Kuntien nuorisotyön voimavarat

Talous

Kunnat saavat nuorisopalvelujen järjestämiseen valtionosuutta, josta säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009). Valtionosuus lasketaan kunnan alle 29-vuotiasta asukasta kohden määriteltävän yksikköhinnan perusteella ja maksetaan vuosittain valtion talousarvion rajoissa. Vuonna 2018 valtionosuus on noin 3,5 prosenttia nuorisotoimen käyttömenoista. Vuonna 2020 nuorisotyön yksikköhinta on 15 euroa, jonka perusteella kunnille maksettava valtionosuus on 4,46 euroa jokaista alle 29-vuotiasta kohti.

Valtionosuuden lisäksi kunnat voivat saada erillisiä valtionavustuksia esimerkiksi etsivään nuorisotyöhön, nuorten työpajatoimintaan, nuorisoalan alueellisen ja paikallisen toiminnan kehittämiseen sekä lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan. Nämä erikseen haettavat valtionavustukset noin 10 prosenttia kuntien nuorisotyöhön käyttämästä rahoituksesta. Näitä erityisavustuksia myöntävät aluehallintovirastot omien hakuaikojensa puitteissa. 

Kuntien nuorisotoimen käyttötalous vuonna 2018 oli 222,2 miljoonaa euroa, josta nettokäyttömenot olivat 177,6 miljoonaa euroa. Keskimäärin kunnat käyttivät nuorisotyöhön 103 euroa jokaista alle 29-vuotiasta kohden, mutta kuntakohtaiset panostukset vaihtelivat tässä suuresti.  Nuorisotyön osuus kunnan nettokäyttömenoista oli keskimäärin 0,59 prosenttia.

Henkilöstö

Aluehallintoviraston kokoamien tietojen mukaan kuntien nuorisotyössä toteutui vuonna 2019 yhteensä 2 120 henkilötyövuotta. Tämä luku ei sisällä etsiviä nuorisotyöntekijöitä, nuorten työpajojen henkilökuntaa, projekti-, tunti- tai toimistotyöntekijöitä eikä oppisopimuksella työskenteleviä. Kunnallisen nuorisotyön eri tehtävissä toteutuu yhteensä noin 3 000–3 100 henkilötyövuotta, kun mukaan lasketaan myös nuoriso-, vapaa-aika- ja sivistystoimessa työskentelevät etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan työntekijät. Heidän lisäkseen kuntien nuorisotoimissa työskentelee joukko projekti- ja tuntityöntekijöitä.  

Nuorisotilat ja muut toimintaympäristöt

Kunnallinen nuorisotyö on pitkään profiloitunut nuorisotiloilla tehtäväksi työksi. Viime vuosina nuorisotilalla tehtävä työ on kuitenkin siirtynyt uudenlaisiin ympäristöihin. Nuorisotila voi olla esimerkiksi pysyvä tai pop-up-tyyppinen tila kaupallisissa ympäristöissä, kuten kauppakeskuksessa tai liikenneasemilla. Nuorisotila voi sijaita myös koulussa, kirjastossa, sivistyspalvelukeskuksessa tai muussa monitoimitilassa.

Tilalla tehtävän työn rinnalla on yleistynyt nuorisotyö muissa toimintaympäristöissä. Liikkuva ja jalkautuva työ mahdollistaa nuorisotyön tekemisen siellä missä nuoret ovat. Käytännössä tämä tarkoittaa työntekijöiden kulkemista lähiöihin, haja-asutusalueille, syrjäkylille, puistoihin, rannoille, urheilukentille, laskettelukeskuksiin, julkisiin liikennevälineisiin, asemille, asuntoloihin tai kutsuntoihin.

Uudenlaisten toimintaympäristöjen ja liikkuvan työn lisäksi nuorisotyötä tehdään enenevässä määrin myös digitaalisesti. Digitaalisella nuorisotyöllä tarkoitetaankin digitaalisen median ja teknologian hyödyntämistä osana nuorisotyötä. 

 

Lisätietoja nuorisotyöstä ja sen resursseista:

Kunnallinen nuorisotyö Suomessa 2019 -julkaisu 

Kuntien käyttötaloustilastot Tilastokeskus.fi

Kuntien nuorisotyö Nuorisotilastot.fi

tags