Sosiaali- ja terveydenhuollon varautuminen

Häiriötilanteiden hallinta on osa sosiaali- ja terveydenhuollon jokapäiväistä toimintaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisen tavoitteena on turvata väestölle terveyden ja toimintakyvyn kannalta keskeiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, terveellinen elinympäristö sekä toimeentulo häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjien ja palvelujen tuottajien tulee huolehtia siitä, että ihmiset saavat toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kannalta asianmukaiset palvelut kaikissa tilanteissa. Palveluiden turvallisuus ja jatkuvuus ovat tärkeä osa laadukasta palvelutuotantoa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisvelvoite perustuu valmiuslakiin, pelastuslakiin ja toimialan omaan lainsäädäntöön. Sopimuksissa voidaan asettaa organisaatioille velvoitteita palvelujen toimintavarmuudelle ja varautumiselle. Varautuminen ja organisaation toiminnan jatkuvuuden varmistaminen häiriötilanteissa on tärkeää sekä asiakkaiden, potilaiden ja työntekijöiden hyvinvoinnin että organisaation menestymisen kannalta.

Lainsäädännön lisäksi Yhteiskunnan turvallisuusstrategia ohjaa varautumista. Varautuminen toteutetaan kokonaisturvallisuuden toimintaperiaatteella, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä.

Kansallisessa riskiarvioinnissa määritetään kansallisesti merkittävät riskit, joilla on laajempaa kansallista merkitystä. Lisäksi alueella laaditaan alueellisen tason riskiarvio, jossa keskitytään alueellisesti merkittäviin riskeihin. Nämä riskit tulee huomioida kaikilla toimialoilla varautumisen lähtökohtina.

Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation on suunniteltava varautumista kahdesta näkökulmasta. Organisaation on varmistettava omien palveluiden ja tehtävien jatkuvuus kaikissa tilanteissa mahdollisimman hyvin (jatkuvuudenhallinta). Toiseksi organisaation on varauduttava yhdessä tunnistettuihin eri uhkamalleihin sekä poikkeuksellisiin tapahtumiin ja häiriöihin, joiden hallinta edellyttää viranomaisten ja muiden toimijoiden tavanomaista laajempaa ja tiiviimpää yhteistoimintaa ja viestintää (esimerkiksi suuronnettomuus ja pandemia).  

Osana varautumista sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation tulee määrittää organisaation kriittiset toiminnot ja tuotetut palvelut, joiden toiminta tulee varmistaa kaikissa tilanteissa. Lisäksi tulee määritellä kriittiset tukipalvelut ja toiminnot, jotka tulee varmistaa, jotta kriittiset tehtävät kyetään hoitamaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa laajentuvia ja uusia tehtäviä, joista tulee huolehtia. Esimerkiksi pandemiatilanteessa joudutaan merkittävästi laajentamaan rokotustoimintaa. Sosiaalihuollossa tulee varautua evakuointikeskusten perustamiseen ja hoitamiseen sekä majoituksen, vaatetuksen ja ruokahuollon järjestämiseen. Viestintä on toiminto, joka laajentuu häiriötilanteissa ja johon tulee varautua.

Terveydenhuollossa kriittisiä toimintoja ja palveluja ovat tilanteesta riippuen esimerkiksi ensihoito, päivystys (sisältäen leikkaustoiminnan), synnytykset, laboratorio- ja kuvantamispalvelut, rokotukset, vainajien käsittely ja lääkehuolto.

Sosiaalihuollossa kriittisiä toimintoja ovat esimerkiksi sosiaalipäivystys, lastensuojelu, toimeentulotuki, laitos- ja asumispalvelut ja kotiin vietävät palvelut sekä tilanteessa mukana olleiden altistuneiden henkilöiden palveluntarpeen arviointi.

Ympäristöterveydenhuollossa kriittisiä toimintoja ovat esimerkiksi viranomaisen valvontatoiminnan jatkuvuus kuten elintarvike- ja terveydensuojelulain valvonta, eläinlääkäripalvelut ja eläintauteihin varautuminen. Tarvittavien työvälineiden kuten näytteenoton, mittauksen, laboratoriopalveluiden ja suojavälineiden tulee olla käytettävissä kaikissa tilanteissa.

Häiriötilanteissa kriittistä on myös organisaation johtamisen ja tarvittavien hallinnollisten toimien varmistaminen. Toimintojen turvaamisessa tulee huomioida myös, miten varmistetaan esimerkiksi sähkö, lämpö, vesi, ruokahuolto, ICT ja jätehuolto, jotta kriittisiä perustoimintoja voidaan ylläpitää.