Kirjanpito ja tilinpäätös: Liikelaitoksen ja muun taseyksikön taloudenohjaus

Kirjanpidon eriyttäminen 1.1.2020 ja markkinaperusteinen hinnoittelu

 

Kirjanpidon eriyttäminen – mitä, miksi, milloin?

  • Kilpailulaki 30 d §
  • Kilpailutilanteessa markkinoilla toimiessa eriytettävä
  • Liikevaihto min 40.000 €/vuosi
  • 1.1.2020 alkaen
  • Kunta, kuntayhtymä tai niiden määräysvaltaan kuuluva yksikkö
    • Taseyksikkö, tulosyksikkö, liikelaitos, toimiala, tytäryhteisö, säätiö
    • Ei koske viranomaistoimintaa
  • Tuloslaskelma + kustannuslaskennan periaatteet
    • Yksikkökohtaisesti eriytettävä
  • Tarkoituksena estää mm. alihinnoittelu, ristisubventio
  • Kustannusten kohdentaminen
  • Markkinaperusteinen hinnoittelu
    • Ml. tuottovaatimus

Eriyttämisvelvollisuudesta

Julkisyhteisöllä on velvollisuus pitää erillistä kirjanpitoa eri toiminnoistaan silloin, kun toimija harjoittaa sekä kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvaa taloudellista toimintaa että muuta toimintaa. Markkinoilla tapahtuvan taloudellisen toiminnan tulkinnassa on ratkaisevaa harjoitettavan toiminnan luonne, joka on arvioitava tapauskohtaisesti. Markkina ja ei-markkina toiminnan erottamiseen ei ole yksiselitteistä ohjetta, mutta monet tilanteet selviävät tutustumalla kilpailulain 30 d §:ää koskevaan hallituksen esityksen perusteluihin (HE 68/2018 vp) sekä kuntalain 126 ja 127 §:ien sisältöön ja niitä koskevaan hallituksen esityksen 2a ja 2 b §:n yksityiskohtaisiin perusteluihin (HE 32/2013 vp).    

Kirjanpidon eriyttämisvaatimus ei koske tilanteita, joissa

  • toiminta ei ole markkinoilla tapahtuvaa taloudellista toimintaa (julkisen vallan käyttö ja viranomaistoiminta)
  • toimija harjoittaa eimarkkinatoiminnan lisäksi vain sellaista taloudellista toimintaa, joka kuuluu kuntalain 126 §:n 2 momentin soveltamisalaan
  • yksikön markkinoilla tapahtuvan taloudellisen toiminnan liikevaihto on alle 40.000 euroa vuodessa.

Kirjanpidon eriyttämisvaatimus koskee tilanteita, joissa

  • julkissektori tai sen määräysvaltaan kuuluva yksikkö esim. yhtiö harjoittaa kilpailutilanteessa markkinoilla olevaa taloudellista toimintaa ja muuta toimintaa
  • kysymys on hankintalain 15 §:n sallimasta ulosmyynnistä ulkopuolisille toimijoille
  • kunta tai kuntayhtymä kuntaorganisaatiomuodossa toimii kuntalain 127 §:n poikkeussäännöksen perusteella kilpailutilanteessa markkinoilla. 

Kirjanpidon eriyttämisvelvollisuuden ulkopuolelle jää vähäiseksi katsottava taloudellinen toiminta. Mikäli julkissektorin tai sen määräysvallassa olevan yksikön kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvan taloudellisen toiminnan liikevaihto on alle 40.000 euroa vuodessa, kyseiseen sääntelyyn liittyvää kirjanpidon eriyttämisvelvollisuutta ei ole.

Kuntaliiton kyselyyn annetut vastaukset eivät juurikaan tuonut esille sellaisia seikkoja, joiden perusteella olisi mahdollisuus tarkemmin ryhtyä kuntakenttää laajemmin ohjeistamaan, vaan mahdolliset tulkintatilanteet tulee arvioida tapauskohtaisesti.

Kuntien ja kuntayhtymien kannattaa nyt eritysesti kiinnittää huomioita sellaiseen toimintaan, missä kunta tai kuntayhtymä toimii kuntaorganisaatiomuodossa kuntalain 127 §:n poikkeussäännöksen perusteella kilpailutilanteessa markkinoilla ja jos kunta tai kuntayhtymä on osakkaana in house -yhtiössä, joka myy hankintalain 15 §:n sallimissa rajoissa palveluita ulkopuolisille toimijoille vuodessa 40.000 € tai sen yli.     

Markkinaperusteisesta hinnoittelusta

Kirjanpidon eriyttäminen toimii markkinaperusteisen hinnoittelun pohjana. Markkinaperusteisella hinnoittelulla tarkoitetaan sitä hintatasoa, jonka suuruiseksi vastaava yksityinen toimija hinnoittelisi palvelut. Kyse ei siten ole siitä, että hinnoitellaan keskimääräisen markkinahinnan mukaan. Markkinoilla tapahtuvan taloudellisen toiminnan hinnoittelun on oltava sellaista, että se on liiketaloudellisten periaatteiden mukaan kannattavaa. Taloudellisen toiminnan myyntituottojen tulee siten kattaa:

  • välittömät tuotantokustannukset kuten palkat, aineet, vuokrat
  • pääomakustannukset (tuottoja, jotka toimijan on saatava voidakseen säilyttää toiminnassa käytetyt varat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä)
  • välilliset ja yhteiskustannukset kuten ICT, taloushallinto, palkanlaskenta, tukipalvelut
  • rahoituskulut ja muut laskennalliset erät sekä
  • tuottovaatimuksen.

Kustannusten kohdentamisessa tulee noudattaa aiheuttamisperiaatetta, jolloin vastuutahojen on itse arvioitava mikä jako- tai kohdennustekijä kuvaa parhaiten resurssien käyttöä. Taloudelliseen toimintaan ei tulisi myöskään kohdentaa sellaisia kuluja, jotka eivät täytä aiheuttamisperiaatetta. Jos sama yksikkö tuottaa sekä markkinoille ja julkiseen toimintaan ja kulut eivät ole suoraan jaettavissa, on kohdentamisessa käytettävä kustannuslaskennallisia menetelmiä (esim. suoritemääriä ja ekvivalenssilaskentaa). Liikevaihdon käyttö kulujen jakotekijänä ei kuvaa aiheuttamisperiaatetta.

Tuottovaatimusta voidaan arvioida joko sitoutuneen pääoman tuottona tai liikevoittoprosenttina. Ensimmäisessä vaihtoehdossa syntynyttä tuottoa verrataan toimintaan sitoutuneeseen pääomaan, arviointitapa soveltuu toimintaan missä sitoutuneen pääoman osuus on suuri. Tuottovaatimuksen tulisi kattaa perustuottovaatimus sekä riskilisä.

Palveluliiketoiminnassa (pääoman osuus pieni) lähestymistapa on verrata liikevoittoa liikevaihtoon (liikevoitto-%). Vertailuarvona käytetään vastaavia palveluita tuottavien yksityisten yritysten liikevoittoprosentteja.

Hinnoittelussa tulee ottaa huomioon seuraavat asiat:

  • Verovaroin tehtyjen investointien vapaan kapasiteetin kustannus: Esimerkiksi kunnan tiloissa toimivan yhtiön vuokrakulut huomioitava täysimääräisesti.
  • Sisäisten tukipalveluiden hinnoittelu: Yhtiön tai muun markkinayksikön ostaessa kunnalta eivät tukipalvelut saa olla alihinnoiteltuja.
  • Taloudellisen toiminnan kannattavuustarkastelun tehdään useamman vuoden aikajaksolla.
  • Pääoman arvostaminen, kirjapito- vai jälleenhankinta-arvo?

Mitä on tehtävä?

1. Selvitä merkittävimmät eriytettävät toiminnot

  • Onko eriytetty kilpailutilanteessa markkinoilla oleva toiminta ja muu toiminta? Onko esim. Kuntalain 127 §:n mukaista toimintaa?
  • Onko toiminta viranomaistoimintaa, julkisen vallan käyttöä? Onko Kuntalain 126 §:n mukaista toimintaa?
  • Onko kunnalla velvollisuus tuottaa palvelu? Onko kuntalaisella oikeus palveluun? Vai tuottaako kunta palvelun vapaaehtoisesti?
  • Myykö yksikkö tuotteita markkinoille yli 40 000 euron edestä vuodessa markkinahintaan?

2. Kohdenna ja dokumentoi kustannukset ja tuotot

  • Onko toiminnan kirjanpito eriytetty?

    • Onko toiminta oma taseyksikkö, liikelaitos, kustannuspaikka tms.?
  • Onko kustannuslaskennan periaatteet dokumentoitu?
  • Onko toimintaan kohdennettu myös välilliset kustannukset aiheuttamisperiaatteen mukaisesti?
    • Onko toimintaan liittyvät yleiskustannukset kohdennettu (ICT, taloushallinto, tukipalvelut jne.)?
    • Miten emokunnalta hankitut tukipalvelut on hinnoiteltu?
    • Mitä pääoma-, rahoitus- tai muita laskennallisia eriä toimintaan tulisi kohdentaa?

3. Onko toiminta hinnoiteltu markkinaperusteisesti?

  • Kattaako hinta välittömät ja välilliset kustannukset?
  • Kattaako hinta tuottovaatimuksen? Lasketaanko tuottovaatimus sitoutuneen pääoman tuottoprosentin vai liikevaihdon perusteella (liikevoitto-%)?
  • Mihin suoritemäärään hinnoittelu perustuu?
  • Kattaako hinta tuotannontekijöiden kulumisen? Miten tuotannontekijät arvostetaan, tasearvo vai jälleenhankintahinta?
  • Dokumentoi!

 

Lisätiedot:

Lisätietoja eriyttämisvelvolisuudesta:
Pirkka-Petri Lebedeff

Lisätietoja markkinaperusteisesta hinnoittelusta ja kustannuslaskennasta:
Mikko Mehtonen

Lisätietoja kirjanpidosta:
Sari Korento
Marja-Liisa Ylitalo

tags
Pirkka-Petri Lebedeff

Etunimi
Pirkka-Petri
Sukunimi
Lebedeff
johtava lakimies

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2773
Kännykkä
+358 500 482 016
Vastuualueet
  • kuntakonserni ja sen ohjaus
  • kunnat ja markkinat
  • kilpailuneutraliteetti
  • yhtiöoikeus
  • sopimusoikeus
  • vahingonkorvaus- ja vakuutusoikeus
  • konkurssioikeus
  • oikeudenkäynteihin liittyvä ohjaus ja neuvonta
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Lakiasiat
Kuntaliiton lakimiehet; Lakiyksikön siviililakimiehet
Mikko Mehtonen

Etunimi
Mikko
Sukunimi
Mehtonen
Kehityspäällikkö

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2645
Kännykkä
+358 50 592 8986
Vastuualueet
  • Kuntatalouden tietopohja:
  • Taloustilastot ja tilinpäätöstiedot
  • Kustannus- ja painelaskelmat
  • Kuntatieto-ohjelma ja automaattinen talousraportointi
  • Kuntien kustannuslaskenta ja markkinaperusteinen hinnoittelu
  • Kuntatalouden kuntokartoitus
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Kuntatalous
Tilastoasiantuntijat
Sari Korento

Etunimi
Sari
Sukunimi
Korento
Kehittämispäällikkö

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2616
Vastuualueet
  • kirjanpitolautakunnan kuntajaoston sihteeri
  • talouden ohjaus
  • tarkastus
  • sisäinen valvonta
  • riskienhallinta
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Kuntatalous