Uniapneakiskohoitojen asiakasmaksukäytännöistä suun terveydenhuollon yksiköissä

Tässä käsitellään asiakasmaksulainsäädännön soveltamisen periaatteita koskien suun terveydenhuollossa toteutettavaa uniapneakiskohoitoa. Asiakasmaksujen näkökulmasta on oleellista, onko potilaalla kiireettömän hoidon perusteiden mukaisesti erikoissairaanhoidon kriteerit täyttävä keskivaikea tai vaikea uniapnea vai lievä uniapnea. Lisäksi on arvioitava, voidaanko uniapneakisko luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä.

Uniapnea on sairaus, johon liittyy unenaikaisia hengityskatkoksia. Uniapneadiagnoosi tehdään anamneesin, kliinisen tutkimuksen ja unirekisteröinnin perusteella. Jos toistuviin apneajaksoihin liittyy unen häiriintyminen ja päiväväsymys, puhutaan obstruktiivisesta uniapneaoireyhtymästä. Vähintään 4 % miehistä ja 2 % naisista sairastaa uniapneaa. Uniapnea on yleisintä 40–65-vuotiailla. Epidemiologisten selvitysten mukaan 17 % keski-ikäisistä miehistä ja 9 % naisista sairastaa keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa. Lisääntyneestä tietoisuudesta sekä tehostetuista tutkimuksista johtuen uniapneaa diagnosoidaan nykyisin aiempaa enemmän. (Käypä hoito -suositus: Uniapnea (Obstruktiivinen uniapnea aikuisilla)).

Uniapnean ensisijaiset hoitomuodot ovat elintapahoidot ja ylipainehengityshoito eli CPAP-laitehoito, ja tietyissä tilanteissa käytetään uniapneakiskohoitoa.

CPAP-hoito on uniapneaoireyhtymän ensisijainen hoito erityisesti keskivaikeista tai vaikeista oireista kärsivillä. Aikuisten obstruktiivisessa uniapneassa CPAP-hoito aloitetaan unitutkimusten ja asiakkaan yksilöllisen tilanteen selvittelyn perusteella alan erikoislääkärin päätöksellä. CPAP-laite luovutetaan potilaalle lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä ja on potilaalle maksuton. Valikoiduilla potilailla uniapneaa voidaan hoitaa myös uniapneakiskohoidolla. Uniapneakiskolla voidaan hoitaa erityisesti lieväoireisesta uniapneasta kärsiviä sekä niitä, joilla CPAP-hoito ei kokeiluista ja hoidon ohjauksesta huolimatta onnistu.

Uniapneapotilas tulee uniapneakiskohoitoon esimerkiksi keuhko-, neurologian tai korva-nenä-kurkkutautien erikoislääkärin uniapneadiagnoosin ja hoitosuosituksen perusteella. Potilaalle voidaan valmistaa uniapneakisko erikoissairaanhoidossa, mikäli kiireettömän hoidon perusteissa määritellyt erikoissairaanhoidon kriteerit täyttyvät.

Kiireettömän hoidon perusteet erikoissairaanhoidossa

  • Potilaalla on obstruktiivinen uniapnea -diagnoosi ja apnea-hypopnea-indeksi (AHI) > 15/h tai AHI > 5/h ja lisäksi uniapneaoireet
  • Potilas voidaan lähettää uniapneakiskohoitokonsultaatioon erikoissairaanhoitoon, jos CPAP-hoito ei ole onnistunut ja potilaan BMI < 30
  • Apneakiskohoito voidaan tehdä ilman CPAP-hoitokokeilua, jos potilas kieltäytyy CPAP-hoidosta ja AHI on < 30/h ja BMI < 30
  • Hampaiden alveolituen tulee olla riittävä
  • Apneakiskoa ei tehdä kuorsaajille, joilla ei ole diagnosoitu uniapneaa
  • Uniapneakiskojen seuranta ja korjaukset tehdään perusterveydenhuollossa
  • Ammattiliikennöitsijät ja muissa riskiammateissa olevat käsitellään yksiköllisesti

Alueellisesti sovitun työnjaon mukaan uniapneakiskon valmistaminen ja hoidon aloitus voidaan ohjata erikoissairaanhoidosta toteutettavaksi myös perustasolla. Resurssit ja osaaminen vaihtelevat alueittain, joten työnjaosta on tarpeen sopia erikoissairaanhoidon ja perustason toimijoiden kesken ennen kuin erikoissairaanhoidon suupoliklinikoilta potilaita voidaan ohjata perustasolle uniapneakiskohoitoon. Hoidon soveltuvuuden arviointi ja hoitosuunnitelma vaativat erikoissairaanhoidossa erikoishammaslääkärin osaamista ja terveyskeskuksessa uniapneaan perehtyneen hammaslääkärin osaamista.

Asiasta järjestetään systemaattista koulutusta. Uniapneakisko voidaan myöntää lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä silloin, kun myöntämisperusteet täyttyvät. Arvio siitä, täyttyvätkö lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämisperusteet, olisi suositeltavaa tehdä erikoissairaanhoidossa. Päätös lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen myöntämisestä on viime kädessä aina yksilöpäätös.

Uniapneakiskon luovutusperusteet lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä

Uniapneakisko voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä keskivaikeaan ja vaikeaan uniapneaan, kun CPAP-hoito ei sovellu ja asiakkaan BMI < 30. Uniapneakiskoa ei luovuteta, mikäli CPAP-hoito toimii. Uniapneakiskon soveltuvuuden arviointi ja valmistus tehdään suun terveydenhuollossa alueellisen hoidonporrastuksen ja hoitokäytännön mukaisesti.

Lääkinnällisenä kuntoutuksena luovutettava uniapneakisko on asiakkaalle maksuton, samoin uniapneakiskoon liittyvä kiskon soveltuvuuden arviointi, kontrollikäynnit ja uniapneakiskon huolto- ja korjaaminen. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:23 Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet: Opas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille ja ohjeita asiakkaille).

Uniapneakiskojen seuranta ja korjaukset toteutetaan perusterveydenhuollossa yhtenäisten kiireettömän hoidon perusteiden mukaisesti (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:2 Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet 2019, Obstruktiivisen uniapneapotilaan apneakiskohoito).

Asiakasmaksujen määräytymisestä

Asiakasmaksut perustuvat asiakasmaksulakiin ja -asetukseen. Suun terveydenhuollon asiakasmaksut määräytyvät asiakasmaksuasetuksen 9 ja 9 a §:n mukaan.

Terveyskeskuksessa annetusta suun ja leukojen erikoissairaanhoidosta (asiakasmaksuasetus 9 a §) voidaan periä asiakasmaksuasetuksen 9 §:ssä säädetyn maksun sijasta enintään 8 §:n 1 momentissa säädetty erikoissairaanhoidon poliklinikkamaksu mm. silloin kun tutkimuksen ja hoidon perusteena on muun kuin hammassairauden takia välttämätön suun hoito. 

Maksuttomat terveyspalvelut on todettu asiakasmaksulain 5 §:ssä. Terveyspalveluista ovat maksuttomia mm. terveydenhuoltolain 29 §:n mukainen lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluva neuvonta, kuntoutustarvetta ja mahdollisuuksia selvittävä tutkimus, sopeutumisvalmennus ja kuntoutusohjaus, lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet sekä niiden sovitus, tarpeellinen uusiminen ja huolto.

Asiakasmaksuasetuksella säädetään mm. suun terveydenhuollossa perittävien asiakasmaksujen enimmäiseuromääristä. Kunta voi päättää periä myös alempia asiakasmaksuja. Lisäksi asiakasmaksulaissa säädetään asiakasmaksujen huojentamisen yleisistä periaatteista (asiakasmaksulaki 11 §).

Asiakasmaksujen käytännöistä

Tällä hetkellä kunnissa tulkitaan asiakasmaksuasetusta uniapneakiskohoitojen suhteen eri tavoin. Erikoissairaanhoidossa uniapneakiskohoidosta potilaalta peritään asiakasmaksuasetuksen 8 §:n mukainen erikoissairaanhoidon poliklinikkamaksu. Osassa terveyskeskuksista uniapneakiskopotilailta peritään asiakasmaksuasetuksen perusteella erikoissairaanhoidon poliklinikkamaksu, kun taas osassa peritään 9 §:n mukaiset suun terveydenhuollon asiakasmaksut. Asiakasmaksuasetuksen 9 §:n mukaiset suun terveydenhuollon asiakasmaksut koostuvat käyntimaksuista, toimenpidemaksuista ja hammasteknisten töiden kustannuksista. Asiakasmaksuasetuksen 9 §:n perusteita noudattaen asiakasmaksusta tulee merkittävästi korkeampi kuin erikoissairaanhoidon poliklinikkamaksu.

Asiakasmaksulainsäädännön soveltamisen näkökulmasta tässä asiayhteydessä on erotettavissa kaksi ryhmää. Erikoissairaanhoidon kriteerit täyttävät keskivaikeat ja vaikeat uniapneat ja toisen ryhmän muodostavat lievät uniapneat. Lisäksi on arvioitava täyttyvätkö lääkinnällisen kuntoutuksen perusteet. Kuntaliiton näkemyksen mukaan asiakasmaksulakia ja -asetusta voidaan soveltaa suun terveydenhuollossa terveyskeskuksessa seuraavasti:

Erikoissairaanhoidosta perustasolle uniapneakiskohoidon aloitukseen ohjattavat potilaat

Alueellisesti yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja perustason välillä sovitun hoidonporrastuksen mukaisesti erikoissairaanhoidon kriteerit täyttävä keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaoireyhtymää poteva potilas voidaan ohjata perustasolle terveyskeskukseen uniapneakiskohoidon soveltuvuuden arviointiin ja/tai hoidon aloitukseen. Osalle vaikeaa tai keskivaikeaa uniapneaa potevista potilaista uniapneakisko voidaan myöntää lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, mutta ei kaikille. ”Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen luovutusperusteet” -oppaasta löytyy suosituksia päätöksenteon tueksi.

Vaikeat ja keskivaikeat uniapneat

Uniapneakiskohoito lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä

Uniapneakisko voidaan myöntää lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä vaikean ja keskivaikean uniapnean hoitoon luovutusperusteiden täyttyessä. Uniapneakisko, sen soveltuvuuden arviointi, sovitus, huolto ja korjaukset niihin liittyvine käynteineen ovat potilaalle maksuttomia silloin, kun kisko myönnetään lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Lisätietoa apuvälinepalvelusta löytyy Terveyskylän kuntoutumistalosta.

Kiireettömän hoidon perusteiden mukaisesti uniapneakiskon seuranta kuuluu perustasolle. Seurantakäynneillä seurataan kojeen kuntoa, subjektiivista vaikuttavuutta, potilaan purentaa ja purentaelimen toimintaa. Mikäli lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnetyn uniapneakiskohoidon seurantakäynneillä tehdään myös kiskohoitoon liittymättömiä toimenpiteitä, voidaan periä 9 §:n mukaisesti käynnin perusmaksu sekä toimenpidemaksut näiden viime mainittujen toimenpiteiden osalta.

Uniapneakiskohoito silloin, kun lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen luovutusperusteet eivät täyty

Erikoissairaanhoidon ohjatessa erikoissairaanhoidon kriteerit täyttävän keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaoireyhtymää potevan potilaan, jolla lääkinnällisenä kuntoutuksena luovutettavan apuvälineen perusteet eivät täyty (esim. BMI) terveyskeskukseen uniapneakiskohoidon toteuttamiseen, voidaan potilaalta periä asiakasmaksuasetuksen 9 a §:n mukaisesti 8 §:n 1 momentin mukainen poliklinikkamaksu. Hoidon aloitusvaihe voidaan katsoa perustasolla toteutettavaksi erikoissairaanhoidoksi hoidossa vaadittavan perehtyneisyyden vuoksi. Potilaalta ei tällöin peritä kiskonvalmistuksesta toimenpidemaksua eikä hammasteknisiä kuluja. Mikäli uniapneakisko joudutaan uusimaan, voidaan tehdä uusi päätös erikoissairaanhoitona toteutettavasta hoidosta. 

Kiireettömän hoidon perusteiden mukaisesti uniapneakiskon seuranta kuuluu perustasolle. Seurantakäynneillä seurataan kojeen kuntoa, subjektiivista vaikuttavuutta, potilaan purentaa ja purentaelimen toimintaa. Seurantakäynneillä terveyskeskuksessa potilaalta voidaan periä asiakasmaksut enintään 9 §:n mukaisesti.

Lievät uniapneat

Kun uniapnea on lievä esim. hengityskatkosten ja potilaan muuhun oirekuvaan perustuvan kokonaisarvion perusteella, niin potilaiden käyntejä terveyskeskuksen suun hoidon perustason yksikössä ei katsota erikoissairaanhoidoksi. (Potilaalla ei ole unettomuusoireita tai haittaavaa päiväväsymystä, eivätkä potilaat täytä kiireettömän hoidon perusteiden mukaisia erikoissairaanhoitoon ohjaamisen perusteita, eivätkä lääkinnällisenä kuntoutuksena luovutettavan apuvälineen perusteet täyty). Tällöin asiakasmaksujen näkökulmasta potilailta voidaan periä enintään asiakasmaksuasetuksen 9 §:n mukaiset asiakasmaksut.

tags