Hyvinvointialueen päätoimisen ja osa-aikaisen luottamushenkilön asema

Luottamustoimen hoitaminen päätoimisesti tai osa-aikaisesti perustuu aluevaltuuston päätökseen.

Hyvinvointialuelain (611/2021, HE 241/2020) mukaan hyvinvointialueen luottamushenkilöitä ovat valtuutetut ja varavaltuutetut, hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän toimielimiin valitut jäsenet ja muut hyvinvointialueen luottamustoimiin valitut henkilöt. Hyvinvointialueen toimielinten jäsenet valitaan aluevaltuuston toimikaudeksi, jollei aluevaltuusto ole päättänyt, että toimikausi on aluevaltuuston toimikautta lyhyempi, tai jollei hyvinvointialuelaissa toisin säädetä.

Tässä kirjoituksessa käsittelemme vain hyvinvointialueiden luottamushenkilöiden oikeutta saada virka- ja työvapaata varsinaisesta työstään sekä luottamustehtävän hoitamiseen liittyviä etuja.

Aluevaltuusto tai muu valinnasta vastaava toimielin valitsee toimielimen puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia jäseniksi valittujen joukosta. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa.

Päätoimiset ja osa-aikaiset luottamushenkilöt

Aluevaltuusto voi päättää, että aluevaltuuston ja aluehallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä lautakuntien puheenjohtajat toimivat päätoimisina tai osa-aikaisina luottamushenkilöinä. Päätoimiseen ja osa-aikaiseen luottamustoimeen voidaan valita henkilö, joka on suostunut ottamaan toimen vastaan.

Suostumukselle ei ole asetettu muotovaatimuksia.

Tutkintoon tai työkokemukseen liittyviä kelpoisuusvaatimuksia ei päätoimisen tai osa-aikaisen luottamustoimen hoitamiselle ole säädetty, mutta valitun henkilön on oltava vaalikelpoinen.

Vaalikelpoisuussäännökset ovat hyvinvointialuelain 10 luvussa.

Luottamustoimen hoitaminen päätoimisesti tai osa-aikaisesti perustuu aluevaltuuston hyvinvointialuelain 38.2 §:n nojalla tekemään päätökseen. Päätoimiset ja osa-aikaiset luottamushenkilöt eivät ole työ- tai virkasuhteessa hyvinvointialueeseen. Päätoiminen ja osa-aikainen luottamustoimi on sananmukaisesti luottamustoimi. Näin ollen luottamushenkilölle ei anneta viranhoitomääräystä, eikä hänen kanssaan tehdä työsopimusta tai muutakaan sopimusta.

Päätoimisen ja osa-aikaisen luottamustoimen hoitajan oikeudellinen asema määräytyy hyvinvointialuelain 85 §:n mukaan ja rinnastuu pitkälti viranhaltijan oikeudelliseen asemaan.

Virka- tai työvapaa

Vain päätoimisella hyvinvointialueen luottamushenkilöllä on lain nojalla oikeus saada virka- tai työvapaata työstään luottamustoimensa ajaksi. Jos toimielimen puheenjohtaja valitaan vain vuodeksi kerrallaan, päätoimisella puheenjohtajalla on oikeus saada vapaata vain vuodeksi, vaikka toimielimen toimikausi olisi neljä vuotta. Työnantaja ei voi kieltäytyä työ- tai virkavapaan antamisesta edes vetoamalla työstä johtuviin painaviin syihin.

Päätoiminen luottamustoimi voi päättyä kesken toimikauden, jos luottamushenkilölle on myönnetty pyynnöstä ero, tai jos luottamushenkilö on menettänyt vaalikelpoisuutensa taikka jos hänet on erotettu epäluottamuksen perusteella.

Virka- ja työvapaa voidaan keskeyttää, jos henkilö menettää vaalikelpoisuutensa tai hänet erotetaan. Jos luottamushenkilölle myönnetään ero omasta pyynnöstä, hänellä ei ole oikeutta virka- tai työvapaan keskeyttämiseen. Virka- tai työvapaan keskeyttämisestä on ilmoitettava työnantajalle vähintään kuukautta ennen työhön palaamista. Työhön palaamisen ajankohdasta voidaan myös sopia.

Työnantajan ei välttämättä ole tarjottava virka- tai työvapaalta palaavalle nimenomaisesti samaa työtä, jota tämä teki ennen vapaataan, vaan palaavalle voidaan tarjota myös vastaavia tehtäviä.

Luottamushenkilön on sovittava osa-aikaisen luottamustoimen hoitamista varten tarvittavasta vapaasta työnantajansa kanssa. Työnantaja ei kuitenkaan voi ilman työhön liittyvää painavaa syytä kieltäytyä myöntämästä vapaata osa-aikaisen luottamustoimen hoitamista varten. Työnantajan on pyynnöstä annettava kirjallinen selvitys kieltäytymisensä perusteista.

Mikä on ”painava syy”?

Painavaa syytä osittaisen virka- tai työvapaan myöntämisen epäämiselle on avattu lain perusteluissa melko pyöreästi. Yleensä tällainen syy edellyttää, että vapaan myöntäminen vaikeuttaa kohtuuttomasti työnantajan toimintaa. Työnantaja ei voi kieltäytymisensä perusteena vedota tavanomaisiin työhön yleensäkin liittyviin yleisiin seikkoihin.

Lain perusteluiden mukaan usein on kysymys siitä, onko työnantajalla tieto työntekijän tarvitsemasta vapaasta niin hyvissä ajoin, että työnantaja voi työaikajärjestelyillä tai muilla toimenpiteillä varautua työntekijän poissaoloon. Esimerkiksi henkilön asema kunnan johtotehtävissä voisi mahdollisesti olla tällainen työhön liittyvä painava syy kieltäytyä osittaisen virkavapaan myöntämisestä. Arvion tästä tekee kuitenkin työnantaja aina kulloistenkin olosuhteiden perusteella.

Edut

Aluevaltuusto päättää päätoimiselle ja osa-aikaiselle luottamushenkilölle maksettavasta kuukausipalkasta ja korvauksista. Kuukausipalkan suuruuden määräytyminen on siis aluevaltuuston harkinnassa, kuten myös päätoimisen ja osa-aikaisen luottamushenkilön työaika. Luottamushenkilölle maksettavasta kuukausipalkasta kertyy eläkettä.

Päätoimisella ja osa-aikaisella luottamushenkilöllä on oikeus saada vuosilomaa, sairauslomaa ja perhevapaata samoin perustein kuin hyvinvointialueen viranhaltijalla, ja heihin sovelletaan kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain sekä hyvinvointialueella sovellettavan yleisen virka- ja  työehtosopimuksen määräyksiä näissä asioissa.

Päätoimisella ja osa-aikaisella luottamushenkilöllä on vastaava oikeus kuin hyvinvointialueen henkilöstöllä lakisääteiseen työtapaturmaturvaan ja ammattitautiturvaan sekä työterveyshuollon palveluihin.

Luottamushenkilöllä on oikeus saada ne palkkiot, esimerkiksi kokouspalkkiot, sekä korvaukset, kuten korvaus ansionmenetyksestä ja sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidosta tai vastaavasta syystä, matkakorvaus ja päiväraha, joista aluevaltuusto on päättänyt.

Hyvinvointialuelain luottamushenkilön asemaa koskeva sääntely vastaa kuntalain sääntelyä. Kuntaliiton verkkosivuilta löytyy runsaasti tietoa kunnallisen luottamushenkilön asemasta. Tätä voi hyödyntää myös hyvinvointialueiden luottamushenkilön asemaan liittyvässä pohdinnassa.