Kulttuuripalvelujen järjestäminen on kunnan lakisääteinen tehtävä ja sitä säätelee 1.3. 2019 voimaan tullut laki kuntien kultuuritoiminnasta. Tämä laki korvaa aiemman lain (728/1992).
Kuntien kulttuuritoimintalain 6§:n mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö voi hakemuksesta osoittaa valtakunnallisen tai alueellisen kehittämistehtävän.
Kulttuuria yhteistuumin - valtakunnallinen kehittämistehtävä aloittanut
Espoon kaupungin koordinoiman kehittämistehtävän tavoitteena on lisätä kuntien välistä yhteistyötä, vahvistaa kulttuurialan työntekijöiden osaamista ja levittää hyväksi todettuja käytänteitä ympäri Suomea. Samalla lisätään ymmärrystä kulttuurin merkityksestä asukkaiden hyvinvointiin, kaupunkikehitykseen ja alueiden vetovoimaisuuteen.
Valtakunnallinen kehittämistehtävä Kulttuuria yhteistuumin on käynnistynyt keväällä 2020. Kyseessä on 2-vuotinen tehtävä, jossa Espoon kaupunki koordinnoi tehtävää kumppaneinaan Turku ja Rovaniemi. Lisäksi Kuntaliitto ja Taiteen edistämiskeskus tekevät yhteistyötä Espoon kanssa. Lisätietoa tehtävästä sekä muista kehittämistehtävistä löytyy www.yhteistuumin.fi-sivustolta, jonne tullaan kokoamaan kuntien kulttuuritoimintaan liittyvää materiaalia, hyviä käytänteitä ym. Myös kehittämistehtävän etenemistä voi seurata sivustolta.
Yleinen kulttuuritoiminta
Yleiseen kulttuuritoimintaan katsotaan kuuluvaksi muun muassa kunnan jakamat avustukset taide- ja kulttuuritoimintaa tekeville yhteisöille ja yksityisille henkilöille.
Kunnat ylläpitävät kulttuuritiloja, kuten esitys-, harrastus- tai työskentelytiloja sekä järjestävät tapahtumia ja erilaisia kotiseutu- ja kulttuuritilaisuuksia.
Kulttuuritoimintaan saattaa lisäksi kuulua kilpailujen ja taidekurssien järjestäminen. Tehtäviin kuuluu myös kulttuuriympäristön edistämistehtävät.
Kunnallinen kulttuuritoiminta aiempaa laajempi kokonaisuus
Kunnallinen kulttuuritoiminta on monessa kunnassa huomattavasti yleistä kulttuuritoimintaa laajempaa. Kunnat päättävät itse kulttuuritoiminnan tarkemmasta laajuudesta, osaamistarpeesta, tuotantotavoista sekä kulttuurin hallinto- ja palvelurakenteesta.
Kunnat saavat valtionosuutta yleisen kulttuuritoiminnan järjestämiseen osana peruspalvelujen valtionosuutta. Tämän ohella kunnalla voi olla teatteri- ja orkesterilain sekä taiteen perusopetuslain mukaista toimintaa, johon ne saavat valtionosuutta.
Kulttuuri- ja taidelaitokset
Kulttuuri- ja taidelaitoksilla tarkoitetaan valtionosuutta saavia ammatillisesti hoidettuja museoita, teattereita ja orkestereita. Yli puolet museolain piirissä olevista 124 museosta on kuntien ylläpitämiä. Kunnat omistavat myös valtionosuuden ulkopuolella olevia kulttuuri- ja taidelaitoksia ja tukevat rahallisesti yksityisten tahojen omistamia museoita, teattereita ja orkestereita. Moni kunta on osakeyhtiön, säätiön tai yhdistyksen jäsen, jonka tehtävänä on teatterin tai orkesterin ylläpitäminen.
Panostusta kulttuuripalveluihin
Kunnat rahoittavat yleisiä kirjastoja vuosittain yli 340 miljoonalla eurolla, teattereita, orkestereita ja museoita vuosittain yli 300 miljoonalla eurolla sekä yleistä kulttuuritoimintaa 162 miljoonalla eurolla ja taiteen perusopetusta lähes 90 miljoonalla eurolla (2018 kustannustiedot).
Yhteensä kirjasto- ja kulttuuritoiminnan kokonaisuus keskimäärin 146e/asukas (nettokustannus per asukas 2018).
