Kuntalaisten osallistuminen

Edustuksellista demokratiaa täydentämään on erityisesti 1990-luvulta lähtien kehitetty suoran osallistumisen käytäntöjä, joiden kautta kuntalaiset voivat suoremmin vaikuttaa asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon.

Lainsäädännössämme kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ovat vahvasti esillä, ja ne on turvattu myös useissa erityislaeissa.

Kuntalain (22 §) mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kunta voi vapaasti päättää siitä, miten se tämän velvollisuutensa käytännössä toteuttaa.

Osallistumisen muodot

Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti

• järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja
• selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa
• valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin
• järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun
• suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa
• tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.

Suora osallistuminen on saanut 2000-luvulla myös uusia kuntalaisia voimaannuttavia muotoja, joita ovat

• yhteisösuunnittelu
• visiointi
• fokusryhmätyöskentely
• asiakasraadit
• kuntalaisfoorumeihin osallistuminen.

Vaikuttamistoimielimet

Kunnan vaikuttamistoimielimiä koskeva sääntely on koottu kuntalakiin (410/2015). Vaikuttamistoimielimiä ovat nuorisovaltuusto/nuorten vaikuttajaryhmä, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto.