Kulttuuripalvelujen järjestäminen on kunnan lakisääteinen tehtävä ja sitä säätelee 1.3. 2019 voimaan tullut laki kuntien kultuuritoiminnasta. Tämä laki korvaa aiemman lain (728/1992).
Kuntien kulttuuritoimintalain 6§:n mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö voi hakemuksesta osoittaa valtakunnallisen tai alueellisen kehittämistehtävän.
Kehittämistehtävän tavoitteena on tukea kuntien kulttuuritoiminnan laatua, vaikuttavuutta, henkilöstön osaamista, asukkaiden yhdenvertaisuutta ja kuntien keskinäistä yhteistoimintaa valtakunnallisesti ja alueellisesti.
Opetus- ja kulttuurimisteriö on päättänyt valtakunnallisen ja alueellisen kehittämistehtävän saajista. Saajat ovat pääosin kuntia ja määrärahan suuruus yhteensä 1,3 miljoonaa euroa. Ministeriön päätös.
Yleinen kulttuuritoiminta
Yleiseen kulttuuritoimintaan katsotaan kuuluvaksi muun muassa kunnan jakamat avustukset taide- ja kulttuuritoimintaa tekeville yhteisöille ja yksityisille henkilöille.
Kunnat ylläpitävät kulttuuritiloja, kuten esitys-, harrastus- tai työskentelytiloja sekä järjestävät tapahtumia ja erilaisia kotiseutu- ja kulttuuritilaisuuksia.
Kulttuuritoimintaan saattaa lisäksi kuulua kilpailujen ja taidekurssien järjestäminen. Tehtäviin kuuluu myös kulttuuriympäristön edistämistehtävät.
Kunnallinen kulttuuritoiminta aiempaa laajempi kokonaisuus
Kunnallinen kulttuuritoiminta on monessa kunnassa huomattavasti yleistä kulttuuritoimintaa laajempaa. Kunnat päättävät itse kulttuuritoiminnan tarkemmasta laajuudesta, osaamistarpeesta, tuotantotavoista sekä kulttuurin hallinto- ja palvelurakenteesta.
Kunnat saavat valtionosuutta yleisen kulttuuritoiminnan järjestämiseen osana peruspalvelujen valtionosuutta. Tämän ohella kunnalla voi olla teatteri- ja orkesterilain sekä taiteen perusopetuslain mukaista toimintaa, johon ne saavat valtionosuutta.
Kulttuuri- ja taidelaitokset
Kulttuuri- ja taidelaitoksilla tarkoitetaan valtionosuutta saavia ammatillisesti hoidettuja museoita, teattereita ja orkestereita. Yli puolet museolain piirissä olevista 124 museosta on kuntien ylläpitämiä. Kunnat omistavat myös valtionosuuden ulkopuolella olevia kulttuuri- ja taidelaitoksia ja tukevat rahallisesti yksityisten tahojen omistamia museoita, teattereita ja orkestereita. Moni kunta on osakeyhtiön, säätiön tai yhdistyksen jäsen, jonka tehtävänä on teatterin tai orkesterin ylläpitäminen.
Panostusta kulttuuripalveluihin
Kunnat rahoittavat yleisiä kirjastoja vuosittain yli 340 miljoonalla eurolla, teattereita, orkestereita ja museoita vuosittain yli 300 miljoonalla eurolla sekä yleistä kulttuuritoimintaa 162 miljoonalla eurolla ja taiteen perusopetusta lähes 90 miljoonalla eurolla (2018 kustannustiedot).
Yhteensä kirjasto- ja kulttuuritoiminnan kokonaisuus keskimäärin 146e/asukas (nettokustannus per asukas 2018).
