Usein kysytyt kysymykset liittyen kuntien ja hyvinvointialueiden rajapintapalveluluokkiin
Päivitetty 4.11.2021
18.10.2022
Lausunto
Sote-muutostuki
Vaikutukset kuntien taloussuunnitteluun, kirjanpitoon ja velkarahoitukseen
Sote-muutos vaikuttaa kuntien ja kuntayhtymien taloussuunnitteluun, kirjanpitoon ja velkarahoitukseenkin. Sote-kuntayhtymien toiminta lakkaa, kuntien omaisuutta siirretään hyvinvointialueille jne. Vastuista osa siirtyy ja osa jää kunnille. Miten tämä näkyy kirjanpidossa ja taloussuunnitelmassa? Miten velkaa ja velkaantumista hallitaan? Näihin kysymyksiin annetaan vastauksia tässä osiossa.
Sote-muutoksen vaikutukset kunnan omaisuuteen ja taloussuunnitteluun
Kuntien ja kuntayhtymien on laadittava ja hyväksyttävä vuoden 2021 loppuun mennessä seuraavaksi vuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Tässä tapauksessa taloussuunnitelma ulottuu ainakin vuoteen 2024 saakka.
Hyvinvointialueita koskevat lakiesitykset on hyväksytty 23.6.2021, ja hyvinvointialueet aloittavat toimintansa 1.1.2023. Tällöin hyvinvointialueille siirtyy sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen tehtävät. Niitä koskevia menoja ja tuloja ei enää huomioida kuntien taloussuunnitelmissa vuodesta 2023 lähtien. Muutoksella on muitakin vaikutuksia taloussuunnitteluun, kuten rahoitukseen, kuntien omaisuuteen ja lomapalkkavelkaan. Jos kuntayhtymän toiminta lakkaa 31.12.2022 jälkeen, ei se tee taloussuunnitelmaakaan vuodesta 2023 eteenpäin
- Kuntaliitolle kohdennettavat uudistuksen toimeenpanoon liittyvät kysymykset ja palvelupyynnöt pyydetään toimittamaan palvelupyyntölomakkeella.
Lue lisää:
Avaa kaikki
Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien varat ja velat
Sairaanhoitopiirit ja erityishuoltopiirit siirretään hyvinvointialueille suoraan lain nojalla ja kaikki niille kuuluneet sitoumukset, varat ja velat siirtyvät yleisseuraantona hyvinvointialueille 1.1.2023. Säännöstä sovelletaan myös sellaisiin sairaanhoitopiirin kuntayhtymiin, jotka lisäksi hoitavat perussopimuksensa nojalla erikoissairaanhoidon lisäksi myös muita jäsenkuntiensa terveydenhuollon tai sosiaalihuollon tehtäviä. Jos kuntayhtymä on perussopimuksensa mukaan huolehtinut muistakin kuin hyvinvointialueelle siirtyvistä tehtävistä, jäsenkuntien on järjesteltävä toiminta näiden tehtävien osalta uudelleen vuoden 2022 loppuun mennessä. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi uuden kuntayhtymän perustamista tai jotakin muuta, jäsenkuntien päättämää tapaa hoitaa tehtävä.
Hyvinvointialue ja kuntayhtymien jäsenkunnat sopia myös toisin sellaisen kuntayhtymien maaomaisuuden osalta, joka ei ole sitoutunut hyvinvointialueen järjestämisvastuulle siirtyvän toiminnan edellyttämään rakennusomaisuuteen ja toimintaan. Tällaisia voivat olla esimerkiksi erilaiset virkistys- ja metsäalueet.
Vaikutukset taloussuunnitteluun
Hyvinvointialueille siirrettävien kuntayhtymien jäsenkunnille ei makseta korvausta kuntayhtymän ja erityishuoltopiirin siirtämisestä hyvinvointialueelle. Kunnan jäsenosuus kuntayhtymässä eli kunnan taseeseen merkitty hankintameno poistuu kunnan taseesta ja kunnan peruspääomaa alennetaan vastaavalla määrällä (voimaanpanolaki 42 §) vuonna 2023. Kirjauksilla ei ole siten tulosvaikutusta. Samalla on huomattava, että sairaanhoitopiirien kunnille mahdollisesti maksama korvaus kuntayhtymään sijoitetusta peruspääomasta poistuu. Mikäli siirtyvien kuntayhtymien maaomaisuus ei joltain osin erillisen sopimuksen perusteella siirry hyvinvointialueelle, on taloussuunnitelmassa otettava myös nämä vaikutukset huomioon. Sellaisten kuntayhtymien, jotka ovat hoitaneet muitakin kuin hyvinvointialueelle kuuluvia tehtävä, voi tehtävien uudelleen järjestelystä aiheutua taloussuunnitelmassa huomioon otettavia vaikutuksia.
Kuntien toimitilat ja niistä tehtävät vuokrasopimukset
Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat toimitilat siirtyvät hyvinvointialueen hallintaan 1.1.2023. Hyvinvointialue ja kunta tekevät toimitilojen hallinnasta vuokrasopimuksen vähintään siirtymäkauden loppuun eli 31.12.2025 asti. Hyvinvointialueella on yksipuolinen oikeus pidentää vuokrasopimuksen voimassaoloaikaa yhdellä vuodella (optio). Vuokrasopimuksessa sovitun vuokran on katettava vuokrasopimuksen kohteena olevaan toimitilaan liittyvät kohtuulliset pääoma- ja ylläpitokustannukset. Tarkempia säännöksiä vuokran määräytymisestä annetaan valtioneuvoston asetuksella. Hyvinvointialue ja kunta voivat sopia toimitilojen hallinnasta sekä toimitilojen hallintaa koskevien vuokrasopimusten voimassaolosta myös toisin.
Hyvinvointialueelle siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseen liittyvät sopimukset 1.1.2023, jos hyvinvointialue ja kunta toisin sovi. Hyvinvointialueelle eivät kuitenkaan, jos hyvinvointialue ja kunta toisin sovi, siirry
1) sellaiset toimitilaa koskevat sopimukset, joissa kunta on sitoutunut osoittamaan ostajan tai lunastamaan toimitilan omistukseensa sopimuskauden päätyttyä;
2) vahingonkorvausvastuut tai muut sopimuksen päättämisestä seuraavat vastuut sellaisista sopimuksista, jotka on tehnyt voimaanpanolain vahvistamisen jälkeen, mutta ennen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuun siirtymistä hyvinvointialueelle.
Vaikutukset taloussuunnitteluun
Kunnan omistamien toimitilojen osalta taloussuunnitelmassa on huomioitava kunnan saamat ulkoiset vuokratulot hyvinvointialueelta.
Mikäli kunta on tällä hetkellä vuokrannut omistamansa toimitilat esimerkiksi alueelliselle sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavalle kuntayhtymälle, joka siirtyy hyvinvointialueelle, nämä vuokrasopimukset siirtyvät kunnan ja hyvinvointialueen välisiksi sopimuksiksi. Vuokratulon määrässä ei lähtökohtaisesti tapahdu muutosta.
Mikäli kunta on vuokrannut toimitiloja ulkopuolisilta vuokranantajilta palvelujensa järjestämiseksi, vuokrasopimukset siirtyvät pääsääntöisesti vuokranantajan ja hyvinvointialueen välisiksi sopimuksiksi. Siirtyvien toimitilojen vuokrasopimuksien mukaisia vuokramenoja ei enää oteta kunnan taloussuunnitelmaan.
Kuntien irtain omaisuus
Kunnan järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen käytössä oleva irtain omaisuus eli kunnan omistama irtaimisto, irtaimen omaisuuden omistusta, hallintaa ja käyttöä koskevat oikeudet sekä immateriaaliset oikeudet ja luvat siirtyvät hyvinvointialueelle korvauksetta. Hyvinvointialueelle siirtyy sellainen irtain omaisuus, joka on hyvinvointialueen hallintaan siirtyvissä toimitiloissa hyvinvointialueen järjestämisvastuulle siirtyneen toiminnan käytössä. Hyvinvointialueelle eivät kuitenkaan siirry voimaanpanolaissa erikseen mainitut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä tai tuottamista varten omistamat osakkeet.
Vaikutukset taloussuunnitteluun
Kunnan hyvinvointialueelle korvauksetta siirtämä irtain omaisuus poistuu kuntien taseesta ja se kirjataan peruspääoman alentumiseksi (voimaanpanolaki 42 §) vuonna 2023. Kirjauksilla ei ole siten tulosvaikutusta.
Siirtyvän henkilöstön lomapalkkavelka
Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen sekä opiskeluhuollon henkilöstöön kohdistuva lomapalkkavelka siirtyy hyvinvointialueelle 1.1.2023.
Vaikutukset taloussuunnitteluun
Hyvinvointialueelle siirtyvä lomapalkkavelka poistuu kunnan taseesta ja se kirjataan kunnan peruspääomaan (voimaanpanolaki 42 §) vuonna 2023. Kirjauksella ei ole siten tulosvaikutusta.
Korvaus uudistuksen omaisuusjärjestelyistä kunnalle aiheutuvista kustannuksista
Kunnalla on oikeus saada hakemuksen perusteella valtiolta korvausta kunnan omaisuuteen kohdistuvien järjestelyjen perusteella kunnalle aiheutuvista välittömistä kustannuksista (ks. tarkemmin voimaanpanolaki 43-44 §), joihin kunta ei ole omilla toimillaan pystynyt vaikuttamaan. Kustannuksia voi syntyä esimerkiksi siirtymäajan jälkeen tyhjilleen jäävistä kuntien omistamista toimitiloista.
Korvauksen myöntämistä arvioidaan lähtökohtaisesti omaisuusjärjestelyistä aiheutuvan kunnallisveroprosentin laskennallisen korotustarpeen perusteella. Kunnalla on kuitenkin oikeus saada korvausta omaisuusjärjestelyihin liittyvistä välittömistä kustannuksista, vaikka korvausraja ei ylity, jos kunnan mahdollisuus päättää omasta taloudestaan ilmeisesti vaarantuu.
Vaikutukset taloussuunnitteluun
Koska korvausta omaisuusjärjestelyistä aiheutuvista kustannuksista on käytännössä mahdollista hakea vasta siirtymäkauden vuokrasopimusten päättymisen jälkeen eli aikaisintaan vuonna 2027, korvausta ei oteta huomioon tulevassa taloussuunnitelmassa.
Selvitys kunnasta siirtyvästä omaisuudesta, sopimuksista, vastuista ja kunnalta vuokrattavista toimitiloista
Kunnan on tehtävä viimeistään 28.2.2022 hyvinvointialueelle selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen käytössä olevista toimitiloista, siirtyvästä irtaimesta omaisuudesta, sopimuksista ja vastuista. Samassa määräajassa kunnan tulee antaa hyvinvointialueelle arvio siirtyvän henkilöstön määrästä, palkkakuluista ja lomapalkkavelasta. Kunnan on täydennettävä selvitystä viimeistään 30.6.2022, jos toimitiloissa, siirtyvässä irtaimessa omaisuudessa tai sopimuksissa on tapahtunut olennaisia muutoksia ensimmäisen selvityksen antamisen jälkeen ja jos hyvinvointialue katsoo selvityksen täydentämisen tarpeelliseksi. Selvityksen sisällöstä voidaan antaa tarkemmat säännökset asetuksella.
Selvityksessä tulee yksilöidä, mitkä kunnan hallinnassa olevat toimitilat ovat siirtymässä hyvinvointialueen hallintaan. Selvityksestä tulee toimitilan yksilöinnin lisäksi käydä yksityiskohtaisesti ilmi, hallinnoiko kunta tilaa omistuksen vai vuokrasopimuksen nojalla. Jos tila on kunnan omistuksessa, kunnan tulisi tehdä selkoa määritellyistä tilan ylläpitokustannuksista ja tilaan liittyvistä kunnan kohtuullisista pääomakustannuksista. Jos kunta hallinnoi tilaa vuokrasopimuksen tai muun käyttöoikeussopimuksen nojalla, sopimus tulisi mahdollisimman tarkoin yksilöidä.
Myös muut hyvinvointialueen vastuulle siirtyvät sopimukset tulisi yksilöidä ja luetteloida mahdollisimman yksityiskohtaisesti.
Siirtyvän irtaimiston luettelointi
Siirtyvästä irtaimistosta ei olisi välttämättä tarpeen tehdä yksityiskohtaista luetteloa, vaan lähtökohtaisesti hyvinvointialueelle siirtyisi toimitiloissa oleva, toimintaan liittyvä irtain omaisuus. Tältä osin selvityksen pohjana olisi perusteltua käyttää mahdollisuuksien mukaan kunnan käyttöomaisuuskirjanpitoa, ym. kalusteluetteloita. Selvityksessä tulisi kuitenkin erikseen luetteloida sellainen irtain omaisuus, jonka omistusoikeus tulee rekisteröidä, kuten esimerkiksi autot. Tältä osin selvitys liittyy voimaanpanolain 40 §:ään, jonka mukaan selvitykseen perustuva hyvinvointialueen päätös vastaisi omaisuuden saantokirjaa.
Rahoituksen siirto hyvinvointialueille
Sote-uudistuksessa kuntatalous puolittuu, kun sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle. Kuntien vero- ja valtionosuustuloja siirretään uudistuksessa hyvinvointialueiden rahoitusta varten jopa 20,7 miljardia euroa. Rahoituksen siirtolaskelmat perustuvat taloustietoihin, joita yksittäiset kunnat raportoivat Valtiokonttoriin. Uudistuksen siirtolaskennan onnistuminen riippuu siis Valtiokonttorille raportoitujen kuntakohtaisten taloustietojen oikeellisuudesta ja laadusta.
Automatisoidun talousraportoinnin luokitukset toimivat kuntakohtaisten rahoituslaskelmien pohjana. Kuntakohtaiset rahoituslaskelmat tarkistetaan lopullisiksi tilivuosien 2021 ja 2022 palveluluokkakohtaisten nettokustannusten mukaan.
Varmista, että uudistuksen tärkeimmät tiedot on raportoitu oikein
Kuntaliitto on koonnut listauksen kuntiin jäävistä sekä hyvinvointialueille siirtyvistä palveluluokista. Listaus perustuu valtiovarainministeriön asetuksella vuosittain antamaan kuntien ja kuntayhtymien palveluluokitukseen.
Rahoituksen siirtolaskennan onnistumisen kannalta on erityisen tärkeää, että taloustiedot raportoidaan mahdollisimman pitkälle palveluluokkien kuvaus- ja huomautustekstien mukaisesti AURA-käsikirjan (Automatisoidun talousraportoinnin käsikirja) ohjeistuksia noudattaen.
Listaus on laadittu tämän hetkisen tiedon perusteella ja sitä päivitetään tarpeen mukaan (huom. ks. päiväys). Usein kysytyt kysymykset ovat erillisessä liitteessä.
Lue lisää:
Sote-uudistuksessa kuntaan jäävät ja hyvinvointialueille siirtyvät palvelut 10.12.2021
Talousraportoinnin tärkeys, Jakoavain, Diaesitys, Taloustorstai 20.8.2020
Tasausmaksu korvaa eläkemenoperusteisen maksun v. 2023
Eläkemenoperusteista maksua ei ole enää vuonna 2023. Sen sijaan tulee tasausmaksu.
- Tasausmaksu jaetaan hyvinvointialueiden ja kuntien kesken siinä suhteessa, mikä on hyvinvointialueiden ja kuntien osuus niiden julkisten alojen eläkelain 85 ja 86 §:ssä tarkoitetuista työansioista lain voimaantullessa. Keva on käyttänyt alustavana ennusteena sitä, että kuntiin jää 45 % palkkasummasta, hyvinvointialueille 55 %.
- Kuntien osuus jaetaan kuntien kesken kunakin vuonna kuntien viimeiseksi vahvistetun tilinpäätöksen mukaisen verorahoituksen suhteessa. Kunnan verorahoituksella tarkoitetaan kunnan saamia kunnallisvero-, kiinteistö- vero- ja yhteisöverotuloja sekä valtionosuuksia.
Valtiovarainministeriö vahvistaa tasausmaksun kokonaismäärän vuosittain Kevan valtuutettujen esityksestä. Tasausmaksun kokonaismäärän arvioidaan olevan nykyisen eläkemenoperusteisen maksun suuruusluokkaa. Keva tiedottaa tasausmaksun määräytymisestä tarkemmin, kun maksun yksityiskohtaisemmat perusteet ratkeavat.
Tasausmaksu raportoidaan ensimmäistä kertaa osana kuntien ja hyvinvointialueiden tilikaudelta 2023 raportoitavia tietoja. Tasausmaksu merkitään kirjanpidossa henkilösivukulujen ryhmään tilille 4110 Eläkevakuutusmaksut.
Kunnat kirjaavat tasausmaksun varsinaisille palveluluokille. Näin tasausmaksu kohdistuu myös kunnan peruspalvelujen valtionosuuspohjaan ja kunnan laskuttamiin ja asiakasmaksuilla rahoitettaviin palveluihin kuten vesihuollon maksuihin sekä palveluihin, jotka ovat valtion 100-prosenttisesti rahoittamia.
Varsinaisia palveluluokkia ovat muut kuin luokat 5352 Tilavuokrauspalvelu ja 5501 Tukipalvelu.
Tasausmaksu kirjataan palveluluokille henkilöstömenojen suhteessa. Vaihtoehtoisesti
kunta voi kohdentaa tasausmaksun palveluluokille toimintakulujen suhteessa, jolloin kustannukset on mahdollista kohdentaa myös ulkoistettuun palveluun. Esimerkiksi tilanteessa, jossa kunnat ovat sopineet jonkin tehtävän tuottamisesta yhteistoiminnassa, mukana olevat kunnat voivat kohdistaa tasausmaksun kyseisen tehtävän palveluluokille oman harkintansa mukaan. Mikäli kunta kirjaa tasausmaksun
kokonaisuudessaan luokalle 5501 Tukipalvelu, tasausmaksu tulee vyöryttää varsinaisille palveluluokille edellä mainitulla tavalla.
Opasvideoita sote-rahoituslaskelmista
Milloin sote-laskelmat lyödään lopullisesti lukkoon?
Katso, miltä osin sote-uudistuksen siirtolaskelmat on jo lukittu, mikä kaikki on vielä päättämättä, milloin seuraavat päätökset tehdään ja koska laskelmat tulevat valmiiksi.
Siirtolaskelmien tietopohja
Mihin tietoihin sote-uudistuksen rahoituksen siirtolaskelmat perustuvat? Tässä videossa eritellään oleelliset kulut ja tuotot sekä ajankohdat, joiden luvuista laskelmat tehdään.
Kuinka kunnan valtionosuuslaskelmia luetaan?
Mistä voi katsoa, paljonko kunta saa valtionosuuksia ensi vuonna? Milloin tiedot ovat lopullisia? Mihin lukuihin voi luottaa? Tämä video opastaa valtionosuuslaskelmiemme, valtionosuuslaskurimme (löytyy laskelmasivuilta) ja Jakoavain-työkalumme käyttöön.
Muuttunut veropohja ja veroprosentin leikkaus
Miten hyvinvointialueille siirtyviä tehtäviä vastaava kuntien verotulojen alentaminen toteutetaan? Tämä video selittää muun muassa, mitä tapahtuu kunnallis-, yhteisö- ja kiinteistöveroille ja mitä valtion- ja kunnallisverotuksen veropohjien yhdistäminen muuttaa.
Verotuloihin perustuvan tasauksen muutos
Tämä video avaa, millaisia muutoksia verotuloihin perustuvaan valtionosuuksien tasausjärjestelmään on luvassa.
Miten sote-kulut vaikuttavat valtionosuuksiin?
Tämä video esittelee kaksi tasausporrasta: muutosrajoittimen ja siirtymätasauksen.
Valtionosuuksien rakenne uudistuksen jälkeen
Miten valtionosuusjärjestelmää muutetaan vastaamaan paremmin uuden kunnan kustannusrakennetta? Tämä video erittelee, mitä tulee mukaan uutena, mikä poistuu ja mikä muuttuu.
Hyvinvointialueiden rahoitus
Tämä video selittää, miten hyvinvointialueiden rahoitus määräytyy ja jakautuu.