Sote-muutostuki

Usein kysyttyä: vaalikelpoisuus ja esteellisyys hyvinvointialueella

Kokosimme tälle verkkosivulle Kuntaliittoon tulleista usein kysytyistä kysymyksistä aineiston hyvinvointialuevalmistelijoiden käyttöön.

Sivun alussa on koonti siitä, mitä esteellisyys ja vaalikelpoisuus hyvinvointialueella tarkoittavat, ja miten nämä asiat eroavat toisistaan.

Päivitämme sivua ja ohjeistustamme tarvittaessa uusien esteellisyyskysymysten ja antamiemme vastausten osalta.

Aluksi

Käsitteet vaalikelpoisuus ja esteellisyys - eli jääviys - tarkoittavat eri asioita.

Esteellisyys eli jääviys kohdistuu aina tietyn yksittäisen asian käsittelyyn. Esteellisyydestä hyvinvointialueen toimielimissä säädetään hyvinvointialuelain 102 §:ssä ja hallintolain 27–30 §:ssä. Esteellisen henkilön on ilmoitettava ensisijaisesti itse esteellisyydestään. Henkilön on lisäksi toimielimen pyynnöstä esitettävä selvitys seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arvioinnissa. Epäselvässä tilanteessa suositamme, että henkilö itse jäävää itsensä.

Vaalikelpoisuudessa on kyse siitä, voiko henkilö ylipäätään toimia ja tulla valituksi toimielimen luottamushenkilöksi. Hyvinvointialuelain 10 luvussa säädetään yleisestä vaalikelpoisuudesta hyvinvointialueen luottamustoimiin sekä toimielinkohtaisista vaalikelpoisuuden rajoituksista. Vaalikelpoisuuden rajoitukset ovat poikkeus hyvinvointialueiden asukkaisen oikeudesta osallistua hyvinvointialueensa hallintoon. Oikeuksia rajoittavien säännöksiä on yleensä tulkittava suppeasti. Rajatapauksessa henkilö katsotaan vaalikelpoiseksi.

Hyvinvointialueiden ja kuntien vaalikelpoisuus- ja esteellisyyssäännökset, samoin kuin niitä koskevat tulkinnat, vastaavat pääsääntöisesti toisiaan.

Vaalikelpoisuus

Alla käsittelemme yleistä vaalikelpoisuutta, vaalikelpoisuutta aluevaltuustoon ja aluehallitukseen, hyvinvointialueen lautakuntaan ja muihin toimielimiin sekä tarkastuslautakuntaan. Lue myös, missä tilanteessa vaalikelpoisuuden voi menettää.

Yleinen vaalikelpoisuus (hyvinvointialuelaki 76 §)

Vaalikelpoinen hyvinvointialueen luottamustoimeen on henkilö:

  1. Joka on kyseisen hyvinvointialueen asukas.
  2. Jolla on jollakin hyvinvointialueella äänioikeus aluevaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan.
  3. Jota ei ole julistettu vajaavaltaiseksi.

Vaalikelpoisuus aluevaltuustoon (hyvinvointialuelaki 77 §)

Vaalikelpoinen aluevaltuustoon ei ole:

  1. Valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi hyvinvointialuetta koskevia valvontatehtäviä.
  2. Hyvinvointialueen palveluksessa oleva henkilö, joka toimii aluehallituksen tai lautakunnan tehtäväalueen tai hyvinvointialueen liikelaitoksen johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä.
  3. Hyvinvointialueen määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun hyvinvointialueen palveluksessa olevaan henkilöön.
  4. Hyvinvointiyhtymän jäsenenä olevan hyvinvointialueen aluevaltuuston osalta hyvinvointiyhtymän palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun hyvinvointialueen palveluksessa olevaan henkilöön.

Edellä tarkoitetussa palvelussuhteessa oleva on kuitenkin vaalikelpoinen valtuutetuksi, jos palvelussuhde päättyy ennen kuin valtuutettujen toimikausi alkaa (77.2 §).

Virkavapaalla tai työlomalla olevan henkilön palvelussuhde ei ole päättynyt, joten virkavapaus tai työloma 77.1 §:ssä tarkoitetusta palvelussuhteesta ei tee henkilöstä vaalikelpoista.

Lue aiheesta lisää yleiskirjeestämme (2021).

Vaalikelpoisuus aluehallitukseen (hyvinvointialuelaki 78 §)

Jotta henkilö on vaalikelpoinen aluehallitukseen, hänen on ensinnäkin oltava vaalikelpoinen aluevaltuustoon. Lue aiheesta edeltä (kohdasta Vaalikelpoisuus aluevaltuustoon, hyvinvointialuelaki 77 §).

Vaalikelpoinen aluehallitukseen ei hyvinvointialuelain 78.1 §:n mukaan ole:

  1. Välittömästi aluehallituksen alaisena työskentelevä hyvinvointialueen palveluksessa oleva henkilö.
    • Rajoitus koskee kaikkia organisatorisesti aluehallituksen alaisia viranhaltijoita ja työntekijöitä heidän asemastaan ja tehtävistään riippumatta.
  2. Hyvinvointialueen määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö, joka toimii 1 kohdassa tarkoitettuun tehtävään rinnastuvassa tehtävässä.
  3. Hyvinvointialueen palveluksessa oleva henkilö, joka on lautakunnan esittelijä tai vastaa aluehallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta.
  4. Henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä tai säätiössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle aluehallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.
    • Tätä kohtaa ei sovelleta hyvinvointialueen määräysvallassa olevan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäseneen.

Henkilöstön edunvalvonnasta ao. hyvinvointialueella huolehtivan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei myöskään ole vaalikelpoinen aluehallitukseen. Samoin myöskään henkilöstön edunvalvonnasta ao. hyvinvointialueella yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaava henkilö, kuten paikallisen henkilöstöjärjestön pääluottamusmies ja luottamusmies, ei ole vaalikelpoinen aluehallitukseen.

On huomattava, että enemmistön aluehallituksen jäsenistä on oltava muita kuin hyvinvointialueen tai hyvinvointialueen määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä.

Vaalikelpoisuus hyvinvointialueen lautakuntaan ja muihin toimielimiin (hyvinvointialuelaki 79 §)

Jotta henkilö on vaalikelpoinen lautakuntaan, hänen on ensinnäkin oltava vaalikelpoinen aluevaltuustoon. Lue aiheesta edeltä (kohdasta Vaalikelpoisuus aluevaltuustoon, hyvinvointialuelaki 77 §).

Vaalikelpoinen lautakuntaan ei hyvinvointialuelain 79.1 §:n mukaan ole:

  1. Asianomaisen lautakunnan alainen hyvinvointialueen palveluksessa oleva henkilö.
  2. Henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan, hyvinvointialueen määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa.
  3. Henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.

Pääasiallisesti henkilöstöasioita hoitavaan toimielimeen sovelletaan, mitä 78 §:n 2 momentissa säädetään.

Johtokuntaan ja toimikuntaan voidaan valita sellainenkin henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen aluehallitukseen ja lautakuntaan tai joka ei ole kyseisen hyvinvointialueen asukas.

Vaalikelpoisuus tarkastuslautakuntaan (hyvinvointialuelaki 80 §)

Vaalikelpoinen tarkastuslautakuntaan ei ole:

  1. aluehallituksen jäsen
  2. henkilö, joka on aluehallituksen jäsenen tai hyvinvointialuejohtajan hallintolain 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettu läheinen
  3. henkilö, joka on hyvinvointialueen tai hyvinvointialueen määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa taikka toimitusjohtajana tai siihen rinnastuvassa asemassa hyvinvointialueen määräysvallassa olevassa yhteisössä tai säätiössä
  4. henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen aluehallitukseen.

Vaalikelpoisuuden menettäminen (hyvinvointialuelaki 83 §)

Jos luottamushenkilö menettää vaalikelpoisuutensa, hänet valinnut toimielin toteaa luottamustoimen päättyneeksi. Valtuutetun osalta päätöksen tekee aluevaltuusto. Päätös pannaan täytäntöön heti.

Poiketen siitä, mitä 77–80 §:ssä säädetään, luottamushenkilö ei menetä vaalikelpoisuuttaan toimielimeen, jos hänet otetaan väliaikaisesti enintään kuuden kuukauden ajaksi 77–80 §:ssä tarkoitettuun palvelussuhteeseen. Palvelussuhteen kestäessä hän ei kuitenkaan saa hoitaa luottamustointaan.

Esteellisyys

Esteellisyyssäännöksillä pyritään turvaamaan asioiden käsittelyn puolueettomuutta ja luottamusta päätöksenteon moitteettomuuteen. Mikäli henkilöllä on sellainen suhde viranomaisessa käsiteltävään asiaan tai asianosaisiin, että se vaarantaa hänen puolueettomuutensa, hän on esteellinen eli jäävi.

​Esteellisyys koskee kaikkia asian käsittelyvaiheita valmistelun alusta täytäntöönpanoon asti.

Jos esteellinen henkilö ottaa osaa asian käsittelyyn, päätös syntyy virheellisessä järjestyksessä. Virheellisessä järjestyksessä syntynyt päätös voidaan kumota, mikäli päätökseen haetaan muutosta.

Esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään. Henkilön on lisäksi toimielimen pyynnöstä esitettävä selvitys seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arvioinnissa.

Epäselvässä tilanteessa on suositeltavaa, että henkilö itse jäävää itsensä.

Esteellisyys hyvinvointialueen toimielimissä

Esteellisyysperusteita sovelletaan hallintoasian käsittelyyn toimielimissä. Hyvinvointialueista annetun lain 35 §:ssä säädetään hyvinvointialueen toimielimistä. Epäviralliset apu- ja selvityselimet, joilla ei ole muodollista toimivaltaa hallintoasian käsittelyssä, jäävät useimmiten esteellisyysperusteiden soveltamisalan ulkopuolelle. Myös vaikuttamistoimielimet eli nuorisovaltuusto sekä vanhus- ja vammaisneuvosto, jäävät esteellisyyssääntelyn ulkopuolelle.

Hyvinvointialueen toimielimet (hyvinvointialuelain 35 §)

Hyvinvointialueella on oltava aluevaltuuston lisäksi aluehallitus ja tarkastuslautakunta. Kansalliskielilautakunnasta sekä saamen kielen lautakunnasta säädetään 33 §:ssä.

Aluevaltuusto voi asettaa:

  1. Aluehallituksen alaisena toimivia lautakuntia hoitamaan pysyväisluonteisia tehtäviä.
  2. Johtokuntia liikelaitoksen tai tehtävän hoitamista varten.
  3. Jaostoja aluehallitukseen, lautakuntaan ja johtokuntaan.

Aluehallitus ja aluevaltuuston päätöksen nojalla muukin toimielin voi asettaa toimikunnan määrätyn tehtävän hoitamista varten.

Aluehallituksen, lautakunnan ja johtokunnan jaostoihin sovelletaan, mitä asianomaisesta toimielimestä säädetään.

Esteellisyysperusteita ei sovelleta, mikäli tietyn ryhmän toiminnassa ei ole kysymys hallintoasian käsittelystä. Tarkkaa rajaa on kuitenkin vaikea vetää. Esimerkiksi sellaisen työryhmän, joka tekee toimenpide-ehdotuksia asiasta lopullisesti päättävälle toimielimelle, voidaan tulkita käsittelevän hallintoasiaa hallintolaissa tarkoitetulla tavalla. Näin esteellisyysperusteet voivat tulla sovellettavaksi tällaisen työryhmän toiminnassa.

Esteellisyydestä hyvinvointialueen toimielimissä säädetään hyvinvointialuelain 102 §:ssä ja hallintolain 27–30 §:ssä.

Valtuutetun esteellisyys

Käsiteltäessä yksittäisiä asioita valtuustossa valtuutettu on harvoin esteellinen. Valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Yleensä edellytetään, että asialla on välittömiä vaikutuksia valtuutetun tai läheisen asemaan.

”Henkilökohtaisesti”-kriteeriä on tulkittu kuntalakia koskevassa oikeuskäytännössä suhteellisen suppeasti siten, että yleensä esteellisyyden syntyminen asiassa edellyttää sitä, että asialla on tai voi olla välittömiä ja henkilökohtaisesti juuri valtuutettuun tai hänen läheiseensä tai ainakin rajattuun henkilöryhmään, johon he kuuluvat, kohdistuvia vaikutuksia. Aina esteellisyyttä ei ole tällöinkään katsottu syntyvän.

Oikeuskäytäntö ei ole esteellisyyden osalta kovin systemaattista. Jokaista esille nousevaa tilannetta on syytä punnita erikseen, jotta yksittäistapaukselliset olosuhteet tulevat otettua huomioon. Epäselvässä tilanteessa on suositeltavaa, että henkilö itse jäävää itsensä.

Lue lisää täältä.

Muissa toimielimissä kuin aluevaltuustossa sovelletaan hallintolain mukaisia valtuutetun esteellisyyttä tiukempia esteellisyyssäännöksiä. Jos valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, kuten hallituksessa ja lautakunnissa, häneen sovelletaan, mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään.

Muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä hyvinvointialueen viranhaltijan ja työntekijän esteellisyys

Muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä hyvinvointialueen viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä säädetään hallintolain 27–30 §:ssä (osallisuusjäävi, edustusjäävi, intressijäävi, palvelussuhde- ja toimeksiantosuhdejäävi, yhteisöjäävi sekä ”yleislausekejäävi”). Muilla luottamushenkilöillä tarkoitetaan hyvinvointialueen muiden toimielimien kuin valtuuston jäsenyyttä.

Lue hallintolain esteellisyysperusteista Kuntaliiton sivuilta:

Ns. toisen asteen jääviä ei sovelleta

Hyvinvointialueella, kuten kunnassa, päätöksentekojärjestelmään kuuluu, että samaa asiaa käsitellään useammissa toimielimissä. Asiaa voidaan ensin käsitellä lautakunnassa, sen jälkeen hallituksessa ja edelleen valtuustossa. Henkilö voi myös olla kaikkien mainittujen toimielinten jäsen.

Osallistuminen asian käsittelyyn useissa toimielimissä ei aiheuta esteellisyyttä. Sama henkilö voi osallistua asian käsittelyyn sen kaikissa vaiheissa. Ainoa poikkeus on tilanne, jossa luottamushenkilö on viranhaltijana asian käsittelyn aiemmassa vaiheessa esitellyt tai muuten vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa (hyvinvointialuelaki 102.3 § ja kuntalaki 97.3 §). Syy: sama henkilö ei voi käsitellä asiaa kahdessa eri roolissa, päättäjänä ja viranhaltijana.

Pääsääntöisesti viranhaltija voi valmistella ja esitellä omasta päätöksestään tehdyn oikaisuvaatimuksen. Hyvinvointialueen, tai kunnan, sisäisessä muutoksenhaussa oikaisuvaatimuksella jatketaan saman asian käsittelyä ylemmässä viranomaisessa hallintoasiana eikä oikaisuvaatimuksen käsittelyä pidetä lainkäyttönä.

Jos päätös on oikaisuvaatimuksella saatettu toimielimen käsiteltäväksi, asiaa aiemmin käsitellyttä luottamushenkilöä tai viranhaltijaa ei yleensä pidetä esteellisenä (KHO 8.6.2000/1894, KHO 29.2.2000/397). Mikäli oikaisuvaatimuksen perusteet kohdistuvat esimerkiksi esittelevään viranhaltijaan henkilökohtaisesti, esteellisyyteen on otettava kantaa tapauskohtaisesti.

Luottamushenkilön kaksoisrooli

Hyvinvointialueiden toimielimissä on paljon luottamushenkilöitä, jotka ovat myös kunnan tai kuntayhtymän luottamushenkilöitä, viranhaltijoita tai työntekijöitä. Vastaavasti kuntien ja kuntayhtymien toimielimissä on luottamushenkilöitä, jotka ovat samalla hyvinvointialueen luottamushenkilöitä, viranhaltijoita tai työntekijöitä. Tilanne aiheuttaa uudenlaisia kysymyksiä myös esteellisyyden osalta, kun hallintolain esteellisyyssäännöksiä tulkitaan kaksoisroolin näkökulmasta. Luottamushenkilön kaksoisroolista löydät tarkempaa tietoa täältä.

Valtuutettu ei esteellinen kaksoisroolin perusteella

Hyvinvointialueen valtuutettu ei ole aluevaltuustossa esteellinen (pelkästään) sillä perusteella, että hän toimii kunnan tai kuntayhtymän luottamustehtävissä tai palveluksessa. Vastaavasti hyvinvointialueen luottamustehtävässä tai palveluksessa toimiminen ei aiheuta esteellisyyttä valtuutetulle kunnanvaltuustossa tai kuntayhtymän ylimmässä toimielimessä.

Valtuutettu on aluevaltuustossa, kunnanvaltuustossa ja kuntayhtymän ylimmässä toimielimessä esteellinen käsittelemään vain asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen hallintolain 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään (hyvinvointialuelaki 102 §, kuntalaki 97 §).

Esteellisyys kaksoisroolin perusteella hallituksessa ja lautakunnissa

Hyvinvointialuelain 102 §:n ja kuntalain 97 §:n mukaan muun luottamushenkilön kuin valtuutetun, tilintarkastajan sekä viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä säädetään hallintolain 27–30 §:ssä.

UKK eli usein kysytty esteellisyydestä

Kysymys: Kysyjä on sekä kunnanvaltuutettu (1. varapj) että hyvinvointialueen aluehallituksen jäsen. Kysymys esteellisyydestä.

Vastaus: Valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään vain asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen hallintolain 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Hyvinvointialueen luottamustehtävässä toimiminen ei aiheuta esteellisyyttä valtuutetulle kunnanvaltuustossa.

Kunnanvaltuutettu ei ole hyvinvointialueen aluehallituksessa (tai lautakunnassa) yhteisöjäävin nojalla esteellinen käsittelemään asiaa, jossa kunta on asianosainen tai jossa kunnalle on asian ratkaisusta odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa, koska valtuusto ei ole hallintolain 28.1 §:n 5 kohdassa tarkoitettu ”hallitus, hallintoneuvosto tai niihin rinnastettava toimielin”.

Kysymys: Kysyjä on aluehallituksen varajäsen sekä jäsen hyvinvointialueella sijaitsevan kunnan lautakunnassa, joka vastaa vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalvelujen toimivuudesta.

Aluehallituksessa on päätettävänä hyvinvointialueen vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten järjestämisratkaisut, ja päätösehdotuksen mukaan siirtymävaiheessa, ja myös uuden ratkaisun valmistelun ajan, kuljetuspalvelut järjestetään siirtyvien sopimusten mukaisesti kunta- tai aluekohtaisina ratkaisuina.

Kysyjä kysyy, onko hän esteellinen osallistumaan po. asian käsittelyyn aluehallituksessa.

Vastaus: Kyllä, hän on esteellinen hallintolain 28.1 § 5 kohdan ns. yhteisöjäävin perusteella.

Kunnan tai kuntayhtymän hallituksen tai lautakunnan jäsenenä oleva hyvinvointialueen hallituksen jäsen sekä hyvinvointialuejohtaja ovat esteellisiä asiassa, jossa ao. hyvinvointialue on asianosainen tai jossa hyvinvointialueelle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Yhteisöjääviydestä todettu koskee myös varajäseniä.

Kysymys: Aluehallituksen jäsen on myös X säätiön toimitusjohtaja. Aluehallitukseen tulossa käsittelyyn sairaanhoitopiirin kiinteistöjen myyntiä koskeva asia, jossa päätetään siitä, sitoutuuko hyvinvointialue olemaan käyttämättä vuokrasopimukseen liittynyttä purkuehtoa, jolloin kiinteistön kauppa toteutuisi. Muussa tapauksessa kauppa purkautuisi. Myös X säätiöllä on myynnissä samalla hyvinvointialueella kiinteistö, jossa on ollut hoito- ja kuntoutustoimintaa. Kysymys siitä, onko ko. aluehallituksen jäsen esteellinen?

Vastaus: Kysyjän viestin perusteella voitaisiin hyvin ajatella, että hän olisi hallintolain 28.1 § 5 kohdan ns. yhteisöjäävin perusteella, tai ainakin hallintolain 28.1 § 7 kohdan yleislausekejäävin perusteella, po. asiassa esteellinen, koska X säätiöllä voitaneen ajatella olevan intressiä asiassa.

Kysymys: Ovatko kunnanhallituksen tai -valtuuston jäsenet tai kunnanjohtaja esteellisiä käsittelemään asioita aluevaltuustossa?

Vastaus: Eivät pelkästään siksi, että he ovat kunnan luottamushenkilöitä tai kunnanjohtajia. Valtuustoissa ei hallintolain 28.1 §:n 5 kohdan yhteisöjääviä valtuutettuihin sovelleta. Valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään vain asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen hallintolain 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään.

Kysymys: Entä ovatko kunnan luottamushenkilöt tai kunnanjohtaja esteellisiä aluehallituksessa tai hyvinvointialueen lautakunnissa?

Vastaus: Suosituksemme on, että kun hyvinvointialueen aluehallituksessa tai lautakunnassa käsitellään kuntaa tai kuntayhtymää koskevia asioita – esimerkiksi jos käsitellään kunnan omaisuuden ostamista hyvinvointialueelle- , ao. kunnan hallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja sekä heidän hallintolain 28.2.§ 1 kohdan tarkoittamat läheisensä jääväisivät itsensä varovaisuusperiaatteen mukaisesti.

Kunnanvaltuutettu ei sen sijaan ole hyvinvointialueen aluehallituksessa tai lautakunnassa yhteisöjäävin nojalla esteellinen käsittelemään asiaa, jossa kunta on asianosainen tai jossa kunnalle on asian ratkaisusta odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa, koska valtuusto ei ole hallintolain 28.1 §:n 5 kohdassa tarkoitettu ”hallitus, hallintoneuvosto tai niihin rinnastettava toimielin”.

Kysymys: Sama henkilö on sekä kunnanhallituksen jäsen että sotekuntayhtymän yhtymähallituksen jäsen. Entä jos sama henkilö on sekä aluehallituksen jäsen että hyvinvointiyhtymän hallituksen jäsen. Missä tilanteissa esteellinen?

Vastaus: Jos sama henkilö on kunnanhallituksen jäsen ja sotekuntayhtymän yhtymähallituksen jäsen, hänen mahdollinen esteellisyytensä arvioidaan mm. kuntalain 97.4 §:n yhteisöjäävin poikkeuksen nojalla:

”Hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohtaa ei sovelleta kunnan luottamushenkilöön, viranhaltijaan tai työntekijään, vaikka tämä olisi mainitussa lainkohdassa tarkoitetussa asemassa kunnallisessa liikelaitoksessa tai kuntayhtymässä. Henkilö on kuitenkin esteellinen, jos kunnan edut ovat ristiriidassa liikelaitoksen tai kuntayhtymän etujen kanssa taikka asian tasapuolinen käsittely edellyttää, ettei henkilö osallistu asian käsittelyyn.

Esimerkiksi jos kunta ja kuntayhtymä ovat sopimusosapuoli, eli eturistiriitatilanne, henkilö on esteellinen sekä kunnanhallituksessa että yhtymähallituksessa.

Vastaava säännös on hyvinvointialuelain 102.4 §:ssä koskien mm. tilannetta, jossa henkilö on sekä aluehallituksen jäsen että hyvinvointiyhtymän hallituksen jäsen.

”Hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohtaa ei sovelleta hyvinvointialueen luottamushenkilöön, viranhaltijaan tai työntekijään, vaikka tämä olisi mainitussa lainkohdassa tarkoitetussa asemassa hyvinvointialueen liikelaitoksessa tai hyvinvointiyhtymässä. Henkilö on kuitenkin esteellinen, jos hyvinvointialueen edut ovat ristiriidassa liikelaitoksen tai hyvinvointiyhtymän etujen kanssa taikka asian tasapuolinen käsittely edellyttää, ettei henkilö osallistu asian käsittelyyn.

Kysymys: Sama henkilö on sekä kunnanhallituksen että aluehallituksen jäsen. Entä jos kunnanjohtaja on aluehallituksen jäsen. Esteellisyys?

Vastaus: Esteellisyys arvioidaan hallintolain 28.1 §:n 5 kohdan yhteisöjäävisäännöksen perusteella.

Esteellisyys syntyy, kun aluehallituksessa käsitellään kuntaa koskevaa asiaa tai asiaa, jossa kunnalla on jokin intressi. Vastaavasti sama luottamushenkilö voi joutua jääväämään itsensä myös kunnassa, kun kunnanhallituksessa on käsiteltävänä hyvinvointialueeseen liittyvä asia. Tällaisia tilanteita voi olla käsillä, kun on kyse esimerkiksi toimitilojen käytöstä ja vuokrauksesta, henkilöstöä koskevista asioista sekä sopimusten siirroista ja omaisuudenjaosta.

Kunnanhallituksen jäsenen ja kunnanjohtajan esteellisyys aluehallituksessa edellyttää joko kunnan asianosaisuutta asiassa tai sitä, että asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa kunnalle.

Kunnan asianosaisuus lienee yleensä helposti arvioitavissa. Esimerkiksi mahdollisissa kuntien ja hyvinvointialueiden välisissä sopimuksissa kunta on asianosainen, ja kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen jäsenen esteellisyys aluehallituksessa syntyy tällä perusteella. Sen sijaan erityisen hyödyn tai vahingon olemassaolo joudutaan aina tulkitsemaan tapauskohtaisesti. Kuluvan vuoden aikana aluehallituksessa käsitellään paljon asioita, joissa kunnilla on erityiseen hyötyyn tai vahinkoon liittyvä intressi.

On huomattava, että esteellisenä päätöksentekoon osallistuminen on muotovirheenä päätöksen kumoamisperuste.

Suosituksemme on, että kun hyvinvointialueen aluehallituksessa tai lautakunnassa käsitellään kuntaa tai kuntayhtymää koskevia asioita, ao. kunnan ja kuntayhtymän hallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja ja kuntayhtymän johtaja sekä heidän hallintolain 28.2 § 1 kohdan tarkoittamat läheisensä jääväisivät itsensä varovaisuusperiaatteen mukaisesti.

Vastaavasti suosittelemme, että kun kunnan tai kuntayhtymän hallituksessa tai lautakunnassa käsitellään hyvinvointialuetta koskevia asioita, ao. hyvinvointialueen aluehallituksen jäsenet sekä hyvinvointialuejohtaja sekä heidän hallintolain 28.2 § 1 kohdan tarkoittamat läheisensä jääväisivät itsensä varovaisuusperiaatteen mukaisesti.

Kysymys: Kysymys valtuutetun esteellisyydestä. Kunnanvaltuutettu on työskennellyt opettajana koulussa, jonka lakkauttamista valtuusto käsittelee. Onko hän esteellinen?

Vastaus: Valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään vain asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen hallintolain 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Hän ei ole esteellinen valtuustossa.

Hyvinvointialueella terveysasemaverkosta päätettäessä aluevaltuutetun jääviysasetelman voi rinnastaa kuntien kouluverkkoja koskevaan päätöksentekoon.

Kysymys: Entä jos kunnan palveluksessa oleva sote-henkilöstöön kuuluva henkilö toimii aluehallituksen tai hyvinvointialueen lautakunnan jäsenenä. Esteellisyys?

Vastaus: Esteellisyys arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Aluehallituksen/lautakunnan jäsenenä, sekä samalla kunnan viranhaltijana, henkilö voi jo ennen henkilöstön siirtoa 1.1.2023 joutua esteellisyystilanteisiin toimielimessä, jonka jäsen hän on.

Korostamme, että tilanteessa, jossa kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa oleva henkilö toimii hyvinvointialueen aluehallituksen tai lautakunnan jäsenenä, hän on esteellinen käsittelemään asiaa, jossa ao. kunta tai kuntayhtymä on asianosainen tai mikäli ko. organisaatioille on odotettavissa asian ratkaisusta erityistä hyötyä tai vahinkoa.

Vastaavasti tilanteessa, jossa hyvinvointialueen palveluksessa oleva henkilö toimii kunnan tai kuntayhtymän hallituksen tai lautakunnan jäsenenä, hän on esteellinen käsittelemään asiaa, jossa ao. hyvinvointialue on asianosainen tai sille on odotettavissa asian ratkaisusta erityistä hyötyä tai vahinkoa.

Käytännössä esteellisyys saattaa tässä vaiheessa syntyä esim. kunnan tai kuntayhtymän ja hyvinvointialueen välisessä sopimusasiassa.

Kysymys: Henkilö on aluevaltuuston jäsen ja samalla kunnan lautakunnan jäsen. Kyse on kunnan ja sairaanhoitopiirin välisestä maakaupasta. Onko henkilö esteellinen lautakunnassa?

Vastaus: Henkilö ei ole kunnan lautakunnan jäsenenä esteellinen pelkästään sen takia, että hänet on valittu aluevaltuustoon.

Kysymys: Kunta on päättämässä tulevalle hyvinvointialueelle siirtyvistä kiinteistö-, kalusto- ja henkilöstömääristä kunnanhallituksessa. Olen kunnanhallituksen puheenjohtaja ja hyvinvointialueen varavaltuutettu. Minulle kerrottiin, että aluevaltuutettujen tulee kunnanhallituksessa jäävätä itsensä näiden päätösten kohdalla. Onko näin?

Vastaus: Hyvinvointialueen aluevaltuutettu ei ole kunnanhallituksessa esteellinen käsittelemään kunnan selvitystä kunnasta hyvinvointialueelle siirtyvästä omaisuudesta, sopimuksista ja vastuista. Tulkintamme mukaan aluevaltuusto ei ole sellainen hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettu toimielin, joka aiheuttaisi kunnassa esteellisyyden yhteisöjäävin perusteella.

Kysymys: Voiko sairaanhoitopiirin nykyinen ykkösjohtaja toimia jonkun aikaa samanaikaisesti vt. hyvinvointialuejohtajana, jos sairaanhoitopiiri antaisi tähän sivutoimiluvan?

Vastaus: Emme suosittele järjestelyä asetelmaan liittyvän mahdollisen intressiristiriidan vuoksi. Palvelussuhdejäävin soveltumista jouduttaisiin arvioimaan koko ajan kummassakin organisaatiossa. Sivutoimiluvan myöntämisen keskeinen edellytys yleensä on, että henkilö ei tule omissa tehtävissään esteelliseksi. Todettakoon vielä, että jos henkilö on virkavapaalla, palvelussuhdejääviä on syytä soveltaa varovaisuusperiaatteen mukaisesti.

Kysymys: Henkilö on kunnanhallituksen varapuheenjohtaja ja aluevaltuuston varapuheenjohtaja, jolla on puhe- ja läsnäolo-oikeus aluehallituksen kokouksissa. Kunnanhallitus käsittelee työterveyden yhtiöittämistä. Yhtiön omistajia olisivat, jos siihen ratkaisuun päädytään kunta ja hyvinvointialue.

Vastaus: Tulkintamme on ollut, että aluevaltuutettu ei ole kunnanhallituksessa esteellinen käsittelemään esimerkiksi kunnan selvitystä kunnasta hyvinvointialueelle siirtyvästä omaisuudesta, sopimuksista ja vastuista, vaikka kunnan ja hyvinvointialueen intressit voivat selvityksessä olla ristiriidassa keskenään. Tulkintamme mukaan aluevaltuusto ei ole sellainen hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettu toimielin, joka aiheuttaisi kunnassa esteellisyyden yhteisöjäävin perusteella. Myöskään aluevaltuutetun puhe- ja läsnäolo-oikeus aluehallituksen kokouksessa ei muodosta esteellisyyttä kunnanhallituksessa.

Sen sijaan henkilö olisi aluevaltuuston puheenjohtajistoon kuuluvana esteellinen osallistumaan aluehallituksen kokoukseen, koska puhe- ja läsnäolo-oikeutettuun sovelletaan omassa organisaatiossa samoja esteellisyyssäännöksiä kuin toimielimen jäseniin.

Kysymys: Onko niin, että aluevaltuutettu voi olla päättämässä kunnassa selvityksen (voimaanpanolaki 26 §) antamisesta hyvinvointialueelle ja sitten päättämässä kuntansa selvityksen hyväksymisestä hyvinvointialueella aluevaltuustossa? Itse siis toisesta organisaatiosta esittää ja toisessa organisaatiossa päättää asiasta?

Vastaus: Näin on. Valtuutetun esteellisyyssäännökset ovat samanlaiset kuntalaissa ja hyvinvointialuelaissa. Ne ovat molemmissa ”löysemmät” kuin hallituksessa, mistä seuraa se, että valtuutettu voi olla käsittelemässä näitä sopimuksia sekä kunnan että hyvinvointialueen valtuustossa. Jos taas on molempien organisaatioiden hallituksessa, yhteisöjäävi voi tulla kyseeseen. Yhteisöjäävin lisäksi myös palvelussuhdejäävi voi tulla sovellettavaksi hallituksessa.

Kysymys: Sairaanhoitopiirin ylilääkäri on valittu aluevaltuustoon ja -hallitukseen, ja osallistuu myös hyvinvointialueen valmisteluun. Muodostaako palvelussuhde sairaanhoitopiiriin palvelussuhdejääviyden tms?

Vastaus: Olet tulkinnut tilanteen oikein. Tässä tilanteessa sovellettavaksi tulee palvelussuhdejäävi. Ylilääkäri, joka on sairaanhoitopiirin palveluksessa, on hyvinvointialueen hallituksessa ja hallituksen valmistelutyössä esteellinen niissä asioissa, joissa sairaanhoitopiiri on asianosainen tai joista sairaanhoitopiirille on odotettavissa hyötyä tai haittaa. Hän on siten esteellinen esimerkiksi kaikissa sairaanhoitopiirin ja hyvinvointialueen välisissä sopimusasioissa. 

Lisäksi on huomioitava, että henkilön vaalikelpoisuutta eri toimielimiin tulisi arvioida uudelleen, jos hän siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen.

Kysymys: Henkilö toimii luottamusmiehenä ja henkilöstön edustajana. Hän on myös aluevaltuutettu. Onko hän jäävi päättämään aluevaltuustossa asioista, joiden valmistelussa hän on ollut läsnä henkilöstöedustajana?

Vastaus: Aluevaltuustossa hän on esteellinen ainoastaan, jos asia koskee häntä itseään tai hänen läheistään henkilökohtaisesti, eli päätetään esimerkiksi juuri hänen palkastaan tai muusta etuudesta. Hän ei ole esteellinen valtuustossa käsittelemään sellaisia asioita, joiden valmistelussa hän on ollut mukana henkilöstöedustajana pelkästään tämän muodollisen seikan perustella, eikä myöskään sen seikan perustella, että toimii luottamusmiehenä.

Kysymys: Aluevaltuusto käsittelee kokouksessaan hyvinvointialueelle siirtyviä sopimuksia. Ovatko aluehallituksessa esteellisiksi todetut ja asian käsittelystä itsensä jäävänneet aluevaltuutetut esteellisiä käsittelemään asiaa aluevaltuustossa, kun he olivat esteellisiä aluehallituksessa?

Vastaus: He eivät ole enää aluevaltuustossa esteellisiä. Valtuutettu on esteellinen aluevaltuustossa ainoastaan, jos asia koskee häntä tai hänen läheistään henkilökohtaisesti.

Kysymys: Henkilö on sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän palveluksessa ja valittu hyvinvointialueen lautakuntaan varajäseneksi. Esteellisyys?

Vastaus: Tilanteessa, jossa kunnan/kuntayhtymän palveluksessa oleva henkilö toimii hyvinvointialueen hallituksen tai lautakunnan jäsenenä, hän on esteellinen käsittelemään asiaa, jossa ao. kunta/kuntayhtymä on asianosainen tai sille on odotettavissa asian ratkaisusta erityistä hyötyä tai vahinkoa. Käytännössä esteellisyys saattaa syntyä esim. kunnan/kuntayhtymän ja hyvinvointialueen välisessä sopimusasiassa.

Sen jälkeen, kun henkilö siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen, on huomattava, ettei palvelussuhde hyvinvointialueeseen tee luottamushenkilöä, viranhaltijaa eikä työntekijää esteelliseksi asiassa, jossa hyvinvointialue on asianosainen. Tämä palvelussuhdejääviin säädetty poikkeus koskee ainoastaan tilanteita saman hyvinvointialueen sisällä. Mutta, jos luottamushenkilö on palvelussuhteensa perusteella esitellyt tai muuten vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa, hän on kuitenkin esteellinen. Laki siis kieltää asian käsittelyn kahdessa eri ominaisuudessa; viranhaltijana asiaa käsitellyt ei voi käsitellä sitä enää luottamushenkilönä.

Kysymys: Aluehallituksen käsittelyyn on tulossa hankinta-asia, jossa pohjaesityksessä esitetään, että kilpailutusta valmistellaan yhteistyössä erään osakeyhtiön omistajien, eli kuntien, kanssa. Ovatko kyseisten kuntien luottamushenkilöt esteellisiä aluehallituksen käsittelyssä, kun kunnilla on selkeä intressi asiassa?

Vastaus: Yhteisöjäävi lähtee siitä, että kunnan luottamushenkilöt ovat esteellisiä niissä asioissa, joiden ratkaisuista on odotettavissa hyötyä tai haittaa kunnille. Ilmeisesti tämä on juuri sellainen asia, joten varovaisuusperiaatteen mukaisesti hallituksen jäsenten olisi suositeltavaa jäävätä itsensä.

Kysymys: Henkilö on virkasuhteessa sekä kuntaan että hyvinvointialueeseen. Esteellisyys?

Vastaus: Tilanteet, joissa henkilö työskentelee yhtä aikaa sekä kunnan että hyvinvointialueen tehtävässään ovat haasteellisia esteellisyyssääntelyn kannalta, eikä niistä voida antaa yleispäteviä linjauksia. Käytännössä esteellisyystilanteiden syntyminen riippuu merkittävästi virkaan kuuluvista tehtävistä. Tällaisessa kaksoisroolissa hallintolain mukaista palvelussuhdejääviä ja sen soveltumista on arvioitava koko ajan ja esteellisyys on arvioitava aina tapauskohtaisesti, viime kädessä yleislausekkeen kautta.

Kysymys: Henkilö toimii kunnassa …johtajan virassa, on substanssilautakunnan esittelijä sekä samaan aikaan valmistelee hyvinvointialueelle asioita. Onko hän nyt esteellinen toimimaan valmistelijana hyvinvointialueen aluehallituksessa, kun hän on aiemmin samassa asiassa toiminut esittelijänä lautakunnassa?

Vastaus: Koska kunta on hyvinvointialueesta täysin erillinen oikeushenkilö, ko. henkilön esteellisyys hyvinvointialueen palveluksessa olevana määräytyy samoin perustein kuin muidenkin ulkopuolisten yhteisöjen palveluksessa olevien kohdalla.

Henkilö on esteellinen palvelussuhde- ja toimeksiantosuhdejäävin perusteella, jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa (hallintolaki 28.1 § kohta 4). Eli palvelussuhde asianosaiseen tai intresenttiin aiheuttaa sen, että henkilö on esteellinen käsittelemään työnantajaansa koskevaa asiaa.

Palvelussuhteen perusteella syntyvä esteellisyys ei edellytä, että palvelussuhteessa oleva olisi saanut asiassa itselleen hyötyä, tai että hänen osallistumisensa asian käsittelyyn olisi vaikuttanut asiassa tehtävään ratkaisuun. Esteellisyyden arvioinnin kannalta ei myöskään ole merkitystä sillä, onko palvelussuhteessa oleva itse kokenut olevansa asiassa esteellinen tai mikä hänen asemansa on ollut päätöksen kohteena olevassa yhteisössä (KHO:2016:190).

Oletan, että ko. henkilö on virkasuhteessa sekä kuntaan että hyvinvointialueeseen. Tilanteet, joissa henkilö työskentelee yhtä aikaa sekä kunnan että hyvinvointialueen tehtävässään ovat haasteellisia esteellisyyssääntelyn kannalta, eikä niistä voida antaa yleispäteviä linjauksia. Tällaisessa kaksoisroolissa hallintolain mukainen palvelussuhdejäävi on "niskassa" koko ajan, ja esteellisyys on arvioitava aina tapauskohtaisesti, viime kädessä yleislausekkeen kautta. Ainoaksi vaihtoehdoksi taitaa jäädä jäävääminen toisen tahon valmistelussa eli palvelussuhdejäävin huomioiminen asiakohtaisesti.

Yhteisöjäävi: on olennaista tarkastella sitä, missä asemassa henkilö tai hänen läheisensä ovat ko. organisaatiossa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että on johtavassa asemassa taikka muutoin vastuunalaisessa asemassa yhteisössä joka asianosainen tai intressentti.

Kysymys: Kun henkilö on kahden eri organisaation hallituksessa esimerkiksi HVA:lla ja kunnassa tai HVA:lla ja sairaanhoitopiirissä, onko henkilön esteellisyystilanteessa jäävättävä itsensä molemmissa toimielimissä?

Vastaus: Hallintolain 28.1 § 5 kohdan perusteella henkilö on esteellinen, jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.

Hallintolain 28.1 §:n 5 kohdassa tarkoitetaan yhteisöllä myös kuntaa, kuntayhtymää ja hyvinvointialuetta, jotka ovat julkisoikeudellisia yhteisöjä. Säännöstä näin ollen sovelletaan niin kunnan ja kuntayhtymän hallituksen jäseneen sekä kunnanjohtajaan ja kuntayhtymän johtajaan kuin hyvinvointialueen aluehallituksen jäseneen ja hyvinvointialuejohtajaan.

Edellä mainittu tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueen hallituksen tai lautakunnan jäsenenä oleva kunnan ja kuntayhtymän hallituksen jäsen sekä kunnanjohtaja ja kuntayhtymän johtaja olisivat esteellisiä asiassa, jossa ao. kunta tai kuntayhtymä on asianosainen tai tilanteessa, jossa kunnalle tai kuntayhtymälle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.

Vastaavasti kunnan tai kuntayhtymän hallituksen tai lautakunnan jäsenenä oleva hyvinvointialueen hallituksen jäsen sekä hyvinvointialuejohtaja olisivat esteellisiä asiassa, jossa ao. hyvinvointialue on asianosainen tai jossa hyvinvointialueelle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.

On huomattava, ettei aluevaltuusto eikä myöskään kunnanvaltuusto, ole hallintolain 28.1 §:n 5 kohdassa tarkoitettu ”hallitus, hallintoneuvosto tai niihin rinnastettava toimielin”. Näin ollen aluevaltuutettu ei ole kunnan hallituksessa tai lautakunnassa yhteisöjäävin nojalla esteellinen käsittelemään asiaa, jossa hyvinvointialue on asianosainen tai jossa hyvinvointialueelle on asian ratkaisusta odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Vastaavasti myöskään kunnanvaltuutettu ei ole hyvinvointialueen aluehallituksessa tai lautakunnassa yhteisöjäävin nojalla esteellinen käsittelemään asiaa, jossa kunta on asianosainen tai jossa kunnalle on asian ratkaisusta odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.

Käytännössä esteellisyys yhteisöjäävin perusteella voisi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun hyvinvointialueen toimielin (muu kuin valtuusto) käsittelee kunnan omaisuuteen tai kiinteistöihin liittyvää asiaa, taikka kun hyvinvointialueen toimielin käsittelee kunnan vaatimuksia riita-asiassa. Yhteisöjääviä arvioitaessa tulee erikseen punnita tapauskohtaisesti ko. intressiä (KHO:2021:69).

Jotta yhteisöjäävi tulee sovellettavaksi, tulee henkilön olla molempien organisaatioiden hallituksen (tai siihen rinnastettavan toimielimen) jäsen, kunnanjohtaja tai johtavassa asemassa tai siihen rinnastettavassa asemassa oleva henkilö. Tällöin vakiintuneen kantamme mukaan intressi huomioon ottaen on henkilön jäävättävä itsensä molemmissa toimielimissä.

tags