Yhteistyöllä tuetaan kirjastojen toimintaedellytyksiä, toiminnan kehittämistä ja kirjastoammatillista osaamista. Työnjaolla, keskittämisellä sekä erikoistumisella kehitetään koko kirjastoverkkoa sekä edistetään palvelujen ja aineistojen saatavuutta.
Valtakunnallista ja alueellista kehittämistehtävää koskevat pykälät 7 ja 8 astuvat voimaan 1.1.2018. Valtakunnallinen ja alueellinen kehittämistehtävä korvaavat nykyisen keskus- ja maakuntakirjastotoiminnan.
Valtakunnallista että alueellista kehittämistehtävää hoitavista yleisistä kirjastoista ja niiden toimialueista säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella.
Valtakunnallisella ja alueellisella kehittämistehtävällä sekä erityisellä tehtävällä tarkoitetaan erikseen vuosittain valtion talousarviossa päätetyllä valtionavustuksella rahoitettavien tehtävien hoitamista. Lisätietoa alueellista kehittämistehtävää hoitavien kirjastojen yhteisistä verkostotapaamisista: alueellisten kehittämistehtävien verkkosivusto
Keskeistä on myös kuntien muu vapaaehtoinen yhteistyö, jolla tuetaan kirjastojen toimintaedellytyksiä, toiminnan kehittämistä ja kirjastoammatillista osaamista. Työnjaolla, keskittämisellä sekä erikoistumisella kehitetään koko kirjastoverkkoa sekä edistetään palvelujen ja aineistojen saatavuutta.
1.1.2018 alkaen valtakunnallinen kehittämistehtävä
Helsingin kaupunginkirjasto on vuodesta 1981 alkaen toiminut yleisten kirjastojen keskuskirjastona ja se hoitaa valtakunnallista kehittämistehtävää. Tämän tehtävän hoitamista varten myönnetään erillistä valtionavustusta.
1.1.2018 alkaen alueellinen kehittämistehtävä
1.1.2018 alkaen alueellisesta kehittämistehtävästä vastaavia kirjastoja on 9. Alueellisista kehittämistehtävistä säädetään kirjastolaissa.
Yleisten kirjastojen neuvosto
Yleisten kirjastojen neuvoston (YKN) tavoitteena on koordinoida yleisten kirjastojen yhteistyötä ja muodostaa yhteisiä kannanottoja. Neuvoston toiminta perustuu kirjastojen vapaaehtoiseen yhteistyöhön ja sen kautta syntyneeseen yhteistyön toimintamalliin. Kuntaliitolle neuvosto on merkittävä yhteistyökumppani.
Kirjastot tekevät yhteistyötä
Suurin osa kuntien kirjastoista kuuluu johonkin alueelliseen yhteistyöverkostoon, kirjastokimppaan. Verkostojen toimintatavat ja yhteistyön laajuus vaihtelevat alueittain, mutta yhteistyötä tehdään erityisesti alueellisesti yhtenäisten kirjastojärjestelmien ja verkkopalvelujen kehittämisessä sekä aineistohankinnassa ja kuljetuksissa.
Vakiintuneita kirjastojen alueellisia verkkoja ovat esimerkiksi pirkanmaalaisten kirjastojen PIKI-yhteistyö sekä varsinaissuomalainen VASKI-kirjastojen yhteenliittymä, Lapin kirjastokimppa sekä keskisuomalainen KESKI-kirjastokimppa. Kimpoilla on yleensä yhteinen verkkopalvelu, jonka kautta asiakkaiden käytössä on kimppaan kuuluvien kirjastojen kokoelmat ja kirjastopalvelut. Pääkaupunkiseudun kirjastoverkko HelMet on asukasluvultaan laajin kirjastojen yhteistyöverkko.
Yhteistä hankintaa
Erityisesti e-aineistojen hankinnan helpottamiseksi ovat kirjastot perustaneet konsortion, jossa toteutetaan kirjastojen valtakunnallista yhteistoimintaa. Yleisten kirjastojen konsortion tehtävänä on edistää yleisten kirjastojen valtakunnallista yhteistyötä: hankinnat, luettelointi, kirjastojärjestelmät, koulutus, tiedottaminen ja markkinointi. Kunnille vapaaehtoinen konsortioyhteistyö perustuu kunnan ja Helsingin kaupungin väliseen konsortiosopimukseen. Konsortio tekee yhteistyötä KL-Kuntahankintojen kanssa.
Seutukirjastot - vastuukuntamallilla
Kuntien yhteistoiminnasta säädetään kuntalaissa. Lain mukaan kunnat voivat sopimuksen nojalla hoitaa tehtäviään yhdessä siten että tehtävät annetaan yhden kunnan hoidettavaksi (vastuukuntamallilla) yhden tai useamman kunnan puolesta. Kunnat voivat myös päättää, että tehtävän hoitaa kuntayhtymä.
Vastuukuntamallisissa seutukirjastoissa joku jäsenkunnista hoitaa käytännössä muiden jäsenkuntien puolesta kirjastotoimen palveluineen. Kirjaston hallinto, henkilökunta, taloushallinto ynnä muut ovat vastuukunnalla. Kirjastoilla on yhteinen kirjastotoimenjohtaja ja usein myös yhteinen lautakunta. Yhteistoiminnassa muut sopimusosapuolet maksavat vastuukunnalle palvelujen järjestämisestä niin kuin kuntien välisessä sopimuksessa on sovittu. Yleensä kustannusten jakoperusteena on kunnan asukasluku.
Ensimmäisiä seutukirjastoja olivat Mikkelin seudun kirjasto ja Joensuun seutukirjasto. Mikkelin seudun kirjasto aloitti toimintansa vuonna 2004 ja Joensuun seutukirjasto vuonna 2007. Seutukirjastoselvityksiä on tehty muun muassa Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa, Kymenlaaksossa, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Etelä-Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla.
