Kotikunnan valintaoikeus, oikeus hakeutua toisen kunnan palveluihin ja korvauksen laskenta
Kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain muutokset (1377-1378/2010) tulivat voimaan 1.1.2011. Kyseessä ovat muutokset, jotka koskevat kotikuntalaissa säädetyn kotikunnan muuttamista koskevan rajoituksen poistamista, palveluihin hakeutumista sekä kuntien välistä kustannustenkorvausjärjestelmää. Lakimuutosten tarkoituksena on edistää vanhusten ja vammaisten oikeutta valita vapaasti oma asuinpaikkansa.
Kotikuntalaissa olevaa kotikunnan muuttumista koskevaa laitoshoitorajoituksen sanamuotoa on muutettu. Henkilön kotikunta ei muutu, jos hänen asumisensa toisessa kunnassa johtuu pääasiassa hoidosta perhe- tai laitoshoidossa tai asumisesta asumispalvelujen avulla. Kotikuntalakiin on lisätty 3 a §, jonka perusteella muun kuin kotikuntansa alueelle sijoitettu henkilö voi 3 §:n 2 kohdan estämättä valita uudeksi kotikunnakseen sen kunnan, jonka alueella olevassa toimintayksikössä tai asunnossa hän asuu. Valintaoikeuden käyttäminen edellyttää, että hoidon tai asumisen arvioidaan kestävän tai se on jo kestänyt yli vuoden. Kotikunta muuttuu näissä tapauksissa muuttoilmoituksen saapumispäivästä. Edelleen voimassa olevan vanhan sosiaalihuoltolain (710/1982) 42 a §:n mukaan palvelujen järjestämisvastuu siirtyy muuttopäivästä uudelle kotikunnalle.
Sosiaalihuoltolain 60 §:ssä (vanhassa sosiaalihuoltolaissa 16 a §) säädetään omaehtoisesta hakeutumisesta toisen kunnan palveluihin. Henkilö, joka haluaa muuttaa toisen kunnan asukkaaksi, mutta ei ikänsä, vammaisuutensa tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene asumaan siellä itsenäisesti, voi hakea tuon kunnan sosiaalipalveluja ja hoitopaikkaa samoin perustein kuin kunnan asukkaat. Kunnan, johon asiakas haluaa muuttaa, tulee ilmoittaa hakemuksesta ja sen käsittelystä hakijan kotikunnalle välittömästi. Kunta, johon asiakas haluaa muuttaa käsittelee hakemuksen, arvioi hakijan palvelutarpeen yhteistyössä sen hetkisen kotikunnan kanssa ja tekee asiasta päätöksen.
Hakijan on kahden viikon kuluessa myönteisen päätöksen tiedoksi saamisesta ilmoitettava päätöksen tehneelle kunnalle palvelun vastaanottamisesta. Hakijalla on oikeus kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta muuttaa osoitettuun hoitopaikkaan ja hakijan kotikunta vaihtuu. Jos hakija laiminlyö ilmoitetut määräajat, hänen oikeutensa päätöksen mukaisiin palveluihin raukeaa. Hakija voi hakea palveluja vain yhdestä kunnasta kerrallaan. Hakijan hakemusta ei käsitellä, jos hakija on tehnyt vastaavan hakemuksen toiseen kuntaan ja asian käsittely on kesken.
Edelleen voimassa olevan vanhan sosiaalihuoltolain 42 b §:n (sijoitettu toisen kunnan alueelle) ja sosiaalihuoltolain 60 §:n (omaehtoinen hakeutuminen) tarkoittamissa tilanteissa vastuu kunnan päätökseen perustuvan perhehoidon, laitoshoidon tai asumispalvelujen tosiasiallisista kustannuksista säilyy aiemmalla kotikunnalla. Uusi kotikunta laskuttaa kustannuksia vastaavan korvauksen aiemmalta kotikunnalta.
Korvausta laskettaessa tosiasiallisista kustannuksista vähennetään valtionosuutta sekä perityt asiakasmaksut. Kun vähennetään valtionosuus kuntien välisessä laskutuksessa, kunnan peruspalvelujen valtionosuuden ikäryhmäkohtaiseen perushintaan (esim. 75-84-vuotiaiden ikäryhmässä 6457,36 euroa vuonna 2022) lisätään sairastavuuden perushinta (1329,61 euroa vuonna 2022) ja näin saatu summa kerrotaan ko. vuoden peruspalvelujen valtionosuusprosentilla (23,59 % vuonna 2022). Esim. asiakkaan ollessa vuoden 2022 lopussa 78-vuotias, kustannuksesta vähennettävä valtionosuus on [(6457,36 + 1329,61) € ] * 23,59 % = 1836,95 € kalenterivuotta kohti.
Kunnan voivat halutessaan sopia korvauksen tasosta myös muulla tavoin. Lain mukaan uusi kotikunta vastaa niiden palveluiden järjestämisestä ja kustannuksista, joita sopimus ei sisällä. Viittaus sopimukseen pykälätekstissä on tässä yhteydessä jokseenkin epäselvä. Uuden kotikunnan kustannusvastuu ei kuitenkaan rajoittune tilanteisiin, joissa kunnat ovat sopineet korvauksesta, vaan uusi kotikunta vastannee muuton jälkeen ilmenneistä uusista palvelutarpeista. Todettakoon, että sosiaalihuoltolain säännösten sisältö ei muiltakaan osin ole kovin yksiselitteinen.
Jos henkilön kotikunta edelleen vaihtuu, siirtyy vastuu palvelujen järjestämisestä seuraavalle kotikunnalle kustannusvastuun säilyessä edelleen samalla kunnalla.
Lisätietoja:
Kuntakorvausjärjestelmän osalta Mia Malmila, erityisasiantuntija, sosiaali- ja terveydenhuollon talous ja rahoitus, p. +358 9 771 2204, +358 50 526 8113.
Lainsäädännön osalta Sami Uotinen, johtava lakimies, p. +358 9 771 2623, +358 50 341 3349.
Muualla verkossa
Kuntakorvauksen laskeminen eräissä kotikunnan vaihtumistilanteissa (STM 27.5.2015)
Kuntien valtionosuudet (Kuntaliitto)

Hyvil palvelee hyvinvointialueiden työntekijöitä ja päättäjiä sote- ja pelastusasioissa
Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen asiantuntijapalvelumme ovat siirtyneet 1.1.2023 Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:lle. Emme enää jatkossa päivitä näiden verkkosivujen sisältöä.

Tule mukaan norminmurtajien joukkoon!
Mitä normeja tarkalleen ottaen voisi keventää? Murrettavien normien keräämisen hetki on nyt! Kuntaliitto kutsuu norminkeruuseen jokaista kaupunkia ja kuntaa, sen viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä. Tutustu norminmurtajat-kokonaisuuteen.

Muutoksia kuntien muutoksenhakuohjeisiin
Kuntien valitusosoituksissa on huomioitava kaksi kesän 2023 aikana tullutta muutosta.