Perusterveydenhuolto

Terveyskeskuksen vastaanottotoiminta

Terveyskeskuksessa on perinteisesti totuttu asioimaan lääkärin vastaanotolla. Toimintamalli elää kuitenkin vahvaa murrosvaihetta. Hoitajien rooli on vahvistunut potilaiden hoidossa ja lääkärin työajasta yhä suurempi osuus kuluu muuhun, kuin perinteiseen kasvokkain tapahtuvaan potilaiden vastaanottoon.

Perustason palveluja kehitetään vuonna 2020 alkaneessa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmassa, jota Terveyden ja hyvinvoinnin laitos koordinoi. Tavoitteena on vahvistaa perustason palveluja ja siirtää painopistettä ennaltaehkäisevään suuntaan.

Kunta vastaa palvelujen järjestämisestä

Terveydenhuoltolain mukaan kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden sairaanhoitopalvelut. Sairaanhoito toteutetaan potilaan lääketieteellisen tai hammaslääketieteellisen tarpeen ja käytettävissä olevien yhtenäisten hoidon perusteiden mukaisesti. Hoito toteutetaan avohoidossa silloin, kun se on potilasturvallisuus huomioon ottaen mahdollista.

Kunnat järjestävät terveyskeskuksissa vastaanottotoimintaa osana perusterveydenhuoltoa joko omana toimintanaan, kuntayhtymämallilla tai vastuukuntamallilla. Trendinä on, että kunnat siirtävät sosiaali-ja terveyspalveluiden järjestämisvastuutaan suuremmalle toimijalle. Uusimpia kuntayhtymiä ovat esim. Keski- Uudenmaan Sote, joka on perustason palveluiden kuntayhtymä, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä ja Kymsote. Nämä vastaavat sekä perustason palveluista että erikoissairaanhoidosta. Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymä aloittaa toimintansa 1.1.2021.

Julkisen ja yksityisen yhteistyö vastaanottotoiminnassa

Osa kunnista on ulkoistanut tuotantovastuuta yksityisille palveluntuottajille sisällöltään ja laajuudeltaan erilaisiin sopimuksiin perustuen. Kunta on esimerkiksi voinut tehdä sopimuksen, jossa yksityinen toimija vastaa käytännön toiminnasta yhdellä tai useammalla kunnan terveysasemista.

Tällaisesta mallista on kokemusta esimerkiksi Espoossa, Lahdessa ja Pirkanmaalla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2019 toteuttaman Terveyskeskuksen avosairaanhoidon järjestelyt -kyselyn mukaan ulkoistettuja terveysasemia oli 58 ja näiden väestöpohja oli noin 430 000 asukasta.  

Kunta ja palveluntuottaja ovat voineet myös perustaa yhteisyrityksen tai kunta on voinut ulkoistaa sosiaali- ja terveyspalvelunsa kokonaan lukuun ottamatta viranomaistehtäviä.

Vastaanottotoiminnan käytännöt

Terveydenhuoltolain mukaan jokaiselle asiakkaalle, joka ottaa yhteyttä terveysasemalle kiireettömässä asiassa, on tehtävä hoidontarpeen arviointi. Hoidontarpeen arviointi ja hoito voidaan myös aloittaa samalla kertaa joko puhelimitse tai siten, että hoitajat vastaanottavat pääosan potilaista ja lääkäriä konsultoidaan tarvittaessa.

Noin 80 % hoidon tarpeen arvioinneista tehtiin kuitenkin vielä puhelimitse vuonna 2019, useimmiten sairaanhoitajien tai terveydenhoitajien toimesta. Sähköisen palvelukanavan merkitys hoidontarpeen arvioinnissa ja ajanvarauksessa oli vielä pieni vuonna 2019, vaikka uusia malleja on kehitetty. Keväällä 2020 alkanut koronapandemia vauhditti erilaisten etäpalveluiden käyttöönottoa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2019 toteuttaman Terveyskeskuksen avosairaanhoidon järjestelyt -kyselyn mukaan lääkärin vastaanottoa tarjottiin 510 terveysasemalla. Suurin osa avosairaanhoidonpalveluista tuotetaan lääkärien, terveydenhoitajien ja sairaanhoitajien vastaanotoilla sekä sairaaloiden yhteispäivystyksissä.

Avosairaanhoidossa sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat muodostavat suurimman ammattiryhmän. Heitä oli yhteensä terveysasemien henkilöstöstä 47 % ja lääkäreitä noin 37 %. Yhtä lääkäriä kohden terveysasemilla työskentelee 1,27 sairaanhoitajaa tai terveydenhoitajaa.

Lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoimintaa voidaan toteuttaa monin eri tavoin, esimerkiksi tiimi-, työpari- ja asiakassegmentointiin perustuvilla malleilla.  Lääkäri-hoitajatyöparimalli on yleisimmin käytössä. Erilaisiin asiakastarpeisiin perustuvilla toimintamalleilla on tavoitteena turvata hoitosuhteen jatkuvuus siitä hyötyville sekä tarkoituksenmukainen työnjako eri ammattilaisten välillä.

Noin 75 % terveysasemista on nimennyt osalle asiakkaistaan omahoitajan ja hieman alle 60 % on nimennyt osalle asiakkaistaan omalääkärin. Noin neljännes terveysasemilla työskentelevistä lääkäreistä on koulutusvaiheessa ja näin ollen lääkärien vaihtuvuus on suurta.

Osalla terveysasemista ohjataan potilaita suoraan myös fysioterapeuttien vastaanotolle tuki- ja liikuntaelinongelmissa. Täydennyskoulutetut sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat voivat nykyisin uusia tiettyjä reseptejä ja määrätä rajoitetusti lääkkeitä. Hoitajien työn merkitys on kokonaisuudessaan kasvanut terveysasemilla sekä pitkäaikaissairauksien hoidossa että uusien yhteydenottojen hoitoratkaisuissa. Aiemmin hoitajien työnkuvassa painottui päivystystyyppisten asioiden hoito. Hoitajia on lukumääräisesti terveysasemilla myös aiempaa enemmän suhteessa lääkäreihin.

Terveysaseman asiakkaille tarjotaan myös erikoislääkärikonsultaatioita alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Terveyskeskuksissa voi olla omia erikoislääkäreitä viroissa, sairaalan lääkärit käyvät terveysasemilla tai erikoislääkäripalveluja hankitaan ostopalveluna. Yleisimmin vastaanottotoimintaa tuetaan geriatrian, psykiatrian, kardiologian ja sisätautien konsultaatioilla.

Sähköisten palveluiden tavoitteena on sujuvoittaa asiakkaiden asiointia terveysasemalla. Oirearvioit ja ajanvaraus hoitajan vastaanotolle ovat tyypillisimpiä sähköisiä palveluja vastaanottotoiminnassa. Hieman yli puolet suomen väestöstä asui 2019 alueilla, joilla on käytössä sähköinen oirearvio.

Terveyskylä painottuu erikoissairaanhoitoon, mutta osa palveluista on avoimia kaikille kansalaisille. Osa palveluista on terveydenhuollon ammattilaisten käytössä ja kokonaisuus tukee soveltuvin osin myös vastaanottotoimintaa.

Muualla verkossa:

 

tags
Tuula Kock

Etunimi
Tuula
Sukunimi
Kock
Asiantuntijalääkäri

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2673
Kännykkä
+358 50 382 6327
Vastuualueet
  • Suun terveydenhuolto
  • Perusterveydenhuolto
  • Päihde- ja mielenterveysasiat
  • Päivystys
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Sote-yksikkö
Twitter-tili