Pääekonomisti Minna Punakallio:

Hallituksen kuntatalouteen vaikuttavat päätökset vuonna 2021

Kuvassa Minna Punkallio

Kesä on paitsi lomien aikaa niin se on myös aikaa, jolloin viimeistenkin kuntien on työstettävä lähivuosien kehysennusteet kuntoon. Kesän jälkeen budjetoinnin katse on enemmänkin vuoden 2021 talousarvion valmistelussa. Vaikka kuluvana vuonna keskustelua on hallinnut korona ja sen taloudelliset vaikutukset niin budjetointityön kannalta lienee paikallaan kerrata myös hallituksen kuntia koskevat muut päätökset. Myös ne heiluttavat kuntien tuloja ja menoja lähivuosina ennätyksellisen paljon.

Hallitus on linjannut finanssipolitiikastaan ja kuntatalouteen kohdistuvista toimenpiteistään julkisen talouden suunnitelmassa. Tuorein julkisen talouden suunnitelma julkaistiin huhtikuussa.

Hallituksen linjaukset kasvattavat hallituskaudella menoja

Julkisen talouden suunnitelman mukaan julkisen sektorin menot lisääntyvät hallituskaudella pysyvästi 1,4 miljardilla eurolla. Kustannusvaikutus kasvaa vielä tämän jälkeen, kun hallituksen lakimuutokset astuvat täysimääräisesti voimaan. Julkisia menoja lisätään myös määräaikaisesti. Vuosille 2020-2022 näitä määräaikaisia hankkeita eli ns. tulevaisuusinvestointeja kohdistuu yhteensä noin 1,4 miljardin euron edestä. Näiden ns. tulevaisuusinvestointien ei oleteta aiheuttavan lisämenoja tai lisävelkaantumista enää vuonna 2023 tai sen jälkeen.

Osa pysyvistä menoista ja tulevaisuusinvestoinneista kohdistuu kuntatalouteen. Kuten ensimmäisestä liitetaulukosta näkee kuntatalouden menot kasvavat hallituksen menorajoitteen piiriin kuuluvien linjausten vuoksi noin 600 miljoonaa euroa vuoden 2024 tasolla. Kustannusvaikutukset kuitenkin kasvavat vielä sen jälkeen.

Tulevaisuusinvestointien arvioidaan lisäävän kuntatalouden menoja noin 200 miljoonalla eurolla 2020-2022 niin, että niiden vaikutus kuntatalouteen on suurimmillaan vuonna 2020. Tyyppiesimerkki tulevaisuusinvestoinnista on ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaaminen vuonna 2020, jolloin toimenpide lisää kuntien menoja 55,2 miljoonalla eurolla. Tälle tulevaisuusinvestoinnille ei ole varattu kehyksessä enää jatkorahoitusta tulevina vuosina.

Vuoteen 2021 kohdistuvien menolisäysten kirjo on mittava − menot kasvavat noin 100 miljoonaa euroa vuoteen 2020 verrattuna

Kuntatalousohjelma syventää julkisen talouden suunnitelmaa, ja kuvaa hallitusohjelman vaikutuksia kuntiin ja kuntatalouteen ministeriökohtaisesti siinä laajuudessa kuin asiat olivat tiedossa keväällä 2020 ohjelmaa valmisteltaessa. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti kuntien uusiin tai laajeneviin tehtäviin ja velvoitteisiin osoitetaan täysimääräinen valtionosuus. Vaikka hallituksen toimet lisäävät kuntien menoja, kasvavat niihin liittyvät valtionavut lähes yhtä paljon, jos toimenpiteen kustannusvaikutukset on arvioitu realistisesti.

Kuntatalousohjelman mukaan hallitus on laittanut liikkeelle lukuisia kehityshankkeita tai lakimuutoksia, joilla on vaikutuksia kuntatalouteen vuonna 2021. Isoimpia eriä ovat valtionavustuksilla rahoitetut kehityshakkeet, jotka liittyvät sote-uudistukseen (peruspalvelujen saatavuus) sekä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen. Tarkalleen näiden kehityshankkeiden kuntavaikutukset riippuvat kuntien omasta aktiivisuudesta ja siitä, kuinka hyvin avustuksia heille lopulta kohdennetaan ja kuinka tuloksellisesti kunnat toimintojen kehittämistä edistävät.

Hallitusohjelmassa linjattujen toimien eli ns. menorajoitteen piiriin kuuluvien päätösten lisäksi valtiolla on myös lukuisia muita kuntien tuloihin ja menoihin vaikuttavia päätöksiä. Tällaisia kuntien kustannuksiin vaikuttavia päätöksiä ovat esimerkiksi MAL-sopimuksiin liittyvä kustannusten jako. Toiseen liitetaulukkoon onkin koottu kaikki keskeisimmät valtion kuntatalouden menoja ja tuloja muuttavat kuntapäätökset. Valtiovarainministeriöstä saadut tiedot ovat julkisen talouden suunnitelman mukaisia eli niissä ei ole huomioitu kesäkuun alussa linjattua neljättä lisätalousarviota. Neljännessä lisätalousarviossa päätettiin mittavasta kuntien koronatuesta sekä muutamasta pienemmästä muutoksesta esimerkiksi kuntien peruspalveluiden valtionosuusmomentilta tehtävään digi-kannustinvähennykseen.

Taulukkoon listattujen toimien mukaiset kuntien menot kasvavat vuoteen 2021 mennessä reilulla 600 miljoonalla eurolla. Vuoteen 2020 verrattuna menot lisääntyvät kuitenkin enää vajaalla 100 miljoonalla eurolla. Valtaosa menojen lisäyksestä rahoitetaan valtion avustuksilla.

Keskeisimmät menoja kasvattavat toimenpiteet ovat jo edellä mainittu perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laatu ja tasa-arvokehittämishanke, peruspalvelujen saatavuus, mutta myös rintamaveteraanien kotona asumista tukevat palvelut, hoivamitoituksen laajentaminen, MAL-käynnistysavustukset, harrastusmahdollisuus kaikille koulupäivän yhteydessä, lastensuojelun jälkihuolto-oikeuden laajentaminen, oppivelvollisuuden pidentäminen, kansallinen mielenterveysstrategia sekä kotihoidon ja omaishoidon resurssien laajentaminen.

Hallituksen linjauksia tuleville vuosille puidaan syksyn budjettiriihessä

Koronapandemian vuoksi hallituksen tulevien vuosien päätöksiin liittyy kuitenkin harvinaisen paljon epävarmuutta. Pandemia on jo lisännyt julkisen sektorin menoja ja pienentänyt tuloja, mutta pandemian ja siihen liittyvien elvytystoimien suuruusluokka on kuitenkin yhä hämärän peitossa. Koska koronakriisin ja elvytystoimien vaikutus julkiseen sektoriin on kuitenkin varsin mittava, on epäselvää, riittävätkö julkisen sektorin resurssit kaikkiin hallitusohjelman linjaamiin toimiin. Lähivuosina on väistämättä edessä myös sopeutustoimia, jotta koronan vuoksi kasvanutta velkaantumista saadaan hillittyä.

Talouspolitiikan kokonaisuudesta linjataan budjettiriihessä 2020. Budjettiriihi pidetään tämän hetkisten tietojen mukaan 14.-15. syyskuuta.

Hallitus käy tuolloin läpi näkymän kuntatalouden tulevaisuudesta sekä samassa yhteydessä tarkastelee kuntien tehtävien ja velvoitteiden kokonaisuutta. Hallitusohjelman tehtävien laajennusten ja jo voimassa olevien lakisääteisten velvoitteiden toisessa vaakakupissa painavat koronavaikutukset sekä tavoite vakauttaa julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen vuosikymmenen loppuun mennessä.

Syksystä tulee todella jännittävä!

tags