Selvitys sairaanhoitopiirien ensihoidosta vuonna 2016

Kuntaliitto teki selvityksen sairaanhoitopiirien ensihoidon toiminnasta ja resursseista vuoden 2016 toteuman pohjalta. Tarkoituksena oli kartoittaa ja kuvata tilanne ennen päivystysjärjestelmän muutoksia, jotka astuivat voimaan vuoden 2018 alusta. Aiempi vastaava selvitys tehtiin vuoden 2013 tiedoista, jolloin ensihoidon tehtävät siirtyivät sairaanhoitopiirien vastuulle.

Terveydenhuoltolain päivystystoimintaa ja sairaanhoitopiirien työnjakoa koskevat terveydenhuoltolain ja siihen liittyvien asetusten muutokset tulivat voimaan vuoden 2018 alusta alkaen. Kahdelletoista sairaanhoitopiirille on määritelty vastuu laajan 10-12 erikoisalaa kattavan ympärivuorokautisen päivystyksen ylläpitämisestä. Muiden sairaanhoitopiirien tulee ylläpitää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä, jossa on valmius tavallisimpien terveysongelmien hoitoon. Käytännössä tämä edellyttää muutamien erikoisalojen päivystystoimintaa. Muutos vaikuttaa potilasohjaukseen ja todennäköisesti myös ensihoidon toimintaan.

Ensihoitoa koskeva kysely lähetettiin ensihoidosta vastaaville ylilääkäreille keväällä 2017, ja viimeiset vastaukset ja tarkennukset saatiin joulukuun aikana.  Sairaanhoitopiireiltä tiedusteltiin vuoden 2016 toteumatietoja. Tulokset on esitetty vuoden 2017 erityisvastuualueiden mukaisesti ryhmiteltyinä.

Voimavarat

Ambulanssien lukumäärät on esitetty taulukossa 1.  Kokoaikaisessa 24/7 valmiudessa olevia yksiköitä oli koko maassa yhteensä 333 ja osa-aikaisessa valmiudessa olevia 123 vuonna 2016. Ambulanssien määrä oli kaikilla erva-alueilla hieman vähentynyt verrattuna Kuntaliiton vuotta 2013 koskeneeseen selvitykseen. Mahdollisesti muutos selittyy sillä, että kenttäjohdon yksiköitä on ilmoitettu eri tavoin.

Ensivasteyksiköitä on tarkasteltu taulukossa 6. Ensivasteyksiköitä toimi koko maassa 545 ja ne olivat valtaosin pelastuslaitoksen ylläpitämiä. Pohjois-Pohjanmaalla toimi 16 ensivasteyksikköä yksityisten tuottamina. Lääkäriyksiköt on esitetty taulukossa 5.

Tuottajittain tarkasteltuna (taulukko 3) pelastuslaitoksen osuus ambulansseista oli suurin (keskimäärin 47 %) ja kasvanut edelliseen selvitykseen verrattuna. Myös sairaanhoitopiirien osuus (32 %) on kasvanut, kun taas yksityisten osuus (21 %) on vähentynyt. Siirtymä yksityisiltä toimijoilta pelastuslaitokselle oli suurin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopirissä. Yksityisten ambulanssien määrä väheni selvästi myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä.

Ambulanssien määrä suhteutettuna asukasmääriin ja pinta-aloihin esitetään taulukossa 4. Ambulanssien tarpeeseen vaikuttavat sekä välimatkat että asukasmäärien kautta tehtävämäärät. Asukaslukuun suhteutettuna eniten ambulansseja oli Kuopion ja Oulun erva-alueilla. Pinta-alaan suhteutettuna eniten ambulansseja oli HYKS-ervan alueella ja vähiten OYS-ervan alueella.

Tehtävät

Ensihoidon tehtävämäärät on esitetty taulukossa 11. Vuonna 2016 tehtäviä oli koko maassa yhteensä lähes 778 000. Verrattuna vuoteen 2013 määrä oli lisääntynyt noin 36 000:lla (5 %). Suurin lisäys oli tapahtunut HYKS- ja TAYS-ervan alueilla; OYS-ervan alueella tehtävämäärät olivat vähentyneet. Sairaanhoitopiireittäin lisäys on ollut suurinta Helsingin ja Uudenmaan, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen sekä Pohjois-Pohjanmaan alueilla.

Tehtävämäärä asukaslukuun suhteutettuna oli koko maassa 1421 tehtävää / 10 000 asukasta. HYKS-erva alueella määrä alitti keskiarvon, suurimmat tehtävämäärät toteutuivat KYS- ja OYS-ervan alueilla. Eniten tehtäviä oli Kainuussa (2809), Pohjois-Karjalassa (2258) ja Länsi-Pohjan alueella (2247). Vähiten tehtäviä oli Helsingin ja Uudenmaan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä.

Vuoden 2013 selvitykseen verrattuna väestömäärään suhteutetut tehtävämäärät olivat lisääntyneet erityisesti Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Pohjanmaalla. Asukasmääriä ei ole ikä- tai sukupuolivakioitu.

Ambulanssia kohden tehtäviä oli vuonna 2016 koko maassa keskimäärin 1706. Lisäystä vuoteen 2013 oli (noin 170 tehtävää/ambulanssi). Helsingin ja Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirit hoitivat yli 2000 tehtävää/ambulanssi. Lapissa ambulanssia kohti toteutui 860 tehtävää.

Tiedot tehtävien jakautumisesta riskialueluokittain saatiin 18 sairaanhoitopiiristä ja ne on esitetty taulukossa 12. Koko maassa keskimäärin ja 17 sairaanhoitopiirissä tavallisimpia olivat riskialueluokkaan 2 luokiteltujen alueiden tehtävät, joita oli 43 %. HUS-piirin alueella kuitenkin riskiluokan 1 tehtäviä oli 51 %. Riskialueluokkiin 3 ja 4 sijoittui 11 % ja 16 % tehtävistä. Riskialueluokkaan 5 sijoittui keskimäärin 1 % tehtävistä. Kainuussa tähän luokkaan kuului 13 % tehtävistä.

Tehtävien jakautuminen kiireellisyysluokittain on esitetty taulukossa 13, johon tiedot saatiin 19 sairaanhoitopiiristä. Tavallisimpia olivat kiireellisyysluokan C tehtävät, joita oli keskimäärin 40 % (vaihteluväli 35-44 %). A-luokan tehtäviä oli keskimäärin 6 % (0-10 %), B-luokan tehtäviä oli 25 % (20-34 %) ja D-luokan tehtäviä 30 % (25-36 %).

Varautuminen

Sairaanhoitopiirien valmiussuunnittelun ajantasaisuudesta tiedusteltiin nyt ensimmäistä kertaa. Taulukko 8 osoittaa, että valmiussuunnittelun prosessi on vakioitu ja valmiuden harjoitteluun on keskimäärin osoitettu riittävät edellytykset. Valmiussuunnittelun ja harjoittelun merkitys kasvaa edelleen maakuntavalmistelun edetessä sekä maakuntien käynnistäessä toimintaansa.

Sairaanhoitopiirien vararesurssit eli yksiköt, jotka ovat tilanteen niin vaatiessa käyttöönotettavissa kahden vuorokauden kuluessa on esitetty taulukossa 9. Vararesurssien määrä on merkittävä. Tulosten perusteella sairaanhoitopiirien vararesurssit muodostavat vajaa 40 % kaikista vararesursseista. Pelastuslaitosten osuus vararesursseista on reilu kolmannes yksityisten palvelujen tuottajien osuuden ollessa vajaa neljännes. Tilanne ei ole muuttunut tarkastelujaksolla 2015 ja 2016. Taulukosta ei ilmene suuronnettomuustilanteiden kannalta keskeinen tieto varayksiköiden lähtövalmiudesta.

Kustannukset

Ensihoidon toimintamenot on esitetty taulukossa 16. Asukasta kohden laskettuna nettotoimintamenot olivat keskimäärin 39 € ja vaihteluväli 23-96 €. Kustannukset ovat korkeimmat harvaan asutuilla alueilla, joilla ambulanssien määrä suhteessa asukasmäärään on suurin ja ambulanssien tehtävämäärät ovat pienimmät. Poikkeuksena erottuu Pohjois-Karjala, jossa on toteutettu yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa erittäin kustannustehokas ratkaisu. Kustannuksia ei ole verrattu aikaisempaan selvitykseen, koska ne eivät ole vertailukelpoisia johtuen mm. siitä, että toiminta vuonna 2013 ei ollut vielä kokonaan siirtynyt sairaanhoitopiirien vastuulle ja henkilöstön uusittujen pätevyysvaatimusten toteuttaminen oli vielä kesken.

Eräiden sairaanhoitopiirien ehdotuksesta tämänkertaisessa kyselyssä tiedusteltiin myös tuotettujen valmiustuntien määriä. Niistä saatiin luotettavaksi arvioitu tieto yhdeksästä sairaanhoitopiiristä ja tuntimäärät on esitetty taulukossa 7. Valmiustunnin hinta vaihteli 50 eurosta 74 euroon.

Kustannusten jako

Ensihoidon kustannusten jako tehdään sairaanhoitopiireissä pääosin kuntien asukasmäärien suhteessa. Tähän laskentatapaan on kuitenkin suurimmassa osassa sairaanhoitopiireistä yhdistetty kustannusten jakoa myös tehtävämäärien ja tehtävien vaikeusasteen mukaan. Tällöin yleensä kustannusten jakaminen tehdään 50 % asukasmäärien ja 50 % tehtävämäärien perusteella.

Tietojärjestelmät

Merlot Medi -järjestelmä välittää tietoa reaaliaikaisesti sairaankuljetusyksiköstä hoitopaikkoihin ja ensihoidon valvomoihin. Järjestelmän yhtenä tärkeimpänä tehtävänä on luoda potilaskohtainen ensihoitokertomus ensihoitotilanteessa, johon tallennetaan potilaan hoidon kannalta tärkeää tietoa.

Codea on kenttäjohtojärjestelmä, jonka avulla hälytysajoneuvo löytää nopeasti kohteeseen ja ajoneuvon sijainti- ja statustiedot välittyvät reaaliaikaisesti hätäkeskukseen. Tieverkon mukaan lasketut yksiköiden lähestymisajat lasketaan automaattisesti jokaiselle hälytyskohteelle hälytyksen saapuessa. Järjestelmän avulla voidaan seurata aktiivisia hälytyksiä ja yksiköitä reaaliajassa.

Kahdestakymmenestä sairaanhoitopiiristä kuusi ilmoitti, että heillä on käytössään Merlot Medi -ensihoidon järjestelmä. Vuoden 2014 vastaavassa kyselyssä Merlot Mediä käytettiin neljässä sairaanhoitopiirissä. Tämän kysymyksen yhteydessä yhdeksän sairaanhoitopiiriä ilmoitti, että heillä on käytössään myös Codea kenttäjohtojärjestelmä. Sairaanhoitopiireistä ilmoitettiin käytettävän myös mm. PEK kenttäjohtojärjestelmää, Saku, Sara ja Hefta FinnHEMS -järjestelmiä.

Puolet vastaajista eli kymmenen sairaanhoitopiiriä ilmoitti, että heillä on käytössään yhteys ensihoitojärjestelmästä jossain muodossa varsinaiseen potilastietojärjestelmään. Vuoden 2014 kyselyssä vastaava luku oli kahdeksan.