Kuntien rooli kulttuuripolitiikassa merkittävä
Kuntaliitto osallistui ministeri Saarikon pyöreän pöydän keskusteluun 23.9.2020 taide- ja kulttuurialan näkymistä. Sivun lopussa Kuntaliiton ministerille jättämä muistio (PDF).
Keskeiset kohdat Kuntaliiton muistiosta:
- Tärkeää on turvata valtion ja kuntien nykyinen taso ja toimintakyky tukea ja edistää kulttuurialaa.
- Perusrahoitus ja yhdyspinnat tulevaan sote-järjestäjätasoon kuntoon, jotta kulttuuria on kaikille tarjolla.
- Veikkaus koskee myös kuntia. Kuntaliitto mukaan valmistelutyöhön, jotta myös kuntaedunsaajien ääntä kuuluviin.
- OKM:n hallinnonalalla Veikkauksen osuuden vähentäminen asteittain. Selkeämpi työnjako budjetin ja Veikkauksen välille.
- Kulttuurikenttä tiiviimpään yhteistyöhön kuntien kanssa. Kunnat alueellaan mahdollisuuksien ja edellytysten luomisen alustoja ja välittäjiä.
- Taiteen ja kulttuurin merkitys on kuntalaisille suuri. Koronan aikana merkitys on vain korostunut. Kulttuuripalveluja arvostetaan, ne ovat käytetyimpiä peruspalvelujamme ja niihin halutaan panostaa.
Kuntien kulttuuritoiminta
Kulttuuripalvelujen järjestäminen on kunnan lakisääteinen tehtävä ja sitä säätelee 1.3.2019 voimaan tullut laki kuntien kultuuritoiminnasta.
Kuntien kulttuuritoimintalain 6§:n mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö voi hakemuksesta osoittaa valtakunnallisen tai alueellisen kehittämistehtävän.
Kulttuuria yhteistuumin - valtakunnallinen kehittämistehtävä aloittanut
Valtakunnallinen kehittämistehtävä Kulttuuria yhteistuumin on käynnistynyt keväällä 2020. Kyseessä on 2-vuotinen tehtävä, jossa Espoon kaupunki koordinnoi tehtävää kumppaneinaan Turku ja Rovaniemi. Lisäksi Kuntaliitto ja Taiteen edistämiskeskus tekevät yhteistyötä Espoon kanssa. Lisätietoa: www.yhteistuumin.fi -sivustolta.
Yleisestä kulttuuritoiminnasta monipuoliseen kulttuurin järjestämiseen ja tuottamiseen
Yleiseen kulttuuritoimintaan katsotaan kuuluvaksi muun muassa kunnan jakamat avustukset taide- ja kulttuuritoimintaa tekeville yhteisöille ja yksityisille henkilöille.
Kunnat ylläpitävät kulttuuritiloja, kuten esitys-, harrastus- tai työskentelytiloja sekä järjestävät tapahtumia ja erilaisia kotiseutu- ja kulttuuritilaisuuksia.
Kulttuuritoimintaan voi sisältyä kilpailujen ja taidekurssien järjestäminen sekä kulttuuriympäristön edistämistehtävät.
Kunnallinen kulttuuritoiminta on monessa kunnassa huomattavasti perinteistä yleistä kulttuuritoimintaa laajempaa ja moninaisempaa. Kunnat päättävät itse kulttuuritoiminnan tarkemmasta laajuudesta, osaamistarpeesta, tuotantotavoista sekä kulttuurin hallinto- ja palvelurakenteesta.
Kunnat saavat valtionosuutta kulttuuritoiminnan järjestämiseen osana peruspalvelujen valtionosuutta. Tämän ohella kunnalla voi olla museolain, teatteri- ja orkesterilain tai/ja taiteen perusopetuslain mukaista toimintaa, johon ne voivat saada myös valtionosuutta.
Kulttuuri- ja taidelaitokset
Kulttuuri- ja taidelaitoksilla tarkoitetaan valtionosuutta saavia ammatillisesti hoidettuja museoita, teattereita ja orkestereita. Yli puolet museolain piirissä olevista museosta on kuntien ylläpitämiä. Kunnat omistavat myös valtionosuuden ulkopuolella olevia kulttuuri- ja taidelaitoksia ja tukevat rahallisesti yksityisten tahojen omistamia museoita, teattereita ja orkestereita. Moni kunta on osakeyhtiön, säätiön tai yhdistyksen jäsen, jonka tehtävänä on teatterin tai orkesterin ylläpitäminen.
Panostusta kulttuuripalveluihin
Kunnat rahoittavat yleisiä kirjastoja vuosittain yli 340 miljoonalla eurolla, teattereita, orkestereita ja museoita vuosittain yli 300 miljoonalla eurolla sekä yleistä kulttuuritoimintaa yli 160 miljoonalla eurolla ja taiteen perusopetusta lähes 90 miljoonalla eurolla. Yhteensä kirjasto- ja kulttuuritoiminnan kokonaisuus keskimäärin 150 e/asukas. Tästä avustuksia jaetaan vuosittain kulttuurin eri toiminta-alueilla yli 130 miljoonaa euroa.
