Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki muodostuu tarvittavista palveluista hoidettavalle, omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta, vapaista ja omaishoitajan hoitotehtävää tukevista palveluista. Omaishoitajalla tarkoitetaan omaista tai muuta hoidettavalle läheistä henkilöä, joka on tehnyt kunnan kanssa omaishoitosopimuksen.
Omaishoidon tukea sai vuoden 2019 aikana noin 50 600 henkilöä, joista 65 vuotta täyttäneitä oli 67 %, 18–64 -vuotiaita 15 % ja 0–17-vuotiaita 18 %. Omaishoidon tuesta sopimuksen tehneitä hoitajia oli 48 700, joista 57 % oli 65 vuotta täyttäneitä.
Omaishoidon tuesta vastaava kunta/kuntayhtymä päättää, missä laajuudessa se järjestää omaishoidon tukea ja kuinka paljon se osoittaa talousarviossa voimavaroja omaishoidon tukeen.
Omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) säädetään muun muassa omaishoidon tuen myöntämisedellytyksistä, omaishoitajan hoitotehtävää tukevista palveluista, omaishoitajan vapaasta, hoitopalkkioista, hoito- ja palvelusuunnitelmasta sekä omaishoitosopimuksesta. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet päättää kunta/kuntayhtymä säännösten sallimissa rajoissa.
Omaishoidon tuki sisältää aina rahana suoritettavan hoitopalkkion. Hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Hoitopalkkio on 1.1.2022 lukien vähintään 423,61 euroa kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 847,22 euroa kuukaudessa.
Hoitopalkkio maksetaan omaishoitajalle. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa, josta suoritetaan ennakonpidätys. Hoitopalkkiot tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Indeksitarkistus on 1.1.2022 lukien noin 2,46 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna.
Omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikainen sijaishoito voidaan järjestää omaishoidon tuesta annetun lain 4 a §:n perusteella toimeksiantosopimuksella, jonka kunta tekee sijaishoitajan kanssa. Kunta päättää sijaishoidon hoitopalkkioiden suuruuden. Hoitopalkkioiden noin 2,46 prosentin korotus tehdään 1.1.2022 lukien myös omaishoidon tukena järjestettävän sijaishoidon palkkioihin. (STM Kuntainfo 7/2021).
Omaishoidon tuki sisältää hoitopalkkion rinnalla tarvittavat palvelut hoidettavalle. Omaishoidon tukeen sisältyviä tai sitä täydentäviä palveluja voivat olla esimerkiksi apuvälinepalvelut, kotipalvelut ja kotisairaanhoito tai lyhytaikaishoito laitoksessa tai tehostetussa palveluasumisessa.
Kunnan on tarvittaessa järjestettävä omaishoitajalle valmennusta ja koulutusta hoitotehtävää varten. Samoin kunnan on tarvittaessa järjestettävä omaishoitajalle hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä hänen hyvinvointiaan ja hoitotehtäväänsä tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja. (STM Kuntainfo 6/2016).
Kunnan kanssa sopimuksen tehneillä omaishoitajilla on omaishoitolain mukaan oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin hoitoon sidotuilla omaishoitajilla on oikeus vähintään kolmeen vapaavuorokauteen kuukaudessa. Kunta ja omaishoitaja voivat sopia, että omaishoitaja pitää vapaansa useampana alle vuorokauden pituisena jaksona.
Kunta voi järjestää omaishoitajalle säädettyä enemmän vapaapäiviä sekä alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita.
Kunta voi omaishoitolain perusteella järjestää omaishoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä toimeksiantosopimuksen sijaishoitajan kanssa. Sijaishoitajan terveyden ja toimintakyvyn on vastattava omaishoidon asettamia vaatimuksia. Sijaishoito voidaan järjestää tällä tavoin, jos omaishoitaja siihen suostuu. Lisäksi edellytyksenä on, että järjestely toteutetaan ottamalla huomioon hoidettavan henkilön mielipide. Järjestelyn on myös arvioitava olevan hoidettavan henkilön edun mukainen.
Kunnan on päätettävä sijaishoitajalle maksettavan palkkion määräytymisperusteista. Sijaishoitaja rinnastuu työoikeudellisen asemansa sekä eläke- ja tapaturmavakuutusturvan osalta omaishoitajaan.
Omaishoidon tuesta laaditaan palvelu- ja hoitosuunnitelma yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa. Palvelu- ja hoitosuunnitelma liitetään omaishoitosopimukseen.
Omaishoidon tukea haetaan hoidettavana olevan henkilön omaishoidon tuesta vastaavalta kunnalta tai kuntayhtymältä. Omaishoidon tuen hakijana on hoidettava henkilö, jolle annetaan tuesta kirjallinen päätös. Jos päätös on osittain tai kokonaan kielteinen, hylkäämisen perusteet ilmoitetaan päätöksessä. Yksittäisen asiakkaan palveluista päättää yleensä sosiaalitoimen viranhaltija. Päätökseen tyytymättömällä asiakkaalla on mahdollisuus hakea muutosta päätökseen.
Omaishoidon tuesta laaditaan hoitajan ja kunnan/kuntayhtymän välillä sopimus, joka sisältää tiedot hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta, hoitajan oikeudesta lakisääteiseen vapaaseen sekä hoitajan muiden vapaapäivien ja virkistysvapaiden järjestämisestä sekä hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä. Omaishoitosopimus laaditaan toistaiseksi ja vain erityisestä syystä määräaikaisena.
Omaishoitajat eivät ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Omaishoitajat kuuluvat eläke- ja tapaturmavakuutusturvan piiriin omaishoitolain 10 §:n mukaisesti.
Kunta voi sosiaalihuoltolain (1301/2014) 27 b §:n perusteella järjestää vapaata ilman omaishoitosopimusta omaistaan tai läheistään hoitavalle henkilölle, jonka antama hoito ja huolenpito on päivittäin sitovaa. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon järjestämisestä vapaan aikana.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen asiantuntijapalvelumme ovat siirtyneet 1.1.2023 Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:lle. Emme enää jatkossa päivitä näiden verkkosivujen sisältöä.
Eduskuntavaalit ovat myös kuntavaalit. Kokosimme kuntakentän 13 kärkitavoitetta kevään hallitusohjelmaneuvotteluihin.