Sosiaali- ja terveydenhuolto

Asiakasmaksujen määrääminen

Päätös ja muutoksenhaku

Asiakkaalla on oikeus saada asiakasmaksusta yksilöity päätös. Osa asiakasmaksuista (monet ns. tasamaksut kuten terveyskeskusmaksu) peritään kuitenkin käyntikerran/palvelutapahtuman mukaan eikä asiakas saa automaattisesti erillistä päätöstä. Näistäkin tasamaksuista maksuista saa päätöksen pyydettäessä.

​Suurimman osan asiakasmaksupäätöksiä tekevät kunnan eri viranhaltijat, joille päätösvalta on johtosäännössä delegoitu. Viranhaltijan päätökseen tyytymätön asiakas voi saattaa asiansa lautakunnan (monijäseninen toimielin) käsiteltäväksi esittämällä muutosvaatimuksen määräajassa. Vuoden 2016 alusta lukien oikaisuvaatimusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun toimielimen päätökseen haetaan muutosta valittamalla siitä hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakusäännöksessä aiemmin todettu mahdollisuus toimittaa valitus päätöksen tehneelle viranomaiselle on poistettu 1.1.2016 lukien, joten valitus toimitetaan jatkossa hallintolainkäyttölain 26 §:n yleissäännöksen mukaisesti suoraan hallinto-oikeudelle. Asian siirrosta on säädetty hallintolainkäyttölain 29 §:ssä.

Vuoden 2016 alusta voimaan tulleiden säännösten mukaan hallinto-oikeuden päätökseen asiakasmaksuasiassa saa hakea muutosta valittamalla, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Lupa on myönnettävä, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Hallintolainkäyttölain 31 §:ään tehdyn muutoksen johdosta asiakasmaksua koskeva hallinto-oikeuden päätös voidaan jatkovalituksesta huolimatta panna täytäntöön paitsi, jos valitus kävisi täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi tai jos korkein hallinto-oikeus kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

Asiakkaalle tiedoksi annettavassa päätöksessä on oltava ohje, miten muutosta päätökseen haetaan ja minne muutoksenhaku pitää toimittaa. Lisäksi viranhaltijat ja esim. sosiaaliasiamies ja potilasasiamies neuvovat asiakasta muutoksenhaun tekemisessä.

Maksun periminen

Kunnan tai kuntayhtymän on annettava asiakkaalle maksua koskevaa päätöstä vastaava lasku. Laskussa on oltava ainakin seuraavat tiedot:​

1) laskun päivämäärä;​

2) asiakas, jolta maksu peritään;​

3) palvelu, josta maksu peritään;​

4) maksun suuruus ja peruste;​

5) julkinen tai yksityinen palveluntuottaja, jonka antamasta palvelusta maksu peritään;​

6) sen tahon nimi ja yhteystiedot, jolta asiakas voi pyytää tarvittaessa lisätietoja laskusta;​

7) tieto siitä, kerryttääkö perittävä maksu 6 a §:ssä tarkoitettua maksukattoa; jos maksu kerryttää maksukattoa, laskussa on lisäksi oltava tieto siitä, että asiakkaan on seurattava itse maksukattonsa ylittymistä.​

Muuhun laskuun kuin 2 b:ssä tarkoitettua päätöstä koskevaan laskuun on liitettävä oikaisuvaatimusohje.​

Maksua perittäessä on otettava huomioon asiakkaan yksityisyyden suoja ja henkilökohtainen turvallisuus.​

Päätös maksukyvyn mukaan määräytyvästä maksusta

Kunnan tai kuntayhtymän on annettava asiakkaalle päätös maksukyvyn mukaan määräytyvästä maksusta. Päätöksessä on oltava ainakin seuraavat tiedot:​

1) päätöksen tehnyt viranhaltija ja päätöksen tekemisen ajankohta;​

2) asiakas, johon päätös välittömästi kohdistuu;​

3) palvelu, jota päätös koskee;​

4) palvelusta perittävän maksun suuruus ja peruste;​

5) sen henkilön nimi ja yhteystiedot, jolta asiakas voi pyytää tarvittaessa lisätietoja päätöksestä.​

Päätökseen on liitettävä oikaisuvaatimusohje.

Maksun määrääminen ja tarkistaminen

Maksupäätös tehdään useimmiten palvelun aloittamisen yhteydessä. Tällöin myös selvitetään asiakkaan tulotiedot, jos asiakasmaksu määräytyy maksukyvyn mukaan.

Maksukyvyn mukaan määräytyvät maksut määrätään toistaiseksi. Maksu on kuitenkin tarkistettava silloin, kun

  1. asiakkaan tai hänen perheensä tulot ovat muuttuneet;
  2. asiakkaan tai hänen puolisonsa oikeus 10 c, 10 d tai 10 g §:ssä säädettyihin vähennyksiin on muuttunut;
  3. kun on ilmeistä, että perheen olosuhteet ovat muuttuneet maksun määräämisen jälkeen;
  4. maksu osoittautuu virheelliseksi; 
  5. asiakkaalle laadittua asiakassuunnitelmaa muutetaan; tai
  6. kunnan tai kuntayhtymän (1.1.2023 alkaen hyvinvointialueen) maksuperusteita muutetaan siten, että sillä on vaikutusta asiakasmaksun suuruuteen

Usein maksujen perusteena olevat asiakkaan tulotiedot tarkistetaan vuosittain ja mahdolliset muutokset otetaan huomioon maksuissa. Kun maksua tarkistetaan, asiakas saa uuden maksupäätöksen.  

Jos maksun määräämistä koskeva päätös on ilmeisesti perustunut asiakkaan tai hänen edustajansa antamiin virheellisiin tietoihin, maksu voidaan oikaista takautuvasti enintään vuoden ajalta.   

Maksun alentaminen ja perimättä jättäminen

Asiakasmaksua voidaan alentaa tai jättää se kokonaan perimättä tapauskohtaisen tarve- ja tilannearvion perusteella.

Asiakasmaksulain 11 § 1 momentti velvoittaa kunnat ja kuntayhtymät alentamaan tai jättämään perimättä maksun silloin kun sen periminen vaarantaa henkilön tai hänen perheensä toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteutumista. 

Säännös koskee velvoittavana sosiaalihuollon palveluista määrättyjä maksuja ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrättyjä maksuja (pitkäaikainen laitoshoito, pitkäaikainen tehostettu palveluasuminen, palveluasuminen ja kotona annettavat palvelut).

Kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että muitakin kuin edellä mainittuja maksuja (lähinnä terveydenhuollon tasamaksuja) voidaan alentaa tai jättää perimättä, jos maksun periminen vaarantaa henkilön tai hänen perheensä toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteutumista.

Kunta tai kuntayhtymä voi päättää myös, että maksuja voidaan alentaa tai jättää perimättä, jos siihen on syytä huollolliset näkökohdat huomioon ottaen. 

Asiakasmaksun alentaminen tai perimättä jättäminen perustuu aina yksilölliseen tilannearvioon. Suositeltavaa on, että kunnissa ja kuntayhtymissä olisi toimielimen (lautakunnan) hyväksymät periaatteet harkintaan perustuvasta maksujen alentamisesta ja perimättä jättämisestä asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi. 

Metsätulon selvittäminen maksukyvyn mukaan määräytyvissä asiakasmaksuissa

Sosiaali- ja terveydenhuollon maksulainsäädännön mukaan pitkäaikaisesta ja jatkuvasta palvelujen käytöstä peritään asiakasmaksu, joka määrätään tulojen perusteella. Kertaluonteisia ja laskennallisia tuloja ei oteta huomioon. Tästä poiketen metsätulo otetaan huomioon laskennallisena.

​Metsäverotuksessa siirryttiin vuoden 2006 alusta lukien puun myyntitulon verottamiseen. Metsätalouden tuloverotuksessa oli vuoden 2005 loppuun jatkuvan siirtymäkauden ajan kaksi verojärjestelmää, puun myyntitulojen verotusjärjestelmä ja metsän pinta-alaan perustuva verotus. Verotusjärjestelmien valinnalla ei ole ollut koskaan merkitystä maksukyvyn mukaan määräytyvissä maksuissa, koska metsätulo otettiin huomioon varallisuusverotusta varten määrätyn metsän puhtaan tuoton mukaisena. Tuotto määrättiin kaikille metsänomistajille samoin perustein, eikä valitulla verojärjestelmällä siten ollut merkitystä hoitomaksuun. Metsäverotus on vuoden 2007 alusta ollut samanlainen kaikille metsänomistajille.

Metsätulosta säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetuksen 28 a §:ssä. Säännösten mukaan metsätulo määrätään seuraavasti:

Metsän keskimääräisen vuotuinen tuotto kerrotaan metsämaan pinta-alalla. Tästä määrästä vähennetään 10 prosenttia ja metsätalouden korot. Metsätalouden koroilla tarkoitetaan metsätalouden harjoittamiseen liittyvän velan korkoja, jotka vähennetään verotuksessa kaikkien pääomatulojen kokonaisuudesta. Näitä ovat esim. metsätalouskoneeseen tai metsätien rakentamiseen otetun lainan korot, mutteivät metsämaan arvoa lisäävän lainan korot.

Vuoden 2008 alusta tulleiden laki- ja asetusmuutosten jälkeen metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto määrätään varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 7 §:n 3 momentin mukaan ja jonka nojalla verohallitus vahvistaa vuosittain metsän keskimääräinen vuotuisen tuoton. Vuonna 2022 päätettävissä maksuissa noudatetaan verohallituksen päätöstä 910/2021.

Metsän myyntituloa ei oteta huomioon kertaluonteisena tulona. Sen sijaan myyntitulon tuotto pankkitilillä tms. otetaan pääomatulona huomioon. Pääomatulosta vähennetään pääomavero.

Muista laskennassa huomioon otettavista tuloista poiketen asiakasmaksun perusteena oleva metsätulo määräytyy laskennallisesti metsän keskimääräisen vuotuisen tuoton perusteella.

Ennen asiakasmaksun vahvistamista tulee tarkistaa, että henkilölle jää asiakasmaksulaissa säädetty vähimmäiskäyttövara vuonna 2022 pitkäaikaisen laitoshoidon osalta vähintään 112 €/kk sekä pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen osalta 167 € /kk.

Korkein hallinto-oikeus vahvisti 9.6.2014 tehdyllä vuosikirjapäätöksellä, että vähimmäiskäyttövaraa arvioitaessa on huomioitava sekä asiakkaan todelliset että laskennalliset tulot. KHO totesi kyseissä ratkaisussaan, että vähimmäiskäyttövaraa laskettaessa on asiakkaan tuloina huomioitava myös laskennallinen metsätulo, vaikkei metsätulon perustana olevaa puuston kasvusta johtuvaa metsäomaisuuden tuottoa kyseisenä vuonna myytäisi, eikä henkilö saisi tätä vastaavaa tuloa tuona vuonna käyttöönsä. Muussa tapauksessa metsäomaisuudesta saatava laskennallinen metsätulo jäisi lähes vailla merkitystä. Tämä ei KHO:n mukaan vastaa lainsäädännön tavoitetta maksujen määräytymisestä maksukyvyn mukaan. 

Kuntaliiton verkkopalvelussa

Muualla verkossa

Hyvin Oy:n logo

Hyvil palvelee hyvinvointialueiden työntekijöitä ja päättäjiä sote- ja pelastusasioissa

Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen asiantuntijapalvelumme ovat siirtyneet 1.1.2023 Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:lle. Emme enää jatkossa päivitä näiden verkkosivujen sisältöä.

Hyvil Oy
lateral-image-left
Löydä lisää sisältöä samoista teemoista
Sosiaali- ja terveysasiat
asiakasmaksut