Kuntastrategian tekeminen

Strategian työstäminen etenee usein prosessina, jossa strategian linjaukset ja sisällöt jalostuvat eri tahojen foorumeiden, kokousten ja työpajojen pohdintojen kautta.

Usein valtuustolla, kunnanhallituksella, johtoryhmällä ja henkilöstöllä on omia tai yhteisiä keskustelu-, työstö- ja käsittelytilaisuuksia. Näin strategian mahdollisten sisältöjen viestikapula siirtyy eri toimijoiden välillä, ja vaiheittain strateginen keskustelu saa lisää elementtejä, joista voidaan tehdä johtopäätöksiä ja valintoja. Lopulliset valinnat tekee valtuusto hyväksyessään kuntastrategian.

Kuntien tai kuntayhtymien strategioissa yleisimpiä osa-alueita ja käsitteitä ovat visio sekä strategiset päämäärät ja tavoitteet sekä niiden toteutumisen mittaaminen. Hyvin usein kuntaorganisaatioiden strategiat sisältävät myös toiminta-ajatuksen tai mission sekä myös arvojen tarkastelun.

Strategiaprosessin jatkuva luonne

Kuntastrategian tekeminen muodostuu kokonaisuudesta,  jonka eri vaiheita ovat:

  • Strategiatyön suunnittelu ja aloitus
  • Yhteisen tilannekuvan muodostaminen ja toimintaympäristön muutosten ennakointi
  • Tahtotilan tai vision ja strategian kärkitavoitteiden määrittely
  • Strategian toimeenpano

Kuntastrategiaprosessin eri vaiheita ei tule nähdä toisistaan erillisinä, vaan niiden muodostama kokonaisuus on hyvä nähdä jatkuvana prosessina, johon eri toimijat osallistuvat eri vaiheissa ja rooleissa. Kokonaisuudessaan strategian arvo riippuu siitä, kuinka hyvin se näkyy kuntaorganisaation ja muiden toimijoiden työssä sekä lopulta kuntalaisen hyvinvointina ja kunnan menestyksenä.

Usein valtuustokauden alussa uuden valtuuston aloitettua tarkistetaan edellisellä valtuustokaudella tehty kuntastrategia ja strategian toteuttamisohjelmat. Joissakin kunnissa strategian tarkistus aloitetaan jo vanhan valtuuston toimesta, jota työtä uusi valtuusto jatkaa.

Strategisten mittareiden valinta

Strategian seuranta ja arviointi on sitä helpompaa mitä selkeämmin strategian toteutumista kuvaavat mittarit ja niiden tavoitetasot on määritelty. Strategisten mittareiden valintaa ja käyttökelpoisuutta ohjaavat seuraavat asiat: hyvä mittari on yksinkertainen, ymmärrettävä ja viestittävissä, se osoittaa kehityksen suunnan, on ristiriidattomasti määritelty ja sen tunnusluku on helposti tuotettavissa. Mittarit voivat olla tyypiltään hyvinkin erilaisia sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia. Mittari voi olla esim. ominaisuus, tunnusluku tai toimenpide.

Seuraava mittarijäsennys helpottaa ymmärtämään mittareiden moninaisuutta:

  • Tulosmittari: Onko asetettu tavoite saavutettu? (tulokset, suoritteet, laatu)
  • Ohjausmittari: Kuljetaanko oikeaan suuntaan, onko tehty oikeat valinnat?
  • Käynnistysmittari: Onko kyetty reagoimaan/lähtemään liikkeelle?

Strategian mittareista päätettäessä tulee huomioida, että strategiatasolle ei tule ottaa toisiinsa nähden epäsuhteessa olevia asioita. Monesti myös turhan pieniä asioita kuvaavia mittareita otetaan mukaan suurten asioiden joukkoon.

Vuorovaikutus on tärkeä osa kunnan strategiaprosessia

Kuntastrategian sisällöllisten valintojen ja linjausten rinnalla vähintään yhtä tärkeää on sen sisältämien pääasioiden yhteinen omaksuminen ja tulkinta mahdollisimman laajasti kunnan poliittisessa ja ammatillisessa johdossa, toimialoilla, konserniyhteisöissä, henkilöstön sekä myös asiasta kiinnostuneiden kuntalaisten ja sidosryhmien keskuudessa. Tämä edellyttää osallistavaa ja vuorovaikutuksellista strategiatyötä. Keskeistä on, että erityisesti valtuusto osallistuu kuntastrategian valmisteluun laajasti.

Kuntalaisten ja sidosryhmien kuulemiseen ja ideointiin kannattaa panostaa järjestämällä vuorovaikutteisia tilaisuuksia ja foorumeita, kuten kansalaisraateja, tai esimerkiksi kyselyiden avulla. Teknologia mahdollistaa nykyisin myös useita tehokkaita tapoja osallistaa digitaalisesti suuriakin joukkoja strategisten linjausten tarkasteluun ja analysointiin.

Lisää tietoa kuntalaisten osallistumisesta kuntastrategiatyöhön Kuntalaisten osallistuminen -sivuilta.