Iäkkäiden palvelut

Suomalaisen yhteiskunta ikääntyy siten, että työikäisten ja lasten määrä vähenee samalla kun ikääntyneen väestön määrä kasvaa. Ennusteiden mukaan iäkkäiden määrä erityisesti vanhimmissa ikäryhmissä kasvaa voimakkaimmin. Väestön ikärakenteen muutoksesta seuraa, että yhteiskunnan on mukauduttava laajasti entistä iäkkäämmän väestön tarpeisiin.

Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin ja palvelujen turvaaminen edellyttää kunnilta ja alueilta tietoista ikääntymispolitiikkaa ja sitoutumista päätöksenteon kaikilla tasoilla.

Ikääntyneen väestön määrän kasvaessa heidän merkityksensä yhteiskunnassa kasvaa. Monet eläkeläiset ovat keskeinen voimavara vapaaehtoistoiminnassa, apuna perheittensä elämässä tai käyttävät edelleen ammatillista ja muuta osaamistaan työelämässä.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, esteettömät asuin- ja elinympäristöt, lähipalvelut ja toimivat liikenneratkaisut helpottavat ihmisten kotona asumista ja vähentävät tai siirtävät pitkäaikaisten, säännöllisten palvelujen tarvetta. Tätä kautta myös hoiva- ja hoitopalvelujen kustannusten kasvua voidaan hillitä.

Ikääntyneen väestön palvelujen käyttö, kustannukset ja vaikuttavuus 

Iäkkäät tarvitsevat yksilöllisiä, huolelliseen palvelutarpeen arviointiin perustuvia palveluja oikea-aikaisesti. Keskeisiä iäkkäiden palveluja ovat terveyspalvelujen lisäksi kotihoito, omaishoito ja muut kotona asumista tukevat palvelut sekä ympärivuorokautinen hoito tehostetussa palveluasumisessa. Toimiva palvelukokonaisuus on tärkeä niille iäkkäille, jotka tarvitsevat paljon erilaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.

Vanhuspalvelulaki

Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (980/2012) eli vanhuspalvelulain tavoitteena on

• tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia ja terveyttä ja lisätä mahdollisuuksia vaikuttaa palvelujen kehittämiseen kunnassa ja
   
• parantaa iäkkäiden henkilöiden mahdollisuutta saada laadukkaita palveluja sekä vaikuttaa palvelujensa sisältöön ja toteuttamiseen.

Ikääntyneellä väestöllä tarkoitetaan laissa vanhuuseläkeikäistä (63+) väestöä. Iäkkäällä henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jonka toimintakyky on heikentynyt ikään liittyvien syiden vuoksi.

Laki täydentää muuta sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä ja painottuu sosiaalihuollon järjestämiseen.

Vanhuspalvelulaista on Kuntaliiton yleiskirje, joka on annettu lokakuussa 2020.
Edellinen Kuntaliiton yleiskirje annettiin 1.7.2013 vanhuspalvelulain tultua voimaan.

Lain keskeinen sisältö

Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi

Kunnan on laadittava valtuustokausittain suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi ja arvioitava vuosittain palvelujen riittävyyttä ja laatua. Kunnan on osoitettava riittävät voimavarat suunnitelman toteuttamiseksi.

Vanhusneuvosto on vanhuspalvelulain nojalla otettava mukaan ikääntyneen väestön hyvinvointia koskevan suunnitelman valmisteluun ja palvelujen riittävyyden arviointiin. Muutoin kunnan vanhusneuvostosta säädetään kuntalaissa (410/2015).

Hyvinvointia edistävät palvelut

Ikääntyneelle väestölle on tarjottava neuvontapalveluja ja riskiryhmille terveystarkastuksia, vastaanottoja tai kotikäyntejä.

Palvelutoimintaa ohjaavat periaatteet

Kunnan on toteutettava iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen kotiinsa annettavilla ja muilla sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluilla. Pitkäaikaista laitoshoitoa voidaan järjestää vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet.

Palvelutarpeiden selvittäminen, palvelusuunnitelma ja päätös

Iäkkään henkilön palvelutarpeet on selvitettävä monipuolisesti ja hänelle on laadittava palvelusuunnitelma. Iäkkäällä henkilöllä on oikeus saada myönnetyt palvelut viimeistään kolmessa kuukaudessa päätöksestä. Palvelutarpeen selvittämisessä on käytettävä RAI-arviointivälineistöä iäkkään henkilön toimintakyvyn arvioinnissa, jos hän tarvitsee säännöllisesti annettavia sosiaalipalveluja hoitonsa ja huolenpitonsa turvaamiseksi viimeistään 1.4.2023.

Asiantuntemus ja omatyöntekijä

Kunnan käytettävissä on oltava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin ja terveyden tukemista ja palvelujen järjestämistä varten riittävästi monipuolista asiantuntemusta. Iäkkäälle henkilölle nimettävään omatyöntekijään sovelletaan sosiaalihuoltolain (1301/2014) 42 §:ää.

Henkilöstö, toimitilat, johtaminen ja omavalvonta

Henkilöstön ja tilojen tulee vastata asiakkaiden tarpeita ja johtamisen tulee olla asiakaslähtöistä. Toteutuneen henkilöstömitoituksen tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon toimintayksikössä on oltava vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti viimeistään 1.4.2023. Toteutuneeseen henkilöstömitoitukseen lasketaan välitön asiakastyöaika ja välillistä työtä ei oteta huomioon henkilöstömitoituksessa. Toimintayksikölle on laadittava omavalvontasuunnitelma.

Ilmoittaminen iäkkään henkilön palvelutarpeesta

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö, sosiaalitoimen, pelastustoimen, hätäkeskuksen tai poliisin palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tiedon iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, hänen on tehtävä siitä viipymättä ilmoitus kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle.

Terveydenhuollon ammattihenkilön on ilmoitettava sosiaalitoimelle iäkkään henkilön kotiuttamisesta terveydenhuollon laitoshoidosta. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ennen kotiuttamista.

Odotusaikojen julkaiseminen

Kunnan on julkaistava ainakin puolivuosittain tiedot siitä, missä ajassa iäkäs henkilö voi saada hakemansa sosiaalipalvelut. Tiedot on julkaistava sellaisia menetelmiä käyttäen, että iäkkäillä henkilöillä on tosiasiallinen mahdollisuus tietojen saamiseen.

Kuntaliiton verkkopalvelussa

• Asumispalvelut ja laitoshoito
• Hyvinvointia edistävät palvelut
• Kotihoito
• Kuntaliiton kansallinen ikääntyneiden palveluiden johdon verkosto
• Laatusuositus
• Omaishoito
• Ikääntyneen väestön palvelut: käyttö, kustannukset, vaikuttavuus ja rahoitus
• Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi
• Vanhusneuvostot

Muualla verkossa

• THL. Vanhuspalvelulain seuranta
• Muistiliitto
• Omaishoitajat ja läheiset -liitto
• Suomen Muistiasiantuntijat
• Vanhus- ja lähimmäispalvelunliitto
• Vanhustyön keskusliitto
• STM: Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030

Sotiemme veteraanit

• Valtiokonttori: Sotainvalidien palvelut, Rintamaveteraanien palvelut

• Sotaveteraaniliitto: Sotiemme veteraanien tukityö -aineisto. Tietoa ja itseopiskelumateriaalia sotiemme veteraaneista sekä heidän etuuksistaan, palveluista ja avustuksista. Tietoa voidaan hyödyntää mm. kuntien asiakasohjauksessa ja veteraanien palveluissa