Suurimpien kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettotoimintamenot

Pylväskuvio: Kuntien sosiaali- ja terveystoimen tarvevakoidut nettomenot vuonna 2020

Yhteenveto on koottu 44 suurimman kunnan sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote), Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essote), Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Kainuun sote), Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän (Soite), Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän (Keusote), Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Kymsote), Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymän (Phhyky) ja Ylä-Savon sote kuntayhtymän osavuosi- ja vuosikohtaisten seurantatietojen perusteella. 

Mukana olevissa kunnissa ja kuntayhtymien alueella asuu yhteensä 77 % Manner-Suomen väestöstä.

​Nämä ovat toteumatiedoista raportoituja todellisia nettotoimintamenoja. Niitä verrataan edellisvuoden vastaaviin menoihin sekä alkuperäisiin talousarvioihin. Taulukoissa on mukana ikäihmisten väestöosuuksien indeksit sekä sairastavuusindeksi.

Eri kunnissa on hyvinkin erilainen väestön ikä-, tarve- ja palvelurakenne, mikä on tarpeen muistaa, kun silmäilee menojen suuruutta. 

Osassa kunnista kunnallisten palvelujen käyttöosuudet ovat suurempia kuin toisissa, mikä johtuu mm. väestörakenteesta ja työllisyydestä. Työterveyshuollon merkittävä osuus korvaa kunnallisia perusterveydenhuollon palveluja. Kunnan menojen suuruuteen vaikuttavat luonnollisesti palvelujen monipuolisuus, oikea-aikainen saatavuus, riittävyys, rakenteet sekä asukkaiden käytettävissä olevat tulot ja sen myötä mahdollisuus ostaa tarvitsemiaan hyvinvointipalveluja myös omilla rahoillaan.

Koosteeseen toimitetut tiedot eivät ole täysin yhdensisältöisiä. Vertailuvuosien poikkeukselliset tilanteet näkyvät muutoksina eräiden kuntien toteumissa. Osavuosikatsauksissa kaikki menot ja tulot eivät kirjaudu täsmälleen samalla aikataululla eri vuosina, mikä näkyy suurehkoina eroina.

Reaalimenojen lisäksi raportissa on sosiaali- ja terveystoimen tarvevakioidut nettotoimintamenot, euroa/asukas. Tarvekerroin pohjautuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottamaan tilastolliseen vertailuaineistoon, joka tekee kuntien ja sairaanhoitopiirien sosiaali- ja terveydenhuollon menot vertailukelpoiseksi ja ottaa huomioon kuntalaisten erilaiset palvelutarpeet, THL-Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot. Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimen laskennassa on hyödynnetty alue- ja kuntakohtaisia tietoja väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisesta asemasta. Tarvekertoimen laskentaa erityisesti sairastavuuden mittaamisen osalta on tarkennettu (THL 30.6.2020), minkä vuoksi uudet tarvekertoimet ja tarvevakioidut menot saattavat poiketa suurestikin aiemmista.

Selvitys on poikkileikkaus alustavista tiedoista. Tämä ei ole tilasto. Osa yksittäisistä suurista muutoksista - ilman selittäviä syitä - johtaa virheellisiin kuntakohtaisiin johtopäätöksiin. Rakenteiden ja toimintojen uudelleenjärjestelyjä ja suurten muutosten syitä on raportoitu vastaajien kommenteissa.

Alla liitteinä osavuosi- ja vuosikatsaukset ajalta 2020 - 2015.

tags
Anu Nemlander

Anu Nemlander

Erityisasiantuntija
Sote-yksikkö
+358 9 771 2612, +358 50 563 6180
Vastuualueet
  • terveydenhuollon kansainväliset asiat
  • terveydenhuollon rahoitus-, talous- ja tilastoasiat
  • palveluseteli
  • veteraaniasiat