Pääekonomisti Minna Punakallio:

Korona näkyy jo alkuvuoden kuntatalouden taloustiedoissa

Minna Punakallio

Tilastokeskuksen tuoreet, ennakolliset tilastotiedot kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2020 ensimmäisestä vuosineljänneksestä olivat varsin odotetun kaltaisia. Koronapandemia näkyy tilaston tunnusluvuissa jo selvästi, vaikka voimakkaimmat kuntavaikutukset koronasta tulevat ajoittumaan kuluvan vuoden tuleville vuosineljänneksille. Kuntaliiton kyselyiden mukaan koronan kuntatalousvaikutukset nousevat 1,9 miljardiin euroon, minkä päälle tulevat vielä kustannukset sairaanhoitopiirien talouden heikkenemisestä.

Kuntien verotulot olivat viime vuoden alkupuolella normaalia matalammalla tasolla tulorekisteriongelmien vuoksi. Verotulojen vain 1,3 prosentin kasvuvauhti kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä kuvastaa siten hyvin maaliskuussa nopeasti taantumaan pudonnutta kansantaloutta, jossa lomautukset ja pienentynyt työvoimantarve ovat pienentäneet kuntien tulojen kasvukerrointa.

Kuntien valtionosuudet ovat sen sijaan kasvaneet reippaasti, sillä Sanna Marinin hallitus on poistanut aikaisempia valtionosuusleikkauksia ja toteuttanut normaalit indeksi- ja muut lakisääteiset tarkistukset. Hallituskauden alussa on käynnistetty myös erilaisia valtionavustuksilla rahoitettuja tulevaisuusinvestointeja. 

Kuntien menojen kasvu oli kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä maltillista, mikä sekin on loogista koronakevään tapahtumia peilaten. Monia kuntien toimintoja pistettiin maaliskuussa kiinni. Tästä huolimatta jotkut pienemmät menoerät, kuten kotipalvelu ja lastensuojelu, ovat voineet kasvaa poikkeustoimien vuoksi reippaastikin. Kuntien palkkaratkaisu on vielä auki, joten alkuvuodelle ei ole ajoittunut uusia yleiskorotuksia.

Vaikka kuntien vuosikate parani kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä hieman niin tilikauden tuloksella mitattuna kuntien alkuvuoden tilanne ei näytä hyvältä. Tilikauden tulos tippui viime vuoden vastaavasta ajankohdasta 10,9 prosenttia ja lainakanta kasvoi yli kahdeksalla prosentilla.

Luvuissa näkyvät kaikkien edellä mainittujen tekijöiden summauksena se, että kuntien tulopohja, erityisesti verot, kehittyi alkuvuonna vaimeasti. Valtionosuuksien kasvu ei ole kunnille aitoa tulonlisäystä, vaan niiden kasvun taustalla on kustannusten nousu esimerkiksi laajenevien tehtävien vuoksi.

Korona näkyy myös kuntayhtymien tunnusluvuissa selvästi. Kuntayhtymistä merkittävä osa on sairaanhoitopiirejä, joiden tuotot ovat vähentyneet, kun kiireetöntä hoitoa on koronakeväänä siirretty STM:n ohjeistuksen mukaisesti eteenpäin ja laskutettavat toimet ovat vähentyneet. Kuntayhtymien menot kasvoivat sen sijaan 2,5 %. Menot ovat kasvaneet siitä huolimatta, että kiireetöntä hoitoa on siirretty myöhemmäksi. Kustannuksia ovat kasvattaneet koronapandemian lisäkustannukset varautumisesta, testaamisesta ja sairaalahoidosta.

Kuntayhtymien alkuvuosi oli taloudellisessa mielessä erittäin vaikea. Tilikauden tulos tippui kuntayhtymissä 55 % ja lainakanta kasvoi 22 %. Loppuvuoden aikana on odotettavissa, että voimakkaat heilahtelut kuntayhtymien taloudessa jatkuvat. Vaikka tilanteet vaihtelevat voimakkaasti eri kuntayhtymien välillä niin monissa kuntayhtymissä tullaan myös näkemään lähivuosina menoja hillitseviä sopeutustoimia. Myös kuntayhtymillä on voimassa alijäämien kattamisvelvollisuus.

tags