Palveluseteli
Palvelusetelillä tarkoitetaan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen saajalle myöntämää sitoumusta korvata palvelujen tuottajan antaman palvelun kustannukset kunnan ennalta määrittelemään arvoon asti. Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan vastuulle kuuluvia sosiaali- ja terveyspalveluja.
Palveluseteli lainsäädännössä
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) tuli voimaan 1.8.2009. Palvelusetelilain tavoitteena on lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta, monipuolistaa palvelutuotantoa sekä edistää kuntien, elinkeinotoimen ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä. Uudistuksella ei muutettu kuntien velvoitteita järjestää asukkailleen sosiaali- ja terveydenhuoltoa.
Palvelusetelilakia sovelletaan kuntien järjestämiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Mitä palvelusetelilaissa on säädetty kunnasta, koskee myös kuntayhtymää.
Uuden sosiaalihuoltolain voimaantulon myötä 1.4.2015 kumottiin aiemman sosiaalihuoltolain 3 a § luku, jossa olivat kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palveluseteliä koskevat erityissäännökset. Näin ollen myös kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palvelusetelin osalta tukeudutaan jatkossa palvelusetelilain yleissäännöksiin.
Palvelusetelijärjestelmän käyttöönotto
Palveluseteli on yksi kuntien käytettävissä olevista palveluiden järjestämistavoista – ei kustannusten korvausjärjestelmä eikä oma itsenäinen palvelunsa.
Kunta päättää, mitä järjestämistapaa tai tapoja käytetään kyseisessä kunnassa. Jotta eri järjestämisvaihtoehtoja voidaan arvioida, kunnan on päätöksenteon pohjaksi tarpeen selvittää muun muassa oman toiminnan kustannukset ao. palveluissa, asiakasmaksujen määräytymisperusteet ja maksutulojen osuus nykyisistä kustannuksista sekä palvelusetelillä järjestettävän palvelun kustannukset kunnalle ja asiakkaalle. Palvelusetelijärjestelmän hallinnoinnista syntyy kunnalle kustannuksia, jotka on syytä ottaa huomioon eri vaihtoehtoja arvioitaessa.
Mikäli kunta järjestää palveluja palvelusetelillä, kunta osoittaa talousarviossa ja -suunnitelmassa voimavarat palvelusetelillä järjestettäviin palveluihin. Lisäksi kunta hyväksyy palvelusetelin toimintaperiaatteet kunnassa kuten, mihin palveluihin palveluseteliä käytetään, mikä on palvelusetelin arvo, missä laajuudessa ja mistä lukien palveluseteli otetaan käyttöön.
Kunta hyväksyy ne yksityiset palvelujen tuottajat, joiden palvelujen maksamiseen asiakas voi käyttää kunnan myöntämää palveluseteliä. Kunta voi joko hyväksyä kaikki hyväksymisedellytykset täyttävät palveluntuottajat tai rajoittaa palveluntuottajien määrää kilpailuttamalla palveluntuottajat julkisista hankinnoista annetun lain mukaisesti esimerkiksi laadullisilla perusteilla. Käytettäessä palveluseteliä palvelujen järjestämistapana ei kunnan ja palveluntuottajan välille muodostu sopimussuhdetta.
Yksityisesti järjestettyjä terveydenhuollon palveluja koskee laki yksityisestä terveydenhuollosta sekä laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä, mitkä tulee ottaa huomioon esimerkiksi kotisairaanhoidon palvelujen tuottajien hyväksymisessä. Yksityisen palveluntuottajan on oltava ennakkoperintärekisterissä.
Lakisääteisten kriteerin ohella kunta erikseen asettaa omia hyväksymisedellytyksiä, jotka voivat liittyä esimerkiksi asiakkaiden tai asiakasryhmien tarpeisiin, taikka palvelujen määrään tai laatuun. Kunnan asettamien vaatimusten tulee olla palveluntuottajia syrjimättömiä ja perustua puolueettomasti arvioitaviin seikkoihin. Palveluntuottajan hyväksyminen tulee peruuttaa, jos hyväksymiselle asetetut edellytykset eivät enää täyty. Hyväksyminen tulee peruuttaa myös silloin, jos palveluntuottaja sitä pyytää.
Kunnan on pidettävä luetteloa hyväksymistään palvelun tuottajista. Tiedot palvelujen tuottajista, näiden tuottamista palveluista ja niiden hinnoista tulee olla julkisesti saatavilla internetissä ja muulla soveltuvalla tavalla esimerkiksi kunnan toimipisteissä.
Asiakkaan asema palvelusetelijärjestelmässä
Palvelusetelilaissa asiakkaalla tarkoitetaan sosiaalihuollon asiakaslaissa tarkoitettua asiakasta sekä potilaslaissa tarkoitettua potilasta.
Asiakkaalle laaditaan yhdessä hänen kanssaan kirjallinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelma perustuu asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin ja se tarkistetaan palvelutarpeen muuttuessa. Hoito- ja palvelusuunnitelman perusteella asiakkaalle ei kuitenkaan synny oikeutta vaatia siihen sisältyviä palveluja.
Asiakkaan palveluihin hakeutuminen tapahtuu samalla tavalla kuin muitakin järjestämistapoja käytettäessä. Palvelun saannin edellytysten arvioinnin suorittaa kunta, joka tekee myös päätöksen palvelun järjestämisestä. Palvelun järjestäminen perustuu sosiaalihuollossa hallintopäätökseen ja terveydenhuollossa hoitopäätökseen. Lisäksi tulosidonnaisen palvelusetelin arvosta annetaan päätös asiakkaalle.
Kunnalla on informointivelvoite suhteessa asiakkaaseen. Kunnan on selvitettävä asiakkaalle tämän asema palveluseteliä käytettäessä, palvelusetelin arvo, palvelun tuottajien hinnat, omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja arvioitu suuruus sekä vastaavasta palvelusta lain mukaan määräytyvä asiakasmaksu.
Asiakkaan on puolestaan annettava palvelusetelin myöntämistä varten tarpeelliset tiedot. Näitä tietoja voivat olla esimerkiksi asiakkaan tulotiedot tulosidonnaisen palvelusetelin yhteydessä. Asiakasta on myös informoitava häntä koskevien tietojen käsittelystä. Asiakkaalle on annettava tieto, mistä muualta häntä koskevia tietoja voidaan hankkia. Asiakkaalle on varattava tilaisuus tutustua muualta hankittuihin tietoihin ja antaa asiassa tarpeellista selvitystä.
Asiakas voi kieltäytyä hänelle myönnetystä palvelusetelistä, jolloin kunnan tulee ohjata hänet muilla tavoin järjestettävien palvelujen piiriin. Asiakkaalla ei ole oikeutta vaatia palvelua järjestettäväksi palvelusetelillä. Palvelusetelin saanut asiakas tekee palveluntuottajan kanssa sopimuksen palvelun antamisesta. Tätä sopimussuhdetta koskevat kuluttajaoikeuden ja sopimusoikeuden säännökset ja oikeusperiaatteet.
Palvelusetelin arvo
Palvelusetelin arvo voi olla tasasuuruinen tai se voi olla riippuvainen asiakkaan tuloista. Tulosidonnaisen palvelusetelin arvosta on annettava päätös asiakkaalle. Mikäli asiakas on tyytymätön päätökseen voi hän tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen kunnan monijäseniselle toimielimelle, joka vastaa asianomaisen palvelun järjestämisestä kunnassa.
Kunnan tulee määrätä palvelusetelin arvo siten, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kustannukset, jotka aiheutuvat kunnalle vastaavan palvelun tuottamisesta omana tuotantona tai hankkimisesta ostopalveluna sekä asiakkaan maksettavaksi jäävä arvioitu omavastuuosuus.
Poikkeuksia tästä palvelusetelin arvoa koskevasta pääsäännöstä on ainakin asiakasmaksulaissa asiakkaalle maksuttomaksi säädettyjen palvelujen, lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden, vammaispalvelulaissa tarkoitetun henkilökohtaisen avun, sotainvalidien palvelujen sekä omaishoitajan vapaan aikaisen hoidon osalta.
Palvelua ei saa järjestää yksinomaan palvelusetelin avulla, jos palvelusta perittävän asiakasmaksun enimmäismäärä on säädetty palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia pienemmäksi (ts. asiakasmaksusta on erikseen asiakasmaksulainsäädännössä säädetty).
Asiakkaan omavastuuosuutta ei ole enää suoraan kytketty muulla tavoin järjestetystä palvelusta perittävissä olevaan asiakasmaksuun. Palvelusetelin omavastuuosuudet eivät enää kerrytä asiakasmaksulain 6 a §:n mukaista maksukattoa.
Palvelusetelilaissa on vielä kunnan vastuun osalta todettu, että kunta on velvollinen suorittamaan palvelun tuottajalle enintään asiakkaan ja palveluntuottajan sopiman hinnan tapauksissa joissa asiakkaan ja palveluntuottajan sopima hinta on pienempi kuin palvelusetelin arvo.
Palvelusetelin arvoa on korotettava, jos asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulo tai asiakkaan lakisääteinen elatusvelvollisuus muutoin vaarantuu, taikka se on tarpeen muut huollolliset näkökohdat huomioon ottaen. Arvon korottamista koskevasta asiasta on tehtävä päätös. Päätöksestä on mahdollista tehdä ensivaiheessa kirjallinen oikaisuvaatimus palvelun järjestämisestä vastaavalle kunnan monijäseniselle toimielimelle. Toimielimen oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.
Palvelusetelin suhde sairausvakuutukseen ja verotukseen
Koska palvelusetelin avulla järjestetyissä palveluissa on kyse kunnan järjestämistä palveluista, on laissa selvyyden vuoksi vielä säädetty, että asiakkaalla ei ole oikeutta saada sairausvakuutuslain mukaista korvausta omavastuuosuuteen. Matkakustannuksista asiakas voi kuitenkin saada korvausta siten kuin sairausvakuutuslaissa säädetään.
Palveluseteli on saajalleen tuloverotuksessa veroton etuus. Palveluseteliä ei voi siirtää toiselle henkilölle eikä muuttaa rahaksi. Palvelusetelin omavastuuosuuden osalta on vielä selvyyden vuoksi todettava, ettei se ole verotuksessa kotitalousvähennykseen oikeuttava meno.
Kunnalla on oikeus saada valtiolta palautuksena laskennallinen vero yksityiseltä sektorilta ostetuista verottomista terveyden- ja sairaanhoitopalveluista sekä sosiaalihuoltopalveluista arvonlisäverolain 130 a §:n mukaisesti. Laskennallisen palautuksen suuruus on 5 %. Palautus lasketaan kunnan maksamasta palvelun ostohinnasta.
Kuntaliiton verkkopalvelussa
Muualla verkossa
Voit tarkistaa oman kuntasi palvelusetelitarjonnan myös Vaana- ja Palse-portaalien kautta.
Hyvil palvelee hyvinvointialueiden työntekijöitä ja päättäjiä sote- ja pelastusasioissa
Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen asiantuntijapalvelumme ovat siirtyneet 1.1.2023 Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:lle. Emme enää jatkossa päivitä näiden verkkosivujen sisältöä.
lateral-image-left