Radiologinen tutkimus- ja toimenpideluokitus

Luokitus yhtenäistää radiologisten konsultaatioiden käyttöä, kansallista sähköisen potilaskertomuspalvelua, tilastointia, hinnoittelua ja laskutusta.

Vuoden 2023 alussa luokituksen ylläpito siirtyi THL:lle. Nämä sivut lakkautetaan 2023 syksyn aikana, kun THL saa sivunsa valmiiksi. Lainsäädännön mukaisesti luokitus tulee ladata kansalliselta koodistopalvelimelta, koska siinä on mukana myös aiemmin poistetut nimikkeet, joita potilaskertomuksen historiatietojen käyttö edellyttää. Tällä sivulla ilmoitamme siihen tulevista täydennyksistä ja muista uudistuksista ja julkaisemme voimassa olevan nimikkeistön PDF-muodossa. Luokitus päivitetään koodistopalvelimelle kaksi kertaa vuodessa: 1.1. ja 1.7. Luokitukseen tehdyistä isoista uudistuksista on kerrottu alla kappaleessa: UUTISIA

Luokitusta on kehitetty vastaamaan nykypäivän tarpeita lisäämällä siihen uusia tutkimuksia ja toimenpiteitä sekä uudistamalla tutkimusryhmien rakenteita. Luokitus sisältää sekä radiologiset kuvantamistutkimukset että radiologiset toimenpiteet. Radiologinen tutkimusluokitus mahdollistaa tutkimusten luokittelun, joka palvelee pyyntö- ja tutkimuskäytäntöä, laadunvalvontaa, tiedonsiirtoa, tilastointia ja hakujärjestelmiä, kustannusseurantaa ja hinnoittelua sekä laskutusta.  

Luokitusta voidaan käyttää erityyppisissä sairaanhoitolaitoksissa yliopistosairaaloista terveyskeskuksiin sekä yksityisissä terveydenhuollon laitoksissa. Sitä käytetään myös KELA:n radiologisten tutkimusten korvaustaksoituksen pohjana.  

Luokitus muodostaa yhteisen tietokannan valtakunnallisen toimenpideluokituksen kanssa. Nimikkeen anatominen alku mahdollistaa selväpiirteisen hakujärjestelmän luomisen digitaalisille arkistojärjestelmille.  Tästä on kerrottu tarkemmin oheisessa Lääkärilehden 38/2016 artikkelissa.

Uudet nimike-ehdotukset, -korjaukset ja -muutokset voi lähettää sähköisellä lomakkeella Kuntaliittoon. 

Radiologisen tutkimusluokituksen käytön yleisohjeet

Radiologinen tutkimus tai toimenpide on yksi kokonaisuus, jonka osia ei kirjata erikseen. Esimerkiksi varjoainetutkimus natiivikuvineen tai angiografiatutkimus kaikkine sarjoineen on yksi tutkimus. Tutkimuksen osia ovat röntgen- tai muihin radiologisiin menetelmiin perustuva kuvantaminen valmistelu- ja oheistoimintoineen. 

Radiologiseen tutkimukseen sisältyy aina tutkimusmateriaalin analysointi, tulkinta ja lääkärin antama erillinen lausunto sekä riittävä dokumentointi. Myös muun alan lääkärin kuin radiologin valvoma tai tekemä radiologinen tutkimus luokitellaan tämän järjestelmän mukaisesti. 

Radiologisin menetelmin voidaan suorittaa myös diagnostisia tai hoidollisia toimenpiteitä, joihin saattaa sisältyä esimerkiksi näytteenotto, verisuonitoimenpide tai lämpökoagulaatio.

Kunkin tutkimusryhmän alkuun on kirjattu siihen ryhmään liittyviä erityispiirteitä ja tilastointiohjeita.  Nimikkeistössä käytetään soveltuvin osin jakoa perustutkimuksiin, laajoihin ja erittäin laajoihin tutkimuksiin. Jaon tarkoituksena on korostaa tutkimusten erilaista resurssien käyttöä. Suurin osa tutkimuksista kuuluu perustutkimuksiin. Laajan tutkimuksen katsotaan kuluttavan 50 % ja erittäin laajan 100 % enemmän resursseja kuin perustutkimuksen. Resursseilla tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkia tutkimusten kustannuksia muodostavia tekijöitä. Luokittelun helpottamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi on nimikkeistössä annettu lisäohjeista. Tutkimusmenetelmien kehittyminen on nopeaa ja tutkimusnimikkeistöä tarkistetaan vuosittain, mikä on otettava huomioon eri vuosien nimikkeistöjä ja tutkimusmääriä vertailtaessa. 

Radiologisen luokituksen rakenne

Radiologiset tutkimukset ja toimenpiteet on jaoteltu tutkimustyypin mukaisiin ryhmiin. 

​Tutkimuskoodin viimeinen kirjain kuvaa tutkimustyyppiä seuraavasti:

A  Röntgentutkimukset 

B  Varjoaineröntgentutkimukset 

C  Verisuonten varjoainetutkimukset 

D  Tietokonetomografiatutkimukset (TT)

I  Kartiokeilatutkimukset 

E  Ultraäänitutkimukset (UÄ)

G  Magneettitutkimukset

J  C-Kaaritutkimukset: Menetelmätarkennin K 

J  O-Kaaritutkimukset: Menetelmätarkennin P

N  Gammakuvaukset ja yksifotoniemissiotomografia (SPET)

Q  SPET-TT 

R  PET-TT 

S PET-magneettitutkimukset

T  Radiologiset toimenpiteet 

W  Radiologisten tutkimusten oheistoiminnot 

Tämä ryhmäjako toimii myös tilastointiluokituksena. Kussakin ryhmässä tutkimukset ovat Pohjoismaisen toimenpideluokituksen mukaisessa anatomisessa järjestyksessä.

KOODISTON RAKENNE

Kukin tutkimuskoodi koostuu viidestä merkistä: kaksi kirjainta, numero ja kaksi kirjainta. Kaksi ensimmäistä kirjainta vastaa Pohjoismaisen toimenpideluokituksen anatomista jaottelua. Kolmas merkki on numero, joka on anatominen tarkennin. Neljäs merkki, kirjain, on tutkimuksen tarkennin ja viides merkki, kirjain, kertoo tutkimustyypin. Sama tutkimuksen tarkennin kuvaa kunkin tutkimustyypin sisällä pääsääntöisesti samaa asiaa mutta vaihtelee eri tutkimustyypeissä. 

Kukin tutkimusnimike koostuu viiden merkin koodista ja tutkimuksen nimestä. Varsinaisen nimikkeen lisäksi jokaisella tutkimuksella on oma enintään 50-merkin lyhenne, joka löytyy koodistopalvelimelta.

Koodistossa on lisähuomautuksia, joissa tarvittaessa kyseisen koodin tai ryhmän kohdalla ilmoitetaan siihen liittyvistä erityispiirteistä.

Luokituksen kieliasu on muutettu Duodecimin ohjeistuksen mukaiseksi.

Luokituksen rakenteesta on kerrottu myös Lääkärilehden 38/2016 artikkelissa

A RÖNTGENTUTKIMUKSET 

Kuvattu anatominen alue tai kokonaisuus kirjataan yhdeksi tutkimukseksi. Tutkimus voidaan kirjata laajaksi, kun sen kustannukset ajan tai materiaalin käytön osalta oleellisesti lisääntyvät yksikön tavanomaiseen tutkimustapaan verrattuna.  Lisän on oltava vähintään 50 %. Tyypillisiä tapauksia ovat kuvien valmistumisen jälkeen diagnoosin selvittämiseksi pyydetyt lisäprojektiot. 

Esimerkkejä:

• ranne ja yksittäiset luut kirjataan: Ranne, laaja
• kaularanka ja taivutus kirjataan: Kaularanka, laaja 
• lanneranka + viistot kirjataan: Lanneranka, laaja  

B VARJOAINETUTKIMUKSET, GRAFIAT

Ryhmä kattaa muihin elimiin kuin verisuoniin suoritetut varjoainetutkimukset.  

Endoskooppisten tutkimusten yhteydessä suoritettu toimenpide, kuten esimerkiksi papillotomia tai kivien poisto, koodataan toimenpideluokituksen mukaan. 

C VERISUONTEN VARJOAINETUTKIMUKSET

Verisuonten varjoainetutkimusten laajuusmäärittelyt ja sovellusesimerkit kerrotaan kunkin tutkimuksen kohdalla. Jos erillisiä sovellusohjeita ei ole, tutkimuksen laajuus määräytyy seuraavasti:  

- Laaja tutkimus on perustutkimus ja 1 - 2 suonen selektiivinen tutkimus.  

- Erittäin laaja tutkimus on perustutkimus ja kolmen tai useamman suonen selektiivinen tutkimus. 

D TIETOKONETOMOGRAFIATUTKIMUKSET (TT) ja

I  KARTIOKEILATIETOKONETOMOGRAFIATUTKIMUKSET

Tietokonetomografiatutkimusten laajuusluokitukset otettiin aikanaan käyttöön, koska käytetystä tekniikasta johtuen tutkimusten kesto saattoi merkittävästi poiketa toisistaan. Tekniikan kehittyessä analytiikka on nopeutunut, eikä eri laajuiset tutkimukset enää olennaisesti eroa toisistaan. Laajuusluokkien käyttöön liittyy kuitenkin tulkinta- ja kirjausongelmia sekä käytäntöjen kirjavuutta.

Oulun yliopistollisen sairaalan Kuvantamisen toimialue pilotoi viime vuonna TT-tutkimusten laajuusluokituksesta luopumista. Siitä saadut kokemukset olivat rohkaisevia, eikä ongelmia ole ilmennyt. Työntekijöiltä saatu palaute on ollut yksinomaan positiivista.

Kansallinen linjaus: Tietokonetomografiatutkimusten laajuusluokista luovuttiin vuoden 2022 alussa. Tämän jälkeen käytössä van yksi tutkimusnimike jokaista kuvauskohdetta varten.

E  ULTRAÄÄNITUTKIMUKSET (UÄ) 

G  MAGNEETTITUTKIMUKSET (MT) 

Kenttävoimakkuusrajoista on luovuttu, koska sillä ei ole enää merkitystä kuvan laadun suhteen. 

I (Suppea): Nopea 1 – 2 sekvenssin tutkimus rajatun ongelman selvittelynä

II (Perustutkimus): Tutkimus vakiintunein sekvenssein kliinisen diagnoosin varmentamiseksi tai kontrollitutkimus ilman laajaa selvittelyä, sisältää 3 – 5 sekvenssiä. Suurin osa tutkimuksista kuuluu perustutkimuksiin.

III (Laaja): Perustutkimusta täydennetään esim. antamalla tehosteainetta tai tutkimus edellyttää laajaa työasematyöskentelyä, sisältää vähintään 6 sekvenssiä.

IV (Erittäin laaja): Yllä olevaa laajempi tutkimus, joka edellyttää pitkäkestoista työasematyöskentelyä, tutkimuksen kesto vähintään tunti.

3D-leikesarja vastaa kahta kuvattua leikesarjaa. 

T  RADIOLOGISET TOIMENPITEET 

Radiologiset toimenpiteet kirjataan anatomisen luokituksen mukaisesti.  

Jos toimenpiteissä tarvitaan useampia radiologisia ohjausmenetelmiä, kirjataan toimenpide tärkeimmän menetelmän mukaisesti.  

Näytteenotoissa solunäyte tarkoittaa ohutneulabiopsiaa ja kudosnäyte histologista biopsiaa.  

Punktio tarkoittaa tyhjennystä ilman kanavointia.     

Muutamissa verisuonitoimenpiteissä on käytössä laajuusasteita. Jos muissa toimenpiteissä on tarvetta vastaavaan laajuusmäärittelyyn, voidaan käyttää vastaavia lisäkoodeja.

N/Q/R ISOTOOPPITUTKIMUKSET

Isotooppitutkimuksissa on omat nimikkeensä yksifotoniemissiotomigrafian ja tietokonetomografian (SPET-TT) ja positroniemissiotomigraifian ja tietokonetomografian (PET-TT) yhdistelmätutkimuksille. Nimikkeistöä on joiltakin osin yksinkertaistettu, sillä radiolääkkeiden erottelua ei nimikkeillä ole pystytty tekemään. Tutkimuksessa tai hoidossa käytetty radiolääke kirjataan tarvittaessa omalla erillisellä lisäkoodilla. Nämä koodit ovat kahdessa eri koodistossa 1) gammakuvauksissa, SPET-kuvauksissa sekä isotooppihoidoissa käytettäville radiolääkkeille sekä 2) PET-kuvauksissa käytettäville radiolääkkeille.  

Isotooppitutkimus voi sisältää useita eri kuvauksia tai tutkimuksia, jolloin ne voidaan kirjata erikseen. Tutkimus voi myös sisältää aikaa vieviä analyysejä, jolloin voidaan käyttää hyväksi koodia aikaa vievä työasematyöskentely. Jos halutaan kirjata erikseen aikaa vievä lisäkuvaus, jolle ei ole omaa tutkimusnimeä, voidaan käyttää koodia täydentävä gammakuvaus tai lisäkuvaus. 

SPET-TT kuvauksissa määre laaja tarkoittaa kuvausta päälaelta varpaisiin asti eli laajemman kuvauskentän käyttöä (2 kuvausta). Monivaiheinen tarkoittaa radiolääkkeen etenemisen eri vaiheiden kuvauksia (sisältää siis useita kuvauksia).  

PET-TT-tutkimuksissa perustutkimus on yleensä staattinen kuvaus ja voi sisältää matala-annos TT-kuvauksen. Laaja tutkimus on yleensä dynaaminen kuvaus, hengitystahdistettu kuvaus tai sisältää diagnostisen tason TT-kuvauksen (työmäärä lisääntyy 50 % peruskuvaukseen nähden), ja erittäin laaja tutkimus sisältää pitkän dynaamisen kuvauksen lisäksi radialiskanyylin asettamisen ja pitoisuusmäärityksiä (työmäärä lisääntyy yli 50 % peruskuvaukseen nähden), ja sisältää yleensä myös diagnostisen tason TT-kuvauksen.     

W RADIOLOGISTEN TUTKIMUSTEN OHEISTOIMINNOT

Radiologin lausunto joko paikallisista tai teleradiologisesti lähetetyistä kuvista voidaan tilastoida oheistoimintokoodien mukaan. Jos konsultaatio on aikaa vievä, on mahdollista käyttää lisänä koodia XX3DW (aikaa vievä työasematyöskentely).

Z LISÄKOODIT 

Käyttämällä lisäkoodia (Z) tai paikallisesti kuudetta merkkiä voidaan kirjata laajuusasteita tai muita tarvittavia tietoja. Lisäkoodit noudattavat pääosin Pohjoismaista toimenpideluokitusta muutamilla radiologisilla lisäyksillä täydennettynä.

Radiologisen luokituksen työryhmä 

​Nimikkeistön asiantuntijatyöryhmän kokoonpano 2019:

• Uusitalo Arja, ylilääkäri, HUS Diagnostiikkakeskus, Isotooppitutkimukset, puheenjohtaja
• Svedström Erkki, lastenradiologi, Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Kuvantaminen
• Helminen Sari, asiantuntijahammaslääkäri, Kela
• Hirvonen Jussi, osastonylilääkäri, Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Kuvantaminen
• Härkönen Mikko, kehittämispäällikkö, THL
• Karsikas Timo, järjestelmäpäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (koodivastaava)
• Koivikko Mika, ylilääkäri, HUS Diagnostiikkakeskus
• Laine Mika, kardiologian ylilääkäri, HUS Sydän- ja keuhkokeskus
• Puntila Eero, radiologi, Pihlajanlinna Dextra
• Rauvala Erkki, erikoislääkäri, Pirkanmaan hyvinvointialue, Kuvantamiskeskus ja apteekkiliikelaitos
• Vesanto Milla-Maaret, HUS Kuvantaminen
• Liljamo Pia, kehittämispäällikkö, THL (sihteeri)

Nimikkeistötyöryhmä on ottanut kiitollisuudella vastaan saamaamme avun radiologiaan rajautuvien kuvantamisalojen nimikkeistön kehittämisessä. Kiitämme näiden osalta erityisesti STUK:n, radiologian eri erikoisalayhdistysten sekä yliopistollisten sairaaloiden asiantuntijoita. Suomen Kuntaliitto ja työryhmä esittävät heille parhaat kiitoksensa ja toivovat yhteistyön edelleen jatkuvan.

Uutta luokitusta päivitetään entiseen tapaan. Uudet tutkimusehdotukset, huomautukset ja korjausehdotukset pyydetään lähettämään sähköisellä ehdotuslomakkeella tai työryhmän sihteerille:

Kauko Hartikainen
Suomen Kuntaliitto
PL 200
00101 Helsinki
puhelin: 09 771 2647
sähköposti: etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi 

UUTISIA

Vuoden 2023 alussa luokituksen ylläpito siirtyi THL:lle. Nämä sivut lakkautetaan 2023 syksyn aikana, kun THL saa sivunsa valmiiksi.

Liitteissä on listaus vuoden 2022 aikana nimikkeistöön sovituista muutoksista sekä sen mukaisen nimikkeistölistaus 2023. Ne julkaistaan koodistopalvelimella vuodenvaihteessa.

Vuoden 2023 alusta uudistimme osan natiivitutkimusten lausuntokäytäntöä lisäämällä tutkimusnimen loppuun:

• Radiologinen lausunto, kun lausunto tulee radiologilta, radiologiaan erikoistuvalta tai esim. sonografilta radiologiselta osastolta
• Lääkärin lausunto potilaskertomuksessa, kun lausunnon antaa hoitava lääkäri tai hänen konsultoimansa asiantuntijalääkäri

Tutkimusten lyhenteet ja lyhyet nimet on kokonaisuudessaan uudistettu 2020. Tämä muutos tehtiin, koska haluttiin selkeyttää Kantapalveluden kuva-arkiston käyttöä. 

Tietokonetomografian laajuusluokitukset on virallisesti poistettu lähes kokonaisuudessaan koodistopalvelimelta. Teknisen kehityksen myötä laajuusluokittelu on menettänyt merkityksensä ja uudistuksella pyrimme yhtenäistämään tutkimuskäytäntöjä. Tarvittaessa teemme tähän kuitenkin uusia spesifisiä nimikkeitä.