Valtio osallistuu opetus- ja kulttuuritoiminnan rahoittamiseen. Kunnan peruspalveluiden valtionosuus on 25,37 prosenttia vuonna 2019. Kuntien rahoitusosuus on siten noin 75 prosenttia. Opetus- ja kulttuuritoimen valtion rahoitusosuus säilyy 41,89 prosentissa lukiokoulutuksen osalta.
Ammattikorkeakoulujen rahoitusvastuu on siirtynyt vuonna 2015 kokonaisuudessaan valtiolle, jolloin kuntien ammattikorkeakoulujen rahoitusosuus 454,6 milj. euroa on siirtynyt rahoitettavaksi 36 % osalta peruspalveluiden valtionosuuden kuntarahoituksesta ja 64 % opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan toisen asteen koulutuksen kuntien rahoitusosuudesta.
Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta
1. Valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009).
Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen (nk. yhden putken malli) sisältyvät:
• sosiaali- ja terveydenhuolto (sis. varhaiskasvatuksen)
• esi- ja perusopetus
• kirjastot
• yleinen kulttuuritoimi ja
• asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus
Myös esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus ovat osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta.
Peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmää koskeva lakiuudistus on tullut voimaan 1.1.2015 lukien.
2. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Koulutuksen järjestäjille myönnetään yksikköhintarahoitus
• lukiokoulutukseen ja
• ammatilliseen koulutukseen.
Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta ja rahoitusta muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan.
Rahoitusta myönnetään
aamu- ja iltapäivätoimintaan
taiteen perusopetukseen
vapaaseen sivistystyöhön
kirjastotoimeen
liikuntatoimintaan ja nuorisotyöhön
kulttuuriin, museoille, teattereille ja orkestereille.
