2.2 Rakennusjärjestyksen suhde muihin kunnan määräyksiin ja lainsäädäntöön

Kaavoituksen ja rakennusjärjestyksen välinen ero on selkeä. Kaavoilla varataan alueita eri käyttötarkoituksiin mihin taas rakennusjärjestyksen määräykset eivät yllä.  Rakennusjärjestyksellä ei voida korvata kaavoitusta, mutta kaavoja täydentävänä elementtinä rakennusjärjestyksen käyttöä on mahdollista kehittää. Rakennusjärjestyksen arvo on juuri paikallisesti merkittävien ohjeiden ja määräysten antamisessa. Paikallisten arvojen määrittäminen edellyttää asiantuntijuutta ja tietopohjaa. Rakennusjärjestyksen sisällön valmisteluun sovelletaan kaavoitusta koskevia menettelysäännöksiä soveltuvin osin (MRL 15 §).

Hulevesien hallintaa koskevista määräyksistä säädetään MRL 103 j §:ssä. Kunnan määräämä monijäseninen toimielin voi antaa kuntaa tai kunnan osaa koskevia tarkempia määräyksiä hulevesien hallinnasta. Hulevesien hallintoo koskevat määräykset voivat koskea:1) hulevesien määrää, laatua, maahan imeyttämistä, viivyttämistä ja tarkkailua sekä hulevesien käsittelyä kiinteistöllä, 2) kiinteistön hulevesijärjestelmän liittämistä kunnan hulevesijärjestelmään ja 3) muita näihin rinnastettavia, hulevesien hallintaan liittyviä seikkoja. Määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai asemakaavassa on asiasta toisin määrätty.

Ympäristönsuojelumääräyksiä voidaan niin ikään antaa paikallisista olosuhteista johtuvina ja muita kuin luvanvaraisia toimintoja koskevina määräyksinä. Siinä missä rakennusjärjestyksen määräykset koskevat aina rakentamista ja rakentamisen aikaisia tarpeita, ympäristönsuojelumääräykset kohdistuvat toiminnan harjoittamiseen tai yleisiin käyttäytymistapoihin, joista muutoin ei voida määrätä.  Rakennusjärjestyksen ja ympäristönsuojelumääräysten antamisperusteet poikkeavat toisistaan.  Ympäristönsuojelumääräysten perusteena on ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen.  Rakennusjärjestyksellä puolestaan tavoitellaan mm. hyvän ympäristön toteutumista. Rakennusjärjestyksen laadinnassa yksi yhteistyötaho onkin ympäristönsuojeluviranomainen, jotta ainakin keskenään ristiriitaisten määräysten voimaantulo voidaan estää. Samalla voidaan huolehtia johdonmukaisesta työnjaosta myös määräysten valvonnan osalta.

Jätehuoltomääräyksiä kunta voi antaa jätelain nojalla. Määräykset voivat koskea asumisessa tai vastaavassa toiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen määrän vähentämistä, lajittelua, säilyttämistä, keräystä, kuljetusta, hyödyntämistä ja loppukäsittelyä sekä näitä koskevia teknisiä vaatimuksia sekä toimia roskaantumisen ehkäisemiseksi.  Rakennusjärjestyksen laadinnassa on syytä välttää säätämästä asioista, joiden antaminen perustuu yksinomaan jätelakiin.