Kuntatalous ja valtio

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalousohjelma 2020–2023

Julkisen talouden suunnitelma 2020-2023

Julkinen talous heikkenee lähivuosina

Valtioneuvosto julkaisi 7.10.2019 vuosien 2020-2023 julkisen talouden suunnitelman (JTS), joka on samalla Antti Rinteen hallituskauden ensimmäinen julkisen talouden suunnitelma. Se on asiakirja, joka kokoaa valtioneuvoston julkista taloutta koskevan päätöksenteon yhteen ja kuvaa kehyslinjaukset ja talousnäkymät niin valtiontaloudelle, kuntataloudelle, sosiaalivakuutusrahastoille kuin niiden muodostamalle kokonaisuudelle.

Julkisen talouden suunnitelman mukaan talouskasvu hidastuu keskipitkällä aikavälillä alle yhteen prosenttiin. Hidas talouskasvu ja väestön ikääntyminen heijastuvat myös julkisen talouden rahoitusasemaan, joka alkaa heikentyä jälleen ensi vuosikymmenelle tultaessa. Myös paikallishallinto on vahvasti alijäämäinen koko hallituskauden ajan, eikä se saavuta julkisen talouden suunnitelmassa sille asetettua rahoitusasematavoitetta. Tavoitteen mukaan paikallishallinnon nettoluotonannon tulisi olla -0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2023.

Myös julkinen velkasuhde kääntyy hallituskaudella nousuun. Kehyskaudella veroasteen arvioidaan pysyvän ennallaan noin 42 prosentissa suhteessa BKT:hen. Veroaste eli verojen ja veronluonteisten maksujen suhde bruttokansantuotteeseen alentui viime hallituskaudella reippaasti kilpailukykysopimuksen ja verokevennysten vuoksi.

Antti Rinteen hallituksen kuntapäätökset pitävät kuntatalouden neutraalina

Antti Rinteen hallitusohjelma sisältää lukuisia kirjauksia, jotka vaikuttavat kuntatalouden tuloihin ja menoihin tulevalla hallituskaudella. Kuntatalouden heikkoa taloustilannetta tukee se, että kuntien peruspalvelujen valtionosuus lisääntyy noin 300 miljoonaa euroa vuodesta 2019 vuoteen 2020. Valtionosuutta kasvattaa muun muassa kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkaukseen liittyvän valtionosuusleikkauksen ja indeksijäädytyksen päättyminen sekä valtion ja kuntien kustannustenjaon tarkistuksen toteuttaminen. Myös valtion veroperustemuutoksista aiheutuvat verotuottomenetykset kompensoidaan kunnille.

Näiden lisäksi valtio esittää toimia, jotka lähivuosina lisäävät tai laajentavat kuntien tehtäväkenttää ja kasvattavat kuntien menoja. Laajentuneisiin tehtäviin kohdistetaan täysimääräinen valtionosuusrahoitus. Jos tehtävien laajennusten vaikutusarviot ovat kohdallaan, esitykset eivät heikennä kuntatalouden tilaa, vaan pitävät kuntatalouden tulojen ja menojen lisäyksen yhtä suurina, eli kuntatalous pysyy kuta kuinkin neutraalina.

Osa kuntien tehtävien laajennuksista on luonteeltaan pysyviä ja osa kertaluoteisia tulevaisuusinvestointeja. Kuntatalouteen kohdistuvien pysyvien menonlisäysten osuus on 565 miljoonaa euroa vuoden 2023 tasolla. Kuntatalouteen kohdistuvien kertaluonteisten menojen lisäys on 231 miljoonaa euroa vuonna 2020, 193 miljoonaa euroa vuonna 2021, 174 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja nolla euroa vuonna 2023. Osa kertaluoteisista menolisäyksistä rahoitetaan vain yhden vuoden ajan, kuten esimerkiksi ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen ja opetuksen ja ohjaukseen tukitoimiin kohdennettava 55,2 miljoonan euron tuki.

Kertaluonteiset tulevaisuusinvestoinnit ovat kuntatalouden kestävyydelle riski. Kuten hyvin monissa aikaisemmissakin kärkihankkeissa, osa näistä toimista tulee jäämään kuntatalouteen pysyviksi menonlisäyksiksi. Vaikka valtio vetäytyy rahoitusvastuusta 2021-2023 niin kuntatalouteen pysyviksi jäävien toimintojen rahoitus siirtyy rasittamaan kuntatalouden ja siten myös koko julkisen sektorin kustannuksia ja kestävyyttä.

Kuntatalousohjelma täydentää julkisen talouden suunnitelman kunta-arviointia

Julkisen talouden suunnitelman yhteydessä julkaistiin myös kuntatalousohjelma. Sen tarkoituksena on arvioida kuntatalouden tilaa ja kuntien mahdollisuuksia selvitä peruspalvelujen järjestämisestä talousarvioesityksen ja julkisen talouden suunnitelman mukaisilla toimenpiteillä. Kuntatalousohjelman painopiste on kuntatalouden kehitysnäkymien ja hallituksen kuntatalouteen vaikuttavien toimenpiteiden tarkastelussa. Toimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan koko kuntatalouden lisäksi kuntakokoryhmittäin sekä rahoitusperiaatteen toteutumisen näkökulmasta vuoteen 2023 asti.

tags