Tavoitteemme 2022

Kuntaliiton johtoa

Kuntaliiton tavoitteena on luoda kestävää pohjaa erilaistuvien kuntien työlle asukkaidensa hyvinvoinnin ja alueensa elinvoiman edistäjinä. Tavoitteemme on, että kunnilla on riittävät taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset sekä vapaus tehtäviensä toteuttamiseen. 

Tällä sivulla voit tutustua Kuntaliiton vuosittain tarkistettaviin tavoitteisiin, jotka on koottu kymmenen strategisen teeman alle. Teemat ja tavoitteet on vahvistettu Kuntaliiton valtuuskunnan kokouksessa 3.12.2021. 

Lisätietoja strategiastamme löydät täältä.

Avaa kaikki

Uudet kestävät kunnat

Suomen kunnat ovat ennennäkemättömien muutosten edessä. Niistä merkittävimpiä ovat:  

  • kaupungistuminen ja muuttoliike 

  • kuntien sekä kaupunginosien välinen erilaistuminen  

  • väestön ikääntyminen, syntyvyyden lasku ja monikulttuuristuminen  

  • edustuksellisen demokratian tulevaisuus ja uudet osallisuuden muodot  

  • ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen sekä materiaalivallankumous ja kiertotalous  

  • digitalisaatio ja työn murros 

  • muutokset kuntien tehtävissä, rooleissa ja rahoituksessa erityisesti sote-uudistuksen astuessa voimaan tammikuussa 2023 ja TE-palvelujen siirtyessä kuntien vastuulle vuonna 2024 

Uusien kuntien visio

Tulevaisuuden kunta luo hyvän arjen, jossa kuntalaiset otetaan huomioon niin fyysisessä kuin digitaalisessa ympäristössä. Kunta on kasvattaja ja kasvatuspalvelut kuntien elinvoiman ja hyvinvoinnin tärkeimpiä työkaluja. Kunta turvaa kestävän elinympäristön lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä sekä kehittää osana paikallista ekosysteemiä yritysten toimintamahdollisuuksia ja työllisyyttä sekä rakentaa ympäristöä kuntalaisten arjelle. Kunta huomioi eri kuntalaisryhmiä tasa-arvoisesti ja osallistaa kuntalaisia. Kunta on enemmän kuin palvelut: se on kuntalaisten koti. 

Tavoitteemme 

  1. Kuntien itsehallinnosta, yhteiskunnallisesta merkityksestä, roolista ja toimintaedellytyksistä on oltava vahva tulevaisuudennäkymä. 

  1. Erityyppisten kuntien on luotava toimivalla strategisella johtamisella lähtökohtiensa, vahvuuksiensa ja haasteidensa mukaiset kestävät ratkaisut. 

  1. Valtion kuntapolitiikan tulee olla pitkäjänteistä ja ulottua yli hallituskausien. Toimissa tulee vaalia kuntien itsehallintoa huomioiden erilaiset kunnat ja edistää kuntien ja valtion keskinäistä luottamusta, kumppanuutta ja vuorovaikutusta. 

  1. Kunnille on jätettävä enemmän vapautta päättää itse, miten ne järjestävät ja tuottavat palvelut. Kuntien ja valtion tulee sopia palveluiden tavoitetasot ja edellytykset niiden toimeenpanoon.  

  1. Valtion yksityiskohtainen normiohjaus tulee kohdentaa perusoikeuksien yhdenvertaisen toteutumisen turvaamiseen. Tuottamistavan tai hallinnon yksityiskohtainen sääntely ei saa hidastaa innovaatioita tai tehokasta toimintaa.   

  1. Kuntien erilaisille ratkaisuille ja alueellisille yhteistyömalleille on annettava tilaa, jotta löydetään alueellisesti sopivimmat toimintatavat. Valtion tulee tukea työtä ja uudistaa ohjaustaan uusien toimintatapojen edellyttämällä tavalla.  

  1. Kuntien tulee järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Valtion on tuettava kuntien monialaisen kestävän kehityksen toimenpiteiden vaikuttavuutta mahdollistamalla kokeilut, joustot ja riittävät resurssit sekä koordinoimalla omaa sektorikohtaista ohjaustaan. 

  1. Kuntien rahoitusperiaate tulee turvata ja rahoitusjärjestelmää uudistaa. 

Lue lisää tavoitteiden toimenpiteistä Uudet kestävät kunnat -sivuilta.

Kestävä kuntatalous

Kuntatalouden kestävyyden ytimessä on tulojen ja menojen tasapaino pidemmällä aikavälillä. Taloudeltaan kestävässä kunnassa verorahoitus riittää sekä lakisääteisten palvelujen järjestämiseen että kunnan ja alueen kehittämiseen. Kunta järjestää laadukkaat peruspalvelut kustannusvaikuttavasti nykyisille asukkailleen joko itse tai yhteistyössä muiden kanssa. 

Lisäksi kunta varautuu tulevaisuuteen järkevästi mitoitetuilla investoinneilla, yhteistyöllä ja riittävillä taloudellisilla puskureilla. Sosiaalinen ja ekologinen vastuullisuus on keskeinen osa kestävän talouden kunnan päätöksentekoa. 

Tavoitteemme

  1. Kunnille on turvattava edellytykset rahoittaa palvelut sekä vahvistaa työllisyyden edistämistä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. 

  1. Kuntia koskevat palvelurakennemuutokset (erityisesti sote- ja pelastustoimen uudistus sekä TE-palvelujen uudistus) tulee toteuttaa taloudellisesti kestävällä tavalla. 

  1. Kunnille on turvattava edellytykset tasapainottaa talouttaan kasvavan velkaantumisen tilanteessa. 

  1. Kunnille keskeiset kysymykset on huomioitava kestävän kasvun ohjelman toimeenpanossa.

Kunnat ja sote

Sote-uudistuksen toimeenpanossa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät siirretään uusien hyvinvointialueiden vastuulle 1.1.2023. Muutos koskee lähes 200 000 työntekijää, ja tehtäviä siirtyy yli 200 nykyiseltä vastuuorganisaatiolta. Rahoituksen osalta noin 24 mrd € kuntien valtionosuuksia ja verotuloja siirtyy hyvinvointialueiden valtionrahoitukseen. 

Uudistus muuttaa keskeisesti kuntien roolia, ja sen toimeenpanon yhteydessä tulee suunnitella ja toteuttaa kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyöratkaisut. 

Lue lisää sote-uudistuksesta ja Kuntaliiton tarjoamasta sote-muutostuesta. 

Tavoitteemme 

  1. Kuntien ja hyvinvointialueiden mahdollisuudet sote- ja pelastustoimen tehtävien hallittuun siirtoon on taattava. 

  1. On varmistettava, että hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyöstä muodostuu toimivaa ja että yhteistyön toteuttamistavat pystyvät joustamaan alueellisten tarpeiden perusteella. 

  1. Uudistuksen toimeenpanossa ja siihen liittyvän lainsäädännön valmistelussa on huomioitava alueiden ja kuntien erilaisuus sekä painopisteen siirtäminen peruspalveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan. 

  1. Hyvinvointialueita ja kuntia koskevaa lainsäädäntöä tulee uudistaa huomioiden yhteiset asukkaat, paikallinen ja alueellinen itsehallinto sekä julkisen talouden kokonaisuus niin, että molemmilla on kyky vastata niiden lakisääteisistä tehtävistä.

Kunnat työllisyyden ja elinkeinotoiminnan edistäjinä

Työllisyys- ja elinkeinopalvelut siirtyvät kuntien järjestettäväksi vuoden 2024 aikana. Muutosta tarvitaan, koska nykyisin työ ja tekijä eivät kohtaa riittävän tehokkaasti, palvelut ovat sirpaloituneet eri puolille, tieto ei kulje eikä kenelläkään ole kokonaiskuvaa. 

Kuntaratkaisu on kuntaekosysteemiratkaisu. Kunta voi valjastaa koko toimintakenttänsä infrastruktuurista innovaatiotoimintaan työllisyyden edistämiseen. Kunnissa tunnetaan paikalliset asukkaat ja yritykset, ja niillä on elinvoimakannusteet sekä tulosvastuu saada kuntalaiset töihin. 

Sote-uudistuksen jälkeen työ- ja elinkeinopalvelujen osuus kunnan palvelukokonaisuudesta nousee kolmesta prosentista jopa noin kolmeentoista. Kokonaisuuteen liittyy rahoitusuudistus, joka vaikuttaa merkittävästi muun muassa palveluiden järjestämistapaan, kohdentumiseen, palveluprosessiin sekä kunnan elinvoima- ja työllisyystehtävien suuntaamiseen. 

Kunnat lähtevät muutokseen varsin erilaisista tilanteista. Kuntaliitto tukee kuntia perustamalla muutostukihankkeen, joka luo kokonaisrakenteita muutokselle, viestii aktiivisesti uudistuksesta ja synnyttää vuorovaikutusta toimijoiden kesken.  

Tavoitteemme 

  1. Työllisyyspalvelut on tuotava osaksi kuntien yritystoimintaa ja työllisyyttä edistävää toimenpidekokonaisuutta, joka vahvistaa kuntien edellytyksiä edistää paikallista elinvoimaa. 

  1. Työllisyyspalvelu-uudistuksessa tulee antaa kunnille edellytykset vastata työllisyyspalveluiden järjestämisestä vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. 

  1. Työnhakijan työllistymisen polun palvelutuottajat tulee tunnistaa ja luoda niille edellytykset toimia saumattomasti yhdessä. 

  1. Kuntien rooli ja toimijaverkostot kuntien kumppaneina tulee vakiinnuttaa työllisyyden edistämisessä. 

Lue lisää TE-palvelut 2024 -uudistuksesta.

Koulutuspalvelujen saavutettavuus ja perusopetuksen kestävät rakenteet

Väestönmuutokseen liittyvät isot trendit, kuten väestön vanheneminen ja syntyvyyden lasku, vaikuttavat koulutuksen järjestämiseen kokonaisuudessaan. Lisäksi kuntien väestökehitys eriytyy. Koulutuksen saavutettavuus on keskeinen 2020-luvun haaste kunnille ja kuntayhtymille. 

Myös alueellinen erilaistuminen ja työelämän murros heijastuvat koulutuksen järjestämisen lähtökohtiin. Tarvitsemme uudenlaisia ja joustavia ratkaisuja sekä toimijoiden vahvistuvaa yhteistyötä koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi. 

 Vuonna 2022 käynnistämme verkostokoulu-hankkeen perusopetuksen kestävien rakenteiden vahvistamiseksi ja opetuksen järjestäjien yhteistyön kehittämiseksi. Koulujen, opetuksen ja oppimisen on avauduttava, jotta yhteistyön hyödyt saadaan nykyistä laajemmin käyttöön opetuksen järjestämisessä. Tavoitteena on tunnistaa ja kehittää paikallisesti soveltuvia ratkaisuja perusopetukseen kuntien kanssa. Kansallisesti vaikutamme ja viestimme muutostarpeista, joita hankkeessa mahdollisesti tunnistetaan.

Tavoitteemme 

  1. Sivistys- ja koulutuspalvelut ovat keskeinen osa uusien kuntien toimintaa, ja niiden on oltava kestävästi saatavilla ja saavutettavissa. 

  1. Kunnille ja koulutuksen järjestäjille on turvattava toimivat ja taloudelliset yhteistyömallit koulutuksen järjestämiseen ja työelämän koulutustarpeisiin. 

  1. Kuntapohjainen perusopetus edistää lasten sivistystä, osaamista ja hyvinvointia. Järjestämisen lähtökohdissa on tunnistettava vaihtoehdot. Jousto ja monipuolisuus ovat voimavara. 

  1. Kuntien roolia koulutuksen ja osaamisen kehittämisessä on edelleen vahvistettava. 

  1. Kuntarajat ja koulutusmuodot ylittävää yhteistyötä on edistettävä koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi. 

  1. Koulutuksen perusrahoituksen tasoa tulee korottaa vastaamaan aiheutuvia kustannuksia. 

  1. Kuntien ja hyvinvointialueiden välille on tarpeen luoda uudenlaisia yhdyspintoja, jotta niitä yhdistävät palvelupolut olisivat sujuvia ja hyvinvointia edistäviä. 

Kestävät yhdyskunnat, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen varautuminen

Kunnat luovat maankäytön suunnittelulla ja toteutuksella sekä näitä tukevalla aktiivisella maapolitiikalla ja viranomaispalveluilla elinympäristön kuntalaisille sekä toimintaympäristön yrityksille. Kuntien vastuulla on merkittävä osa yhteiskunnan kriittisestä infrastruktuurista. 

Toimiva ja viihtyisä fyysinen ympäristö ja saavutettavat palvelut ovat elinvoimaisen kunnan avaintekijöitä. Ilmastonmuutos, niukkeneva julkinen talous ja väestön ikääntyminen asettavat vaatimuksia yhdyskuntien kehittämiselle. 

Kuntaliiton tavoitteena on auttaa kuntia tuottamaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä yhdyskuntia. Huolehdimme kuntien kyvystä luoda puitteita kuntalaisen sujuvalle, kestävälle ja turvalliselle arjelle ja yritysten toimintaedellytyksille vaikuttamalla lainsäädäntöön, hallintoon ja rahoitukseen. 

Haluamme vahvistaa kuntien kykyä vastata ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja rakennetun ympäristön digitalisaatioon. Tavoitteenamme on, että myös EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikka tukee suomalaisten kuntien vihreää siirtymää. 

Turvallinen ja kriisinkestävä kunta varautuu arjen häiriötilanteisiin ja toimii aktiivisesti asukkaiden turvallisuuden hyväksi. Kuntalaisen tulee voida luottaa siihen, että paikalliset palvelut järjestetään kaikissa tilanteissa, häiriötilanteet hallitaan ja niihin liittyvä viestintä on avointa, informatiivista ja nopeaa. Tämä edellyttää, että kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden saumaton yhteistyö ja selkeät toimintamallit varmistetaan.  

Tavoitteemme

  1. Maankäyttöä koskevien lainsäädännön uudistusten on parannettava kuntien mahdollisuuksia kehittää yhdyskuntia kestävästi. Kuntien kaavamonopoli, maapolitiikan edellytykset ja vapaus päättää rakennusvalvonnan järjestämisestä on säilytettävä.

  1. Rakennetun ympäristön valtakunnallisen tiedonhallinnan kehityksen tulee vahvistaa kuntien tehokasta toimintaa ja digikyvykkyyttä. Tavoitteena on tiedon yhteentoimivuus ja sujuva virtaaminen toimijoiden välillä. 

  1. Joukkoliikenteen pääsemistä jaloilleen koronakriisin jälkeen on tuettava ja kävelyn ja pyöräilyn potentiaalia ilmasto- ja hyvinvointityössä edistettävä. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun on oltava pitkäjänteistä, ennakoitavaa ja vaikuttavaa. Suunnittelun ja yhteisrahoitusmallin periaatteiden tulee perustua kuntien ja valtion yhteistyöhön ja kumppanuuteen. 

  1. Kuntien ilmastotyön ja -johtamisen toimintaedellytyksiä tulee parantaa, tukitarpeet tunnistaa ja tarjota työlle riittävä valtion rahoitus. 

  1. Euroopan Vihreän kehityksen ohjelman (EU Green Deal) on tuettava kuntien vihreää siirtymää mm. energia-, liikenne- ja ilmastopolitiikan lainsäädännön, rahoituksen ja kehitysaloitteiden kautta. 

  1. Kuntien mahdollisuuksia toimitilojen suunnitelmalliseen ja kustannustehokkaaseen hallintaan tulee parantaa. 

  1. Kuntien kriittisen infrastruktuurin merkitys ja omistajuus tulee tunnistaa ja maksu- ja verorahoitteisten palvelujen taloudelliset järjestämisedellytykset turvata lainsäädännössä. 

  1. Kuntien turvallisuustyötä ja kriisinkestävyyttä on vahvistettava. Pelastustoimen palvelujen mitoitusperusteissa on turvattava kuntien tarvitsemat lähipalvelut myös hyvinvointialueuudistuksen jälkeen. On varmistettava, että kuntien ja hyvinvointialueiden välinen yhteistyö varautumisen, valmiussuunnittelun ja kokonaisturvallisuuden kysymyksissä toimii.

Sosiaalisesti kestävät kunnat

Kuntien rooli hyvinvoinnin edistäjänä ja hyvän arjen turvaajana on sote-uudistuksen jälkeenkin keskeinen. Käsillä oleva pitkittynyt pandemia on haastanut kuntia etsimään nopeasti ratkaisuja vaikeisiin ja laaja-alaisiin hyvinvointihaasteisiin, kuten lasten ja nuorten heikentyneeseen hyvinvointiin sekä eri-ikäisten yksinäisyyteen. 

Sosiaalisessa kestävyydessä on kyse kuntalaisten mahdollisuuksista vaikuttaa elämäänsä kuntayhteisössään. Sosiaalisesti kestävissä kunnissa panostetaan hyvinvoinnin rakentamiseen, ihmisten osallisuuteen ja ylisukupolvisen huono-osaisuuden ennaltaehkäisyyn. Muita tärkeitä näkökulmia ovat muun muassa yhdenvertaisuus, tasa-arvo, turvallisuus ja palveluiden sosiaalinen kestävyys ja riittävä toimeentulo. 

Sosiaalisen kestävyyden ytimessä ovat eriarvoisuuden kaventaminen ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, joita kunnat toteuttavat monipuolisesti omassa toiminnassaan. Sosiaalisesti kestävä kunta huomioi kaikki väestöryhmät kiinnittäen erityistä huomiota niihin, joilla on riski pudota yhteiskunnan ulkopuolelle. 

Tavoitteemme 

  1. Kuntien kykyä ja osaamista rakentaa sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa ja turvata kuntalaisten hyvä arki YK:n Agenda2030-tavoitteisiin pohjautuen on tuettava. 

  1. Kunnan toimintatavoissa, johtamisessa, arvoissa, resursseissa ja rakenteissa on kiinnitettävä erityistä huomiota huono-osaisuuden ennaltaehkäisyyn, osallisuuteen, sosiaalisen eriarvoisuuden kaventamiseen, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Lisäksi on turvattava kuntien ja kuntayhtymien mahdollisuudet palveluiden sujuviin toteutustapoihin ja kumppanuuksiin muiden toimijoiden kanssa. 

  1. Osallisuus tulee tunnistaa keskeiseksi sosiaalisen kestävyyden rakentajaksi, jota kunnat kehittävät omista vahvuuksistaan käsin. 

  1. Kuntien tietoisuutta sosiaalisen kestävyyden eri ulottuvuuksista ja niihin liittyvästä osaamisesta on vahvistettava, jotta kunnat pystyvät tunnistamaan omia kehittämistarpeitaan ja etsimään niihin ratkaisuja. 

Digitalisaatio, digikyvykkyys ja alustatalous

Digitalisaatio on laaja ilmiö, joka vaikuttaa yhteiskuntaan ja kuntien toimintaan monin eri tavoin ja edellyttää kunnilta uudenlaisia kyvykkyyksiä. Digitalisointi aiheuttaa muutoksia kuntatyöhön, palveluihin, ajankäyttöön, riskeihin sekä erilaisiin tuen tarpeisiin. Toteutuakseen se edellyttää aktiivista johtamista, osaamista ja toimijuutta.  

Teknologinen kehitys tuo uusia mahdollisuuksia parantaa kuntalaisten arkea. Digitalisaatiokehitys vaatii resursseja samaan aikaan kun kunnat kamppailevat heikkenevän kuntatalouden ja yhä monimuotoisemman teknologian kanssa.

Uudenlaisten digitaalisten palveluiden kehittämisen voimavaroja vievät tietojärjestelmien yhteentoimimattomuus, tarve sujuvaan tiedonsiirtoon- ja käsittelyyn eri toimijoiden välillä, lisääntyneet tietoturvauhat ja tiukentunut tietolainsäädäntö. Kuntien tietohallinnon rooli on muuttunut entistä enemmän tukipalvelusta kehittäjäkumppanuudeksi. 

Koska kunnilla on koosta riippumatta samat lakisääteiset tehtävät, on selvää, etteivät kaikki kunnat ole samalla viivalla näiden haasteiden edessä. Tuemme kuntia digitalisaation hyödyntämisessä muun muassa rakentamalla yhteistyötä ja hyvien ratkaisujen jakamista edistäviä verkostoja. Edunvalvonnassa korostamme erityisesti kansallisten ratkaisujen merkitystä, laadukasta lainsäädäntöä ja kuntien tarpeiden huomioimista niiden suunnittelussa ja toimeenpanossa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.  

Tavoitteemme 

  1. Kuntien tietojärjestelmiä koskevissa valtion lainsäädäntö- tai kehityshankkeissa tulee tehdä kattavat vaikutusanalyysit ja korvata kunnille tietojärjestelmämuutoksista aiheutuvat kulut. 

  1. Kunnissa tulee kiinnittää huomiota digitaalisen turvallisuuden tilaan ja käynnistää toimenpiteitä sen vahvistamiseksi. Kuntasektorin haasteet ja tarpeet digitaalisen turvallisuuden saralla on saatava laajasti valtionhallinnon tietoon. Kunnat tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa tietoturvaa parantavien kansallisten palveluiden piiriin. 

  1. Yhteentoimivuutta on edistettävä ja konkretisoitava kuntien tarpeista käsin. Erityisesti tiedon yhteentoimivuutta tulee kehittää kansallisesti kuntien ja eri viranomaisten kesken. 

  1. Asiakaslähtöisyyden tulee olla digitalisaation konkreettinen lähtökohta kuntia koskevissa hankkeissa, lainsäädännössä ja kehittämistoimenpiteissä. 

  1. Digitalisaation kannustinjärjestelmä on uusittava niin, että rahoitus kohdentuu jatkossa kuntien kannalta vaikuttavimpiin kohteisiin eikä rahoitus leikkaa kuntien peruspalveluiden valtionosuuksia. 

  1. Kunnille on turvattava paremmat valmiudet vastata digitalisaation aiheuttamaan työn murrokseen. 

  1. Digitaalisen alustatalouden mahdollisuudet tulee tunnistaa ja hyödyntää kuntien toiminnassa.

Kuntademokratian tilanne, tulevaisuus ja uuden valtuustokauden tuki

Kuntaliitto kehittää kuntien edustuksellisen ja suoran demokratian vuorovaikutusta. Tuemme kuntia poliittisen päätöksenteon kehittämisessä strategisemmaksi ja pitkäjänteisemmäksi.   

Edustuksellisen kuntademokratian heikentymiseen vaikuttavat äänestysaktiivisuuden lasku, kärjistynyt päätöksentekoilmapiiri ja päätöksentekijöihin kohdistuva häirintä ja uhkailu. Lisäksi yhteiskunnalliseen ilmapiiriin vaikuttavat poliittisen keskustelun kuplautuminen ja osallisuuden kuilut. 

Puramme näiden ilmiöiden negatiivisia vaikutuksia tukemalla kuntia demokratia- ja osallisuustyön kehittämisessä verkostojemme kautta sekä olemalla aktiivinen kuntademokratiaan liittyvän lainsäädännön kehittämisessä. 

Talouden rakennemuutos, ikääntyminen, kaupungistuminen ja digitalisaatio luovat mahdollisuuksia ja haasteita edustukselliselle demokratialle, kuntien osallisuustyölle ja kansalaisyhteiskunnalle. 

Digitalisaatio luo uusia osallistumisen kanavia ja mahdollisuuksia. Toisaalta se voi lisätä digikuilua eri väestöryhmien väliin ja heikentää ihmisten luottamusta instituutioihin esimerkiksi kasvavan disinformaation myötä. 

Tavoitteemme  

  1. Kuntien poliittista päätöksentekoa on kehitettävä strategisemmaksi, pitkäjänteisemmäksi ja uudistumiskykyisemmäksi.  

  1. Asukkaiden on voitava kokea olevansa tärkeä osa kuntayhteisöä ja voivansa luottaa kunnan toimintaan ja poliittiseen päätöksentekoon.  

  1. Luottamushenkilöiden osaamista sekä toimielinten toiminta- ja työskentelytapoja on kehitettävä vuorovaikutteisemmiksi ja avoimemmiksi.  

  1. Edesautamme edustuksellisen ja suoran demokratian vuorovaikutusta, jotta luottamushenkilöt ja asukkaat voivat olla aktiivisia yhteisten asioiden hoitamisessa. Osallisuuden johtaminen tulee siksi kytkeä vahvemmin osaksi kuntajohtamisen kokonaisuutta.    

  1. Tuemme kuntia monipuolistamaan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja sekä vahvistamaan sosiaalisesti kestävää osallisuutta. 

Kaupungit kestävän kasvun rakentajina

Noin 70 prosenttia suomalaisista asuu kaupungeissa. Suurimmilla kaupunkiseuduilla on peräti 80 prosenttia maamme työpaikoista, ja siellä muodostuu yli 80 prosenttia bruttokansantuotteestamme. Korkeakoulutetuista jo 84 prosenttia ja vieraskielisistä yli 90 prosenttia asuu kaupunkiseuduilla.

Talouden uusiutumisen, globaalien arvoketjujen ja kestävän kasvun rakentamisessa kaupunkien merkitys on siis ratkaiseva. 

Suomi on pitkälle kaupungistunut yhteiskunta. Kaupunkien merkitystä suomalaisen yhteiskunnan keskeisenä vaurauden ja hyvinvoinnin lähteenä ei kuitenkaan tunnisteta tai tunnusteta riittävästi. Kaupungistumisen luomat mahdollisuudet hyvinvoinnin ja vaurauden luomisessa on hyödynnettävä parhaalla mahdollisella tavalla. Lue lisää Kuntaliiton kaupunkipoliittisesta toimintaohjelmasta

Tavoitteemme  

  1. Kaupunkien kasvun ja kehityksen edellytykset pitää turvata kuntien tulevaisuutta koskevassa valmistelutyössä ja muussa lainvalmistelussa. 

  1. Kaupunkien kestävä kasvu ja elinvoiman edistäminen sekä kaupungistumisen haitallisten lieveilmiöiden vähentäminen täytyy huomioida kansallisissa politiikkaratkaisuissa. 

  1. Kaupunkiverkostojamme kehitetään entistä vaikuttavammiksi kaupunkipolitiikan edunvalvonnan työkaluiksi. 

  1. Seuraamme tiiviisti EU:n kaupunkipolitiikkaa ja vaikuttaa aktiivisesti sen muotoiluihin. 

  1. Kehitämme kaupunkien kanssa ajantasaista tietoa kaupungistumisen hyötyjen ja haasteiden ymmärtämiseksi ja ratkaisemiseksi.

Henrik Lönnqvist

Henrik Lönnqvist

Kaupunkikehityspäällikkö
Asiakkuudet, verkostot ja kv-asiat -yksikkö, Asiakkuudet
Vastuualueet
  • Kuntaliiton kaupunkipoliittisen työn valmistelu ja kehittäminen
  • Kuntaliiton sisäisen kaupunkipolitiikkatyön koordinaatio
  • Uuden kaupunkitiedon tuottaminen

Kansainvälinen toiminta ja EU-edunvalvonta

Suomalaiset kunnat ja kaupungit ovat yhä kansainvälisempiä niin toimintaympäristöltään kuin asukaspohjaltaan. Kansainvälinen yhteistyö on osa kuntien kehittämisen työkalupakkia ja keino edistää kuntien strategisia tavoitteita. Noin 60 prosenttia kuntien päätöksistä ja tehtävistä liittyy Euroopan unioniin. 

Kansainvälisellä toiminnallamme on kolme pitkän aikavälin tavoitetta, joiden kehittämisellä pyrimme palvelemaan kuntia paremmin: kestävä kehitys, digitalisaatio ja proaktiivisten toimintatapojen edistäminen. Lisäksi määrittelemme vuosittain EU-edunvalvonnan tavoitteet. Nämä kaikki määritellään yhdessä asiakkaidemme kanssa. 

EU-edunvalvontatyömme lähtökohtana on turvata ja kehittää suomalaisten kuntien toimintaedellytyksiä vaikuttamalla proaktiivisesti ja oikea-aikaisesti Euroopan unionin toimintaan sekä hyödyntämällä EU-jäsenyyden tarjoamia mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön. 

Tavoitteemme

  1. EU:n ohjelmakauden 2021–2027 ohjelmien toimeenpanossa tulee keskittyä elvytykseen ja uuden kasvun tukemiseen. Työskentelemme sen eteen, että keskeiset EU-rahoitusohjelmat nykyisellä ja seuraavalla ohjelmakaudella taipuvat kuntien ja kaupunkien käyttöön mahdollisimman hyvin. 

  1. Kaupunkien kyvystä investoida kasvuun ja kestävään kehitykseen on huolehdittava myös EU-tason toimilla. Tuemme EU:n kaupunkipolitiikan vahvistamista ja vaikuttamme aktiivisesti sen muotoiluun. 

  1. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) on tuettava niin lainsäädännöllisesti kuin rahoituksen ja uusien kehitysaloitteidenkin osalta kuntien vihreää siirtymää. 

  1. Euroopan digitaalista valmiutta koskevien aloitteiden tulee tukea myös paikallistason digitaalista siirtymää. Digitalisaatio edellyttää aktiivista johtamista, osaamista ja toimijuutta. Komission digikompassi voi toimia hyvänä suunnannäyttäjänä, kunhan kuntien ja kaupunkien tavoitteet huomioidaan. 

  1. Euroopan sosiaaliasioihin liittyvä toimivalta tulee säilyttää kansallisella tasolla läheisyysperiaatteen mukaisesti. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelmassa kannatettavaa on kuitenkin tiedon ja hyvien käytäntöjen jakamisen mahdollistaminen jäsenmaiden sekä alue- ja paikallishallintojen kesken. Ehdotukseen eurooppalaisesta sosiaalirahastosta suhtaudumme sen sijaan hyvin kriittisesti.

Ulla Karvo

Ulla Karvo

EU-asioiden päällikkö
Asiakkuudet, verkostot ja kv-asiat -yksikkö, KV-tiimi
+358 9 771 2523, +358 50 512 2232
Vastuualueet
  • kuntaliiton EU-edunvalvonnan kehittäminen ja koordinaatiovastuu Helsingissä yhdessä KV-tiimin kanssa
  • EU- lausuntovalmistelua koskevan kokonaisuuden koordinointi
  • alueiden komitean koordinaattoritehtävän hoitaminen
  • Brysselin toimiston toiminnan tukeminen ja toiminnan kehittäminen yhdessä Brysselin toimiston johtajan kanssa
Timo Reina

Timo Reina

Varatoimitusjohtaja
Johtajisto
Vastuualueet
  • kuntatalousasiat
  • alue- ja elinkeinoasiat sekä EU:n rakennepolitiikka
  • työllisyys ja maahanmuuttoasiat
  • työmarkkina- ja henkilöstöasiat (ml. kehittäminen ja eläkepolitiikka)
  • yhdyskunta-, tekniikka- ja ympäristöasiat
  • kuntakehitys, tuottavuus ja tutkimustoiminta
  • toimitusjohtajan varamies
Laura Lyly

Laura Lyly

Erityisasiantuntija
Asiakkuudet, verkostot ja kv-asiat -yksikkö, Asiakkuudet
+358 9 771 2221, +358 50 439 5068
Vastuualueet
  • edunvalvonnan koordinointi ja kehittäminen
  • Klash-kuntainnovaatiokilpailu
  • digitalisaatiohankkeiden valmistelu