Terveydenhuoltolain mukaan erikoissairaanhoidolla tarkoitetaan lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkäisyyn, tutkimiseen, hoitoon, ensihoitoon, päivystykseen ja lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia terveydenhuollon palveluja.
Erityistason erikoissairaanhoidolla tarkoitetaan sairaanhoitoa, joka sairauden harvinaisuuden, erikoissairaanhoidon vaativuuden tai erikoissairaanhoidon järjestämisen asettamien erityisten vaatimusten perusteella on sellaiseksi valtioneuvoston asetuksella säädetty.
Sairaanhoitopiirit
Erikoissairaanhoidon järjestämistä varten jokaisen kunnan on kuuluttava sairaanhoitopiiriin. Sairaanhoitopiirejä on 20 ja ne muodostavat viisi erityisvastuualuetta (erva-aluetta), joiden keskuksena on yliopistollinen keskussairaala. Yksittäisissä terveyskeskuksissa, mm. suurissa kaupungeissa voi olla myös omia erikoislääkäreitä ja omaa erikoissairaanhoitoa tukemassa perusterveydenhuollon toimintaa.
Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiirin tehtävänä on
tuottaa väestön tarpeisiin perustuvia erikoissairaanhoidon palveluja siten, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden.
vastata terveyskeskusten laboratorio- ja kuvantamispalvelujen, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä muiden vastaavien erityispalvelujen kehittämisen ohjauksesta ja laadun valvonnasta.
huolehtia tehtäväalueensa tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta sekä kunnallisen terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensovittamisesta yhteistyössä terveyskeskusten kanssa.
järjestää alueensa ensihoitopalvelu yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että muodostuu alueellisesti toiminnallinen kokonaisuus.
päättää yhteistyössä kuntien kanssa alueellisesta varautumisesta suuronnettomuuksiin ja terveydenhuollon erityistilanteisiin ja laatia yhteistyössä alueensa kuntien kanssa terveydenhuollon alueellinen valmiussuunnitelma.
Potilaiden hoidon kannalta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sujuva yhteistyö on tärkeää. Terveydenhuoltolaissa on säädetty järjestämissuunnitelmasta, jonka tavoitteena on edistää alueellista yhteistoimintaa terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä palvelujen yhteensovittamisessa.
Sairaanhoitopiirin kuntien tulee laatia valtuustokausittain terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu väestön palvelutarpeeseen. Suunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain ja sitä tarkistetaan tarvittaessa. Sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillista terveysalan asiantuntemusta, tukee järjestämissuunnitelman laatimista.
Yhteisen suunnitelman avulla voidaan purkaa päällekkäisyyksiä ja porrastaa palvelutoimintaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Yhteistyön vahvistaminen erityisesti organisaatioiden rajapinnoilla on kaikille osapuolille kannattavaa. Alueellisten hoitoketjujen kehittämisellä voidaan parantaa tiedon kulkua ja sopia hoitokokonaisuuden saumattomasta toteuttamisesta hoidon eri portailla.
Sairaanhoitopiirien työnjako
Lääketieteen kehityksen myötä terveydenhuollon käyttöön on tullut uusia hoitomahdollisuuksia, joiden vaikuttavuus on aikaisempia parempi. Ne edellyttävät yleensä pitkälle kehitettyä suppean alan erikoisosaamista tai kallista teknologiaa. Hoitoja ja toimenpiteitä, joita tehdään vähän, ei ole mahdollista tuottaa liian hajautetusti. Osaamista ei kerry ja kustannukset voivat kohota suhteettomasti, joten hoitoja on tarkoituksenmukaista keskittää.
Sairaaloiden välisestä työnjaosta ja hoidon porrastuksesta sopiminen on nykyisin paljon aikaisempaa tärkeämpää. Työnjaon kehittämisessä tulee huomioida sairaalan päivystysvelvoitteen ja päiväaikaisen toiminnan tasapaino. Terveydenhuoltolain erikoissairaanhoidon työnjakoa koskevia säädöksiä on muutettu vuoden 2017 lopulla ja niiden perusteella annettavaa asetusta valmistellaan.
Terveydenhuoltolain mukaan erikoissairaanhoitoa voidaan keskittää valtakunnallisesti vähempään kuin viiteen yliopistolliseen sairaalaan. Alueellisesti keskitettävä hoito kootaan yliopistollisiin sairaaloihin tai erityisistä syistä muihin vastaavan tasoisiin sairaaloihin. Lisäksi erikoissairaanhoitoa kootaan kahteentoista laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalaan.
Leikkaustoiminta, joka edellyttää leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa, kootaan niihin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Käytännössä tämä tarkoittaa leikkaustoiminnan keskittymistä keskussairaaloihin.
Sairaanhoitopiirien työnjaon ja yhteistyön kehittämistä tukee terveydenhuoltolain mukainen erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Se laaditaan erityisvastuualueittain ja siinä sovitaan sairaanhoitopiirien työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista. Työnjaon on tarkoitus edistää hoidon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta.
Uudet teknologiat mahdollistavat uusia yhteistyön muotoja, kuten röntgenkuvien lausuminen tietoyhteyksien avulla tai erikoislääkärien etäkonsultaatiot. Laboratoriotoiminta on hyötynyt automaatiosta ja toimintaa on organisoitu liikelaitoksiin ja osakeyhtiöihin, jotka voivat palvella useita sairaanhoitopiirejä ja alueen perusterveydenhuoltoa.
Palvelemme kuntien henkilöstöä ja luottamushenkilöitä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevissa asioissa. Näissä kysymyksissä suosittelemme käyttämään ensisijaisesti palvelusähköpostiamme.
