Sote-muutostuki
Tukipalveluihin liittyvät kysymykset
Uudistuksen toimeenpanossa joudutaan ottamaan huomioon monia tukipalveluita koskevia kysymyksiä. Hyvinvointialueet tarvitsevat toiminnassaan hallinnollisia sekä lääketieteellisiä tukipalveluita, joiden järjestämisessä on useita vaihtoehtoja. Hyvinvointialueille siirtyy myös tukipalvelutehtäviä hoitavaa henkilöstöä, sopimuksia, irtainta omaisuutta sekä tukipalveluyhtiöiden osakkeita.
Kunnilla ja hyvinvointialueilla on uudistuksen jälkeenkin samankaltaisia tukipalvelutarpeita. Yhtenä kysymyksenä uudistuksen toimeenpanovaiheessa tulee tunnistaa ja arvioida myös tukipalveluihin liittyvät yhteistyötarpeet ja toteuttamisvaihtoehdot hyvinvointialueen ja kuntien välillä.
Tukipalveluiden organisointia ja yhteistyötä sääntelevät kuntalaki, hyvinvointialueista annettu laki, sote-järjestämislaki sekä julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö.
Lue lisää:
Tukipalveluita koskevan 8.10.2021 webinaarin esitysmateriaali
Avaa kaikki
Mitä uudistuksessa tapahtuu kuntien ja kuntayhtymien tukipalveluille ja tukipalveluhenkilöstölle?
Uudistuksen voimaanpanolain mukaan sairaanhoitopiirit, niiden tehtäviä hoitavat sote-kuntayhtymät, sekä erityishuoltopiirit siirretään varoineen ja velkoineen sekä sitoumuksineen hyvinvointialueille 1.1.2023. Tämä koskee myös tukipalveluita koskevaa omaisuutta, sopimuksia ja tukipalveluyhtiöiden osakeomistuksia.
Kunnista ja muista kuntayhtymistä hyvinvointialueille siirtyy sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuulle kuuluvaan toimintaan liittyvä omaisuus ja sopimukset, ei kuitenkaan tukipalveluyhtiöiden osakkeita. Kuitenkin sellaisten tukipalveluyhtiöiden omistusosuudet, jossa yhtiö palvelee yksinomaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja jonka toiminta on välttämätön edellytys varsinaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiselle ja toteuttamiselle (erit. asiakas- ja potilastietojärjestelmäyhtiöt) siirtyvät.
Kunnissa ja kuntayhtymissä tukipalveluissa työskentelevä henkilö siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen, mikäli henkilön tosiasiallisista tehtävistä vähintään puolet kohdistuu sosiaali- tai terveyspalveluihin tai pelastustoimeen. Tukipalveluita ovat kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen toimintaa tukevat tehtävät, kuten esimerkiksi keskitetty ruokahuolto, siivous, laitehuolto, toimisto- ja hallintopalvelut, palkanlaskenta-, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, ICT-palvelut tai kiinteistötoimi, tekniset palvelut sekä laboratoriot ja kuvantamispalvelut.
Kuntaliiton ja KT:n yhteisen tulkinnan mukaan kuntien tai vapaaehtoisten kuntayhtymien palveluksessa oleva kiinteistötoimen henkilöstö ei kuitenkaan siirry hyvinvointialueille, mikäli henkilöiden tehtävät liittyvät kunnan omistukseen jääviin sote- tai pelastustoimen kiinteistöihin.
Tukipalveluyhtiöiden työntekijöiden työnantaja ei muutu uudistuksen yhteydessä.
Kaikissa uudistuksen yhteydessä toteutettavissa muutoksissa, joissa työnantaja vaihtuu, noudatetaan liikkeen luovutuksen periaatetta.
Uudistuksessa on tärkeää varmistua myös siitä, että välttämätön tukipalvelutuotanto turvataan siirtymätilanteessa ja muutoinkin yhteensovitetaan henkilöstöresurssit siten, että sekä hyvinvointialueilla että kunnilla on toimiva tukipalveluverkosto myös jatkossa. Tämä voi edellyttää tehtäväsisältöjen ja toimenkuvien järjestelyä ennen 1.1.2023 niin, että tukipalvelutuotanto turvataan sekä kunnissa että hyvinvointialueilla.
Minkälaisia vaihtoehtoja hyvinvointialueilla on tukipalveluiden toteuttamisessa?
Tukipalveluita voidaan tuottaa omana toimintana, ja liiketaloudellisten periaatteiden mukaan hoidettavissa tukipalvelutehtävissä myös liikelaitos on mahdollinen.
Hyvinvointialueet voivat hankkia tukipalveluita markkinoilla toimivilta yrityksiltä hankintalain vaatimusten mukaisesti ja myös yhteishankinnat (yhteishankintayksikkö tai hankintarengas) useamman hyvinvointialueen tai hyvinvointialueen ja kuntien välillä ovat mahdollisia. Hyvinvointialueiden kilpailutuksiin voivat osallistua myös kuntien omistamat markkinoilla toimivat yhtiöt.
Tukipalveluita voidaan hankkia yhden tai useamman hyvinvointialueen omistamilta sidosyksiköiltä (ns. in- house-yhtiöt) ja myös kuntien ja hyvinvointialueiden ja yhteiset in-house-yhtiöt ovat mahdollisia.
Hyvinvointialueet voivat sopia tukipalveluiden tuottamiseen liittyvästä yhteistyöstä sote-järjestämislain 36 §:n mukaisessa järjestämissopimuksessa.
Hyvinvointialueet voivat perustaa hyvinvointialueista annetun lain 58 § mukaisen hyvinvointiyhtymän, jonka tehtävinä voi olla sen jäsenenä olevien hyvinvointialueen toimialaan kuuluvien tehtävien tukipalveluiden tuottaminen. Hyvinvointiyhtymälle ei voida kuitenkaan siirtää järjestämisvastuuta (poikkeuksena HUS –yhtymä).
Eräissä tapauksissa hyvinvointialueet ovat myös lainsäädännössä velvoitettu käyttämään kansallisten toimijoiden tuottamia tukipalveluita. Esim. Laki julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta (10/2015) ja Laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista (571/2016).
Mitä vaihtoehtoja kuntien ja hyvinvointialueen tukipalveluiden yhteistyön osalta on?
Kunnat ja hyvinvointialueet ovat toisistaan täysin erillisiä oikeussubjekteja, joilla ei ole toisiinsa oikeudellista organisatorista sidosta kuten kunnilla ja kuntayhtymillä. Tämä yhdistettynä julkisia hankintoja ja EU:n valtiontukisäädöksiä koskeviin reunaehtoihin tarkoittaa käytännössä sitä, ettei kunta voi tuottaa hyvinvointialueille suoraan tukipalveluita tai päinvastoin.
Kunta voi tuottaa tukipalveluita hyvinvointialueille (tai hyvinvointialue kunnille) vain, jos se on yhtiöittänyt toiminnan ja markkinoilla toimiva yhtiö on voittanut hankintalain mukaisen kilpailutuksen.
Kunnat ja hyvinvointialueet voivat kuitenkin tehdä tukipalveluyhteistyötä yhteisomisteisten sidosyksiköiden (nk. in-house-yhtiöt) kanssa, joilta palveluita voidaan hankkia kilpailuttamatta, mikäli hankintalain 15 §:n sidosyksikköasemaa koskevat reunaehdot täyttyvät.
Kunnat ja hyvinvointialueet voivat myös hankkia tukipalveluita yhteistyössä markkinoilla toimivilta yrityksiltä hankintalain 20-21 §:n mukaisesti toteuttamalla yhteishankinnan yhteishankintayksikön kautta tai muodostamalla nk. hankintarenkaan.
Miten hyvinvointialueita koskeva lainsäädäntö rajoittaa tukipalveluiden hankintoja?
Hyvinvointialueet voivat hankkia hallinnollisia ja teknisiä tukipalveluita (kuten ruokahuolto, siivous, HR, palkkahallinto, kirjanpito, ICT-tukipalvelut) ilman erillisiä rajoituksia, kunhan hankinnoissa noudatetaan hankintalakia.
Vaikka hyvinvointialueita koskee lähtökohtaisesti sote-järjestämislain 8 §:n perusteella vaatimus nk. riittävästä omasta palvelutuotannosta, voivat hyvinvointialueet hankkia sote-järjestämislain 12 §:n mukaan myös lääketieteelliset ja hammaslääketieteelliset tukipalvelut (laboratorio- ja kuvantamistutkimukset, muut tutkimustoimenpiteet, edellä mainittujen toimenpiteiden tulkinta) kokonaisuudessaan, jos se on tarpeen tukipalveluiden laadun, osaamisen ja kustannustehokkuuden turvaamiseksi.
Ajankohtaista
Tapahtumia
Hyvil palvelee hyvinvointialueiden työntekijöitä ja päättäjiä sote- ja pelastusasioissa
Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen asiantuntijapalvelumme ovat siirtyneet 1.1.2023 Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:lle. Emme enää jatkossa päivitä näiden verkkosivujen sisältöä.
lateral-image-left