Katsaus taloustilanteeseen syksyllä 2020: Pandemia käänsi kansantaloudet historialliseen syöksyyn

Minna Punakallio

Suomen bruttokansantuotteen määrä kasvoi viime vuonna 1,1 prosenttia. Kasvu oli voimakkainta vuoden toisella ja kolmannella vuosineljännellä. Kun BKT:n volyymin kehitystä tarkastelee suhteessa edelliseen vuosineljännekseen, niin kasvu oli nopeinta vuoden toisella neljänneksellä. Sen jälkeen kasvu lähti hiipumaan painuen viimeisellä vuosineljänneksellä jo miinukselle.

Vaikka talous kääntyi taantumaan viime vuoden lopussa niin vuositasolla useimmat kysyntäerät kehittyivät vielä varsin vahvasti. Viennin volyymi kasvoi peräti 5,7 prosenttia laivatoimitusten ja palveluviennin vauhdittamana. Myös kulutus kasvoi yhden prosentin, vaikka kotitalouksien säästämisaste kääntyikin nousuun. Koko talouden palkkasumma kasvoi 3,2 prosenttia vuonna 2019. Sen sijaan investoinnit laskivat prosentin. Investoinnit asuinrakennuksiin, koneisiin ja henkisiin omaisuustuotteisiin laskivat vuodesta 2018.

Työttömyysaste oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan viime vuonna 6,7 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 7,4 prosenttia. Työllisyysaste nousi 72,6 prosenttiin. Työllisten määrä kasvoi viime vuonna 0,9 prosenttia ja tehdyt työtunnit 0,8 prosenttia. Talouden tuottavuus työtuntia kohti laskettuna parani 0,4 prosenttia.

Koronapandemia käänsi kansantaloudet ympäri maailmaa historialliseen syöksyyn

Kuluvan vuoden helmi-maaliskuussa levinneellä koronapandemialla ja sen vuoksi käyttöönotetuilla rajoitustoimilla ympäri maailmaa on ollut erittäin rajuja vaikutuksia talouskasvuun. Kysyntä pysähtyi kuluvan vuoden toisella neljänneksellä kuin seinään monilla työvoimavaltaisilla palvelualoilla ympäri Eurooppaa. Vastaavaa kysyntäshokkia ei ole koettu missään aikaisemmassa talouskriisissä.

OECD:n mukaan talouden sulkeminen yhdeksi kuukaudeksi maksaa noin 2 prosenttia vuositason bruttokansantuotteesta. Toisaalta rajoitustoimien aikana kysyntä on osittain suuntautunut muille palveluntarjoajille esimerkiksi lisääntyneen vapaa-ajan vuoksi tai uusiin palvelumuotoihin, esimerkiksi verkkokauppaan. Tästä huolimatta rajoitustoimien vaikutus yhteiskuntaan on ollut poikkeuksellisen raju.

Koronapandemia on vaikuttanut maailmantalouteen nyt noin puolen vuoden ajan. Tartuntojen määrät ovat maailmanlaajuisesti yhä kasvussa, mutta tautitilanne on eri alueilla hyvin erilainen. Valtaosa vahvistetuista tartuntatapauksista sijoittuu tällä hetkellä Amerikkoihin. Monissa Euroopan maissa epidemiatilanne on rauhoittunut, ja useat maat ovat purkaneet asteittain rajoitustoimia ja avanneet rajojaan. Viime aikoina rajoituksia on jouduttu kuitenkin ottamaan uudelleen käyttöön epidemiatilanteen vaikeuduttua. Jo tällä hetkellä on selvää, että pandemian varjo ulottuu tätä vuotta pidemmälle tulevaisuuteen.

Tällä hetkellä ennakoidaan, että maailmantalouden kasvu supistuisi kuluvana vuonna noin 5 prosenttia. Erityisen voimakkaasti talouden ennakoidaan putoavan euroalueella, Yhdysvalloissa ja kehittyvissä talouksissa. Useat kansantaloudet ovat elpyneet kevään koronakuopasta kuitenkin yllättävän nopeasti. Epävarmuus epidemiatilanteen kehityksestä ja sen vaikutuksista talouskasvuun on kuitenkin yhä suurta kaikilla talousalueilla.

Myös Suomen talous painui alkuvuonna syvään taantumaan

Ennakolliset Tilastokeskuksen neljännesvuositilinpidon tiedot kertovat, että Suomen kansantalous painui jo kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa taantumaan. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä bruttokansantuotteen kausitasoitettu volyymi supistui 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Sitä edeltävällä neljänneksellä bruttokansantuote pieneni 0,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Yksityisen kulutuksen ja investointien kehitys oli tammi-maaliskuussa hyvin vaimeaa, mutta erityisen heikkoa oli viennin kehitys. Toimialoittain arvonlisäys pieneni erityisesti metsäteollisuudessa (työtaistelu) ja liikenteessä. Toisen vuosineljänneksen tilastotiedot julkaistaan elokuun lopussa.

Koronapandemia koetteli kriisin alkuvaiheessa erityisesti pienyritysvaltaisia palvelutoimialoja, kuten esimerkiksi ravintoloita, kauneushoitoloita ja erityiskauppaa. Niin palvelualojen kuin teollisuusyritysten liikevaihto, lomautukset kuin kansalaisten luottamus sukelsivat erityisesti huhtikuussa rajusti. Bruttokansantuotteen kehitystä ennakoivan kuukausittaisen tuotannon suhdannekuvaajan mukaan talouden alamäki on jatkunut loppukevään aikana, vaikka pahimmat syöksyt lienevät tällä erää takana.

Toukokuussa kausitasoitettu ja työpäiväkorjattu suhdannekuvaaja laski yhä 0,7 prosenttia huhtikuun lukemasta. Heikennys vuodentakaiseen tilanteeseen on reilut 5 prosenttia. Pudotus on voimakkainta palveluissa, mutta myös jalostus on heikentynyt viime vuoden lukemista selvästi.

Kesän aikana talous on elpynyt

Varsinaisia kotitalouksien kulutustilastoja vuoden toiselta neljännekseltä saadaan odottaa vielä hetki, mutta isoimpien pankkien maksukorttidatasta voidaan arvioida jo kotitalouksien kulutuksen suuntaa kesän aikana. Suomen korttidata kertoo, että korttiostot putosivat koronapandemian aikana rajusti, mutta ovat monilta osin jo palautuneet kesän aikana normaalitasoilleen. Nopeasti piristynyt ostokäyttäytyminen on poistanut pahimmat pelot siitä, että kuluttajat eivät uskalla liikkua kaupoissa ja tapahtumissa koronatartuntojen pelossa. Tilanteet kuitenkin vaihtelevat alueittain ja palveluittain. Joissakin palveluissa, kuten esimerkiksi kulttuuripalveluissa ja hotelleissa, ostot laahaavat kaukana normaalista kehityksestä.

Huhtikuisen romahduksen jälkeen kuluttajien luottamus on palautunut kuukausi kuukaudelta kohti positiivisempia näkemyksiä. Heinäkuussa luottamus oli jo vahvemmalla tasolla kuin vuosi sitten. Erityisen nopeasti huhtikuun kuopasta ovat hivuttautuneet ylös arviot Suomen talouden ja työttömyyden yleisestä kehityksestä. Kuluttajien oma rahatilanne arvioidaan erinomaiseksi, mutta kuluttajat ovat samalla huolestuneita työttömyyden uhkasta.

Koronakevään yksi voittajasektori on ollut vähittäiskauppa. Ennakollisten tilastojen mukaan vähittäiskaupan työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi kesäkuussa 4,8 prosenttia vuoden 2019 kesäkuusta. Päivittäistavarakaupassa työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi kesäkuussa peräti 6,9 prosenttia. Kaupan alan sisältä löytyy kuitenkin aloja, joihin korona on iskenyt rajusti. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi autokauppa, optisen alan vähittäiskauppa, vaatekauppa, kirjakauppa ja polttoainemyynti.

Palvelualoilla on tapahtunut voimakasta kysynnän laskua myös liikenteessä. Matkustajakato on vaivannut niin henkilökuljetuksia kuin lentokenttien matkustajamääriä. Myös Väyläviraston data rekkojen lukumäärästä ja muut tilastot esimerkiksi merikuljetuksista indikoivat liikenteen kehitykselle heikkoja alkuvuoden lukuja.

Vaikka koronakriisin taloudelliset seuraukset ovat olleet erityisen synkkiä palvelualoilla niin tuotannon heikentyminen on vaivannut kriisin aikana myös teollisuutta. Tuoreimpien tietojen mukaan teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto oli kesäkuussa peräti 6,9 prosenttia pienempi kuin vuoden 2019 kesäkuussa. Laskussa olivat lähes kaikkien teollisuustoimialojen tuotantoluvut. Tammi-kesäkuun työpäiväkorjattu tuotanto laski 2,8 prosenttia vuodentakaisesta.

Tulevaisuuden näkymien kannalta huolestuttavaa on erityisesti teollisuuden uusien tilausten kehitys. Uudet tilaukset ovat laskeneet kuusi kuukautta peräkanaa heikennyksen ollessa erityisen jyrkkää huhti-kesäkuussa. Tammi-kesäkuussa teollisuuden uudet tilauksen vähentyivät viime vuodesta lähes 12 prosenttia. Voimakkainta lasku on paperiteollisuudessa, mikä tullee jatkuessaan merkitsemään jollain aikavälillä myös tehtaiden sulkemispäätöksiä.

Ennakollisia tilastotietoja summaten näyttää, että elpyminen on ollut kesän aikana nopeaa erityisesti palvelualoilla. Tätä on tukenut kuluttajien vahvistunut luottamus ja epidemiatilanteen parantuminen. Kevään ankeista myyntiluvuista on noustu nopeasti ylöspäin, mutta edellisen vuoden kehitykseen verrattuna myyntiluvut ovat kevään jättämän kuopan vuoksi yhä heikot. Kehitys on ollut heikkoa myös teollisuudessa. Teollisuuden kehitystä kuvaavat tilastot ovat heikentyneet kesän aikana, joten loppuvuodesta tulee teollisuudessa näillä näkymin erittäin heikko.

Tilastokeskuksen pikaennakon mukaan vireille pantujen konkurssien määrä on alkuvuonna kasvanut, mutta konkurssien määrän kasvu on ollut kuitenkin odotettua maltillisempi. Esimerkiksi viikolla 30 pantiin vireille yhteensä 19 konkurssia.

Heikentynyt työllisyys asettaa paineita hallitukselle

Kuluva vuosi on ollut työmarkkinoilla historiallisen huono. Koronapandemia räjäytti maaliskuussa yt-neuvottelujen ja lomautusten määrän ennätykselliseen kasvuun. Samalla yrityksille laadittiin erilaisia tukiohjelmia ja maksuhelpotuksia. Tästä huolimatta koronakriisi on heikentänyt työllisyyttä ja lisännyt työttömyyttä, vaikka synkimmät ennusteet eivät tälle vuodelle olekaan toteutumassa.

Työmarkkinoiden suunta on muuttunut koronapandemian aikana selvästi ja pysyvästi. Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli kesäkuussa 87 000 vähemmän ja työttömiä 47 000 enemmän kuin viime vuonna. TEM:in mukaan työttömiä työnhakijoita oli kesäkuussa peräti 163 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin työttömyyden kasvun keskittyessä erityisesti Uudellemaalle, Pirkanmaalle ja Pohjanmaalle. Kokoaikaisesti lomautettuja oli 107 000 enemmän; lomautettujen määrä nousi kaikissa ammattiryhmissä.

Hallitus on linjannut, että työllisyyden lisääminen ja työttömyyden vähentäminen ovat keskeisiä keinoja edistää kestävää julkista taloutta. Samalla se on ilmoittanut jatkavansa työllisyystoimenpiteiden valmistelua hallitusohjelman mukaisesti nostaen kunnianhimon tasoa ja huomioiden koronakriisin vaikutukset toimintaympäristöön. Hallitusohjelman työllisyystavoite on 60 000 uutta työpaikkaa.

Miltä talousennusteet näyttävät?

Monien talousindikaattoreiden mukaan Suomen kansantalous on elpynyt huhtikuisesta romahduksestaan yllättävänkin nopeasti. Tuotanto ei ole kuitenkaan palautunut täysin entisille urilleen. Pahimmillaan tulevien vuosien kasvu on ennustettua hitaampaa useiden vuosien, jopa vuosikymmenen, ajan.

Ennustelaitokset arvioivat tällä hetkellä, että koronakriisi heikentää Suomen kansantalouden kasvua tänä vuonna noin 5-7 prosenttia. Ensi vuodelle ennustetaan tyypillisesti noin 2-4 prosentin BKT:n volyymin kasvua. Ennusteita tarkistetaan syksyn aikana vielä tiheään.

On sanomattakin selvää, että ensi vuoden talousennusteisiin sisältyy tällä hetkellä valtavasti epävarmuutta. Talouskehityksen suunta niin Suomessa kuin muissakin maissa riippuu epidemiatilanteen toisen aallon vaikutusten ohella lopulta myös siitä, että miten muiden suurten talousalueiden kysyntä loppuvuonna kehittyy, muuttuvatko monissa maissa käynnistetyt lomautukset tai irtisanomiset massatyöttömyydeksi, uskaltavatko kuluttajat kuluttaa ja hälveneekö tulevaisuutta ja investointinäkymiä vaivaava epävarmuus markkinoilta.

Minna Punakallio

Pääekonomistin palsta

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio käsittelee sivustollaan ajankohtaisia talouteen liittyviä asioita. Mukana on myös keskeisiä diaesityksiä ja luentomateriaaleja. Seuraa Minna Punakalliota Twitterissä @MinnaPunakallio

lateral-image-right
tags