Kansanopistot kunnissa

Kansalaisopistojen talous

Kansalaisopistokurssi

 

VALTION TALOUSARVIORAHOITUS VUODELLE 2020

 

Valtionosuus

Valtionavustus

Yhteensä

Keskimäär.

yksikköhinta

Valtionosuus-

suoritemäärä

Kansalaisopistot

82 157 000

3 012 000

85 169 000

84,37

1 698 329

Kansanopistot

44 334 000

2 206 000

46 540 000

297,48

241 834

Opintokeskukset

15 894 000

150 000

16 044 000

153,65

158 984

Kesäyliopistot

4 986 000

50 000

5 036 000

156,94

52 711

Yhteensä

147 371 000

5 418 000

152 789 000

 

 

Jatkuvan oppimisen edistäminen

7 500 000

7 500 000

 

 

Kotosuunn.koulutus 100 % vos

4 927 000

 

4 927 000

 

 

YHTEENSÄ

152 298 000

12 918 000

165 216 000

 

 

 

 

 

 

 

OPPILAITOSKOHTAISET SUORITTEET VALTIONOSUUSRAHOITUKSESSA

Kansalaisopisto, opetustunti

Kansanopisto, opiskelijaviikko

Kesäyliopisto, opetustunti

Valtakunnalliset liikunnan koulutuskeskukset, opiskelijavuorokausi ja alueelliset liikunnan koulutuskeskukset opiskelijapäivä

Valtion talousarviossa kansalaisopistoille, kansanopistoille, kesäyliopistoille sekä opintokeskuksille on määritelty erikseen uuteen kotouttamista edistävään koulutukseen ja muuhun vapaaseen sivistystyöhön kohdennettava rahoitus (UMAKO) sekä rahoitus jatkuvan oppimisen edistämiseksi.

Opetushallituksen kustannusraportit on julkaistu vuodelta 2017. Niiden mukaan kansalaisopistojen toteutuneet tuntimäärät ja toteutuneet kustannukset ovat olleet suurempia kuin laskennallinen valtionosuusrahoituksen peruste. Näin ollen vahvistetun opetustuntikohtaisen yksikköhintarahoituksen osuus on kattanut 96 prosenttia valtionosuuspohjaan lukeutuvista toteutuneista kustannuksista. Toteutuneet kustannukset olivat 197 855 125 euroa.

Lähde: oph.fi /Opetushallitus. Kustannusraportit 2017.

VUODEN 2017 TOTEUTUNEIDEN KUSTANNUSTEN JA LASKENNALLISEN VALTIONOSUUDEN PERUSTEEN VERTAILU
 
 
  -Toteutuneet- -Vahvistetut- -Vahvistetut toteutuneista %-
  Opetus-
tunnit
Kustannuk-
set euroa
Poistot Kust.
euroa/
tunti
Opetus-
tunnit
Laskenn.
vos-peruste
Yks.
hinta
euroa/
tunti
Opetus-
tunnit
Vos-peruste
kustannuk-
sista
Euroa/
tunti
  2230916 197855125 1.145.531 89,20 1751550 150.272.523 85,79 78,51 75,51 96,18
Kustannukset ja yksikköhinnat yksityisillä arvonlisäverollisina, kunnallisilla arvonlisäverottomina

 

Vapaan sivistystyön koulutuksen ylläpitäjillä, kuten kunnilla, lakisääteistä rahoitusosuutta vapaaseen sivistystyöhön ei ole. Kansalaisopistoista valtaosa on kuitenkin kuntaomisteisia, joten myös kunnat rahoittavat toimintaa. Valtionosuusrahituksen ja kuntien oman rahoituksen lisäksi muitakin rahoituslähteitä on. Kansalaisopistojen tulolähteenä ovat asiakasmaksutulot, jotka lainsäädäntö mitoittaa kohtuullisiksi. Suomessa koulutuspalvelut ovat pitkälti maksuttomia, mutta kansalaisopistojen kurssit ovat pääsääntöisesti maksullisia. Kansalaisopistot voivat saada valtionavustusrahoitusta ja mahdollisesti muuta ulkopuolista rahoitusta, esimerkiksi maksupalvelutoiminnasta tai hanketoiminnasta.

Vuoden 2019 valtion talousarviossa kansalaisopistojen tuntimäärä säilytettiin vuoden 2018 tasolla 1 698 839 opetustunnissa. Kansalaisopistojen valtionosuusrahoituksen perusteena oleva yksikköhinta opetustuntia kohti on tällä hetkellä 84,65 euroa. Vuonna 2018 aloitettuun kotoutumissuunnitelmaa edellyttävään koulutukseen valtionosuusrahoitus on täysimääräinen. Yhteensä vapaan sivistystyön oppilaitoksille kohdennetaan talousarviossa tehtävään 4,9 miljoonaa euroa. Täysimääräinenkin valtionosuus jää tällä hetkellä hieman alle 100 prosenttia ja normaali kansalaisopistojen 57 prosentin valtionosuusprosentti hieman alle 57 kilpailukykysopimuksen vaikutuksesta johtuen. Kilpailukykysopimus ulottuu vuoteen 2019. 

Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat ketterästi ottaneet vastuuta uusista tehtävistä. Tehtäviin kohdennettava rahoitus tukee koulutuksen ylläpitäjien toimintamahdollisuuksia vastata ajanmukaisiin ja uudistuviin osaamistarpeisiin. Samalla on ensiarvoisen tärkeää jatkossakin huolehtia siitä, että kansalaisopistoilla säilyy lain edellyttämä perinteinen tehtävä omaehtoisen vapaan sivistystyön koulutustarjonnan kattavaan tarjoamiseen. Tämä edellyttää, että valtionosuusrahoituksen taso on riittävä eikä siitä kohdenneta osia erillisiin tehtäviin vähentämällä valtionosuusrahoitusta. Vapaa sivistystyö on kohdannut voimakkaita valtion rahoitukseen kohdistuvia säästötoimenpiteitä usean vuoden ajan. Koulutuksella tulee jatkossakin olemaan merkittävä asema kuntalaisten osaamisen ja hyvinvoinnin tukemisessa, joten rahoituksella on merkitystä palvelujen mahdollistamisessa. Etenkin, kun aikuis- ja ikääntyvän väestön osuus kasvaa voimakkaasti ja lisää sekä muuttuvan työelämän ja arjen yhteiskuntataitojen osaamistarpeita.

 

tags