Pääekonomisti Minna Punakallio:

Miten hallituksen kuntapäätökset jaksottuvat kehyskaudella?

Minna Punakallio

Sanna Marinin hallitus on käynnistänyt hallitusohjelman mukaisesti ison määrän toimia, jotka vaikuttavat kuntien tuloihin ja menoihin pitkin hallituskautta. Hallituksen päätöksiä on kuvattu muun muassa 6.11.2020 pääekonomistin palstalla julkaistussa artikkelissa ja syksyn 2020 kuntatalousohjelmassa. Osa linjauksista on pysyviä eli niiden vaikutukset ulottuvat kuntatalouteen vielä hallituskauden jälkeen. Osa päätöksistä on taas määräaikaisia kehityshankkeita. Valtion kehys ei sisällä tässä vaiheessa vielä sote-uudistusta ja sen vaikutuksia kuntien tuloihin ja menoihin, sillä hallituksen esitys on vielä virkamiesvalmistelussa.

Hallituksen päätöksistä aiheutuvaa kuntien menojen lisääntymistä pyritään hillitsemään finanssipolitiikan käytänteiden mukaan niin sanotulla kuntien menorajoitteella. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää, että hallituskauden alussa julkisen talouden suunnitelmassa asetettu kuntien menorajoite tulee ylittymään. Menorajoitteen ylittymiseen vaikuttaa niin hallituksen menoja lisäävät uudet päätökset kuin tarkentuneet lakiesitysten kustannusarviot. Hallituksen linjana on korvata kunnille lisääntyneiden tehtävien ja tulomenetysten vaikutukset täysimääräisesti.

Tämän artikkelin excel-taulukkoon on koottu keskeisimmät kuntien menoja ja tuloja lisäävät tai vähentävät päätökset vuosina 2020-2024. Pääsääntöisesti taulukossa ei ole mukana koronatukia vuodelle 2020, sillä tarkastelun pääpaino on vuodesta 2021 alkavissa toimissa. Taulukosta puuttuu myös lukuisa joukko tulevaisuusinvestointeihin luettavia pienempiä kehityshankkeita, joiden rahoitus päättyy pääsääntöisesti viimeistään vuonna 2022. Tulevaisuusinvestointien täsmälliseen jaksottumiseen liittyy muutenkin yhä epäselvyyttä, sillä osa niistä tullaan yhdistämään EU-elpymisvälineen toimiin ja rahoitukseen. Tarkastelusta puuttuu myös hallituksen linjaukset esimerkiksi koronasta aiheutuvan kuntien hoito- ja palveluvelan purkamisesta.

Taulukossa on esitetty kuitenkin laaja kattaus hallituksen menolinjausten oletettuja vaikutuksia kuntien menoihin ja kuntien tuloihin eri hallinnonaloilla ja eri vuosina. Euromääräisesti merkittävimmät toimet keskittyvät valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloille.

Kuntien menot kasvavat hallituskaudella noin 600 miljoonalla eurolla hallitusohjelman alkuun verrattuna. Jos kuntien menot näiden päätösten seurauksena eivät kasva voimakkaammin kuin hallituksen virkamiesvalmistelussa on oletettu niin kuntien saamat valtionosuuslisäykset kattavat menot täysimääräisesti. Lähinnä menolinjauksiin liittyvien päätösten seurauksena kuntien tulot lisääntyvät hallituskauden aikana noin 650-700 miljoonaa euroa.

Kuntien tuloja kasvattavat menolinjauksiin liittyvien korvausten ohella erityisesti vuonna 2021 koronatestaus sekä yhteisöveron kuntien jako-osuuden korotus. Keskeisiä kuntatalouteen vaikuttavia toimia ovat myös lakisääteiset indeksitarkistukset sekä kustannustenjaon tarkistus.

Tyypillisesti hallituksen toimet tähtäävät tällä hallituskaudella siihen, että kuntatalous pysyy hallituksen päätösten suhteen neutraalina. Eli, kasvaneet kustannukset korvataan kunnille täysimääräisesti. Myös monien koronatukien tavoitteena on kompensoida kunnille kasvaneita menojen lisäyksiä. Näin on esimerkiksi koronatestaukseen liittyvissä koronatuissa vuonna 2021. Osa koronatuista tähtää kuitenkin kuntien tulomenetysten kompensointiin, minkä vuoksi hallitus on kasvattanut kuntien yhteisöverotuloja tai peruspalvelujen valtionosuutta. Näiden päätösten yhteisvaikutuksena nähdään, että hallituksen toimet vahvistavat kuntataloutta sekä vuonna 2020 että vuonna 2021.

tags