Kuntaliiton EU-edunvalvonta

Minna Karhunen ja edunvalvonta EU:ssa

Kuntaliitto asettaa EU-toimintansa painopisteet Kuntaliiton hallituksen hyväksymissä EU-poliittisissa linjauksissa, jotka toimivat liiton EU-edunvalvonnan strategisena lähtökohtana. Linjauksia on laadittu muutaman vuoden välein Suomen EU-jäsenyyden alusta lähtien.

Kuntaliiton EU-edunvalvonnan lähtökohtana on Suomen kunnallishallinnon toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen vaikuttamalla Euroopan unionin toimintaan ja hyödyntämällä EU-jäsenyyden tarjoamia mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön.

Kuntaliiton keskeiset EU-edunvalvonnan tavoitteet

Kuntien ja maakuntien näkökulmat otetaan huomioon EU:n päätöksenteossa
EU-lainsäädännön hallinnolliset ja taloudelliset vaikutukset kuntien ja alueiden toimintaan selvitetään ennakolta
EU-lainsäädäntöä vähennetään ja yksinkertaistetaan
Pohjoismaisen kuntaperusteisen hyvinvointimallin erityispiirteet – tasa-arvo, universaalisuus ja verorahoitteisuus – otetaan huomioon EU:n päätösten valmistelussa
Kilpailukykytavoitteilla vahvistetaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja hyvinvointia
Monitasoista hallintoa edistetään läheisyysperiaatteen pohjalta
Alueiden komitean asemaa kuntien ja alueiden vaikutuskanavana vahvistetaan
Kuntien vaikutusmahdollisuuksia EU-asioiden kansallisessa valmistelussa parannetaan.

Kuntaliiton tavoitteet Suomen EU-puheenjohtajakaudella 2019

Suomi toimi EU:n puheenjohtajamaana vuoden 2019 jälkipuoliskolla.

Kuntaliiton EU-puheenjohtajuuskauden tavoitteissa painotettiin EU:n tulevan ohjelmakauden 2021-2027 merkitystä kunnille ja maakunnille. Lisäksi tavoitteissa nostettiin esille seuraavia teemoja:

ilmastopolitiikka, kiertotalous ja energiapolitiikka
kaupungistuminen
sukupuolten välinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy
digitalisaatiokehitys
maahanmuutto
koulutuspolitiikka ja kielten osaaminen

Kuntaliiton eurovaaliohjelma

Kuntaliiton eurovaaliohjelman keskeiset tavoitteet pohjautuivat tulevan ohjelmakauden lisäksi mm. ilmasto-, kiertotalous- ja energiapolitiikkaan, hyvinvoinnin ja syrjäytymisen ehkäisyyn, digitalisaatiokehitykseen sekä koulutuspolitiikkaan ja kielten osaamiseen.

EU-puheenjohtajuuskauden tavoitteet ja eurovaaliohjelmamme kokonaisuudessaan alta.