenttää koskevista ajankohtaisista asioista, viestimällä aktiivisesti tavoitteistamme ja vaikuttamalla lainsäädäntätyöhön.

Kuntaliitto antaa lausuntoja valmisteilla olevista asioista, liiton asiantuntijat osallistuvat eri sektoreiden työryhmien työhön ja käyvät kertomassa liiton kannat esimerkiksi eduskunnan valiokunnissa.

Kuntaliiton tekemä edunvalvonta on pitkäjänteistä ja perustuu syvään osaamiseen, kokemukseen ja poikkeuksellisen laajoihin verkostoihin. Teemme edunvalvontaa yhdessä ja tiiviissä yhistyössä kuntien kanssa. Kunnat osallistuvat Kuntaliiton edunvalvontatyöhön esimerkiksi liiton luottamuselinten ja ylläpitämiemme verkostojen kanssa. 

Esimerkkejä Kuntaliiton edunvalvontatyön tuloksista 

Kuntatalousohjelmaan kirjatuissa toimissa huomioitiin kuntien taloudellisia vaikutuksia, mikä osaltaan on turvannut kuntien taloudellisia toimintaedellytyksiä.

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset kuntatalouteen huomioitiin osittain. Veroperustemuutokset kompensoitiin kunnille, mutta palkansaajien maksukorotuksista aiheutuvia verotuottojen menetyksiä ei kompensoitu.

Kunnallisveron verokatto poistettiin vuosilta 2020 ja 2021.

Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus saatiin direktiivitasolta kansalliseen lakiin.

Kuntien erikoissairaanhoitoon liittyviä valtionosuusvähennyksiä peruttiin noin 25,5 miljoonan euron edestä vuonna 2017.

Uudessa kirjastolaissa luovuttiin yksityiskohtaisista henkilöstön kelpoisuus- ja koulutusrakennevaatimuksista.

Vuoden 2017 alusta voimaan tullut nuorisolaki vahvistaa kunnan itsenäistä vastuuta ja valtaa toteuttaa nuorisotyötä-ja politiikka paikallisiin olosuhteisiin ja nuorten tarpeisiin sopivalla tavalla.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoitusta korjattiin vuosina 2016 ja 2017 niin, että opetuksen järjestäjät saavat opetuksen järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia vastaavan rahoituksen.

Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden hallitsematonta muuttoa vastaanottokeskuksista kuntiin on kyetty hillitsemään kuntaansiirtymisprosesseja kehittämällä.

Sote-toimitilojen omaisuusjärjestelyjä koskeviin menettelyihin on saatu joustavuutta.

Kuntalakia muutettiin siten, ettei työterveyshuoltoon kuuluvaa sairaanhoitoa tarvitse yhtiöittää. 

EU:n tietosuoja-asetus antaa kunnille enemmän liikkumavaraa.

EU:n arvonlisäverostrategiassa ei ennakkotiedoista huolimatta sisällä muutoksia julkisen sektorin asemaan.

Jätelain uudistustyöryhmässä on saatu nostetuksi keskusteluun jätehuollon kokonaisuuden kannalta olennaisia asioita ja mm. torjuttu eräiden hankintalain säädösten suora soveltaminen jätehuoltoon.

Tulevaisuuden kunta kärkihankkeen parlamentaarisessa työssä saatiin vahvasti esillä kuntien näkemykset tiiviin verkostoyhteistyön myötä. Hankkeen asiantuntijaryhmän raporttiin sisältyy USO-verkostokuntien kanssa tehty etukäteisarviointi maakuntauudistuksen vaikutuksista kunnan tehtäviin ja toimintatapoihin.

Kunnista esille nousseet kunnan ja maakunnan yhdyspintakysymykset nostettiin keskiöön uudistusten valmistelussa.

Alueellisen hyvinvointikertomuksen valmistelussa on huomioitu tarve kunnan omalle hyvinvointityölle ja tuleva tarve kuntien ja maakuntien väliselle yhteistyölle.

Avoimen hallinnon toimintaohjelmassa on huomioitu kunnat hyvin ja kunnat ovat olleet aktiivisessa roolissa seuraavan toimintasuunnitelman laadinnassa.  

Kuntalaisten kielellisten oikeudet huomioidaan sote- ja maakuntauudistuksessa.

Ruotsinkielisten kuntien edunvalvonta ja viestinä koottiin uuteen Kommuntorget.fi -verkkoalustaan.

Kuntalainojen marginaalin korotusoikeutta koskeva erimielisyys pankkien ja kuntien välillä päätyi kuntien voittoon (taloudellinen intressi 12 milj. euroa).

Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisen kokeilujen eteneminen kokeilulakiesitykseksi, jonka mukaan kunnat vastaisivat kokeilualueilla valtion rahoittamien julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden tarjoamisesta kokeilun asiakaskohderyhmälle.

Kilpailuoikeudellista vahingonkorvausta koskeva sääntely saatiin direktiivitasolta kansalliseen lakiin, mikä turvaa kuntien mahdollisuudet saada vahingonkorvauksia esimerkiksi kartellitilanteissa.

Toimeentulotuen KELA-siirron lainsäädäntö toteutettiin riittävän kattavasti ja osa valtionosuusvähennyksistä (4 milj. €) siirrettiin toteutettavaksi myöhempinä vuosina.

Kuntien maksamille valokopioinnin tekijänoikeuskorvauksille vuosille 2017-2019 ehdotettua korotusprosenttia saatiin pudotettua noin 66 % ja porrastettua useammalle vuodelle verrattuna siihen, mitä Kopioston kopiointitutkimuksen tulokset olisivat edellyttäneet.

Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteutuksessa huomioidaan paremmin kuntien toimintaympäristö.  

Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen kuntien ja valtion yhteisiin tietotekniikkahankkeisiin lopetettiin vuonna 2017.

Korjausavustusten käsittelyn siirtäminen kunnilta ARA:lle vähentää kuntien tehtäviä ja siten tuo säästöjä henkilöstömenoihin (arvio 3-5 milj. €).

Liikennekaarta täsmennettiin siten, että yksinoikeuden asettaminen joukkoliikennereiteille on edelleen mahdollista (ns. PSA-suoja), jolloin markkinaehtoisen joukkoliikenteen ei sallita kilpailla viranomaisten jo kertaalleen kilpailuttaman ja maksaman liikenteen kanssa samoista asiakkaista.

Pelastustoimen uudistushankkeen valmistelutyöryhmien puheenjohtajiksi onnistuttiin SM:n alkuperäisestä ehdotuksesta poiketen saamaan merkittävä määrä pelastuslaitosten edustajia.

Maankäyttöä, kestävien yhdyskuntien ja koko kunnan kehittämistä palvelevat rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu pysyvät maakuntauudistuksen myötäkin tulevaisuuden kunnassa.

Energiatehokkuussopimuksia kaudelle 2017-2025 koskevat neuvottelut saatiin päätökseen työ- ja elinkeinoministeriötä edustaneen Energiaviraston kanssa. Sopimusneuvotteluissa oli alusta alkaen mukana myös kuntien edustajat. Lokakuussa järjestetyssä allekirjoitustilaisuudessa sopimukseen liittyi jo 16 kuntaa ja kuntayhtymää.

 

 

Kokouksessa.

Kuntaliitto

Suomen Kuntaliitto on toimialansa edunvalvoja, kehittäjäkumppani sekä korkeatasoisten asiantuntija- ja tietopalvelujen tarjoaja. Kuntaliiton jäseniä ovat Suomen kunnat ja kaupungit.

lateral-image-left