Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalousohjelma vuosille 2021-2024

Korona sekoitti talouden tilannekuvan ja kehysriihipäätökset

Valtioneuvosto julkaisi 16.4.2020 julkisen talouden suunnitelman, joka kokoaa valtioneuvoston julkista taloutta koskevan päätöksenteon yhteen ja kuvaa kehyslinjaukset ja talousnäkymät niin valtiontaloudelle, kuntataloudelle, sosiaalivakuutusrahastoille kuin niiden muodostamalle kokonaisuudelle. Asiakirja on samalla Sanna Marinin hallituksen ensimmäinen julkisen talouden suunnitelma

Valtioneuvosto totesi 16. maaliskuuta yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Olosuhteet ovat julkisen talouden suunnitelmaan laadittaessa erittäin poikkeukselliset, eikä julkisen talouden suunnitelmassa esitetä hallituksen tavoitteita tai suunniteltuja toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Tästä syystä julkisen talouden suunnitelmassa esitetään vain riippumattoman ennusteen mukainen julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehitysarvio.

Julkisen talouden ja kuntatalouden näkymät ovat erittäin heikot

Suomen ja kansainvälisen talouden näkymät ovat heikentyneet vuoden 2020 alkupuolen aikana erittäin nopeasti, sillä koronapandemia on johtanut niin kansainvälisen talouden kuin kotimaan taantumaan, tuotannon häiriöihin ja kysynnän rajuun vähentymiseen. Koronavirus onkin globaali ongelma, joka inhimillisen kärsimyksen lisäksi heikentää taloudellista aktiviteettia kaikkialla. Negatiiviset vaikutukset talouteen ovat sitä suuremmat mitä useampi sairastuu tautiin vakavasti ja mitä pitkäkestoisemmiksi rajoitustoimet eri kansantalouksissa osoittautuvat. Taloustaantuman syvyyteen ja sen jälkeiseen nousuvaiheeseen vaikuttaa myös se, miten tehokkaasti eri maiden käynnistämät elvytystoimet ongelmiin pureutuvat, ja miten yksityiset kuluttajat suhtautuvat pandemian jälkeiseen aikaan.  

Julkisen talouden suunnitelman taustalle tehdyn talousennusteen mukaan BKT:n määrä supistuu kuluvana vuonna 5,5 prosenttia. Työttömyys nousee yli yhdellä prosenttiyksiköllä, mutta koronan vaikutuksen talouskasvuun oletetaan hiipuvan nopeasti. Sen vuoksi vuosina 2021 ja 2022 talous kasvaa 1,3 prosenttia. Sen jälkeen talouskasvu hidastuu alle yhteen prosenttiin.

Koronavirustilanne, sen hidastamiseksi tehdyt rajoitustoimet ja taloustilanteen heikkeneminen kääntävät julkisen talouden alijäämän ja velan nopeaan kasvuun. Voimakkaimmin koronapandemia ja jo elvytystoimien rahoitusvastuu kohtelee valtiontaloutta. Myös paikallishallinnon eli kuntasektorin talous kiristyy koronakriisin vuoksi äärimmilleen. Kriisi iskee erityisesti kuntien verotuloihin, mutta samalla se kasvattaa myös menoja ja lisää kuntien tulevia rahoitusvastuita. Kuntatalouden tila oli jo ennen koronakriisiä hyvin vaikea. Paikallishallinnon rahoitusasemaa rasittaa lisäksi väestön ikääntyminen ja korjausvelka.  

Julkisen talouden ennuste olettaa, että veroaste on ennusteajanjaksolla melko vakaa. Menoaste sen sijaan nousee vuonna 2020 lähemmäs 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Menojen kasvu ylittää julkisen sektorin tulot koko ennusteajanjaksolla. Julkisyhteisöjen velka on ennusteen mukaan lähemmän 80 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2024.

 

LIsää aiheesta:

Kuntaliiton verkkopalvelussa:

Muualla verkossa:

tags