Pääekonomisti Minna Punakallio:

Neljäs lisätalousarvio pähkinänkuoressa

Kuvassa: Minna Punakallio

Hallitus osoitti vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossaan kunnille tukipaketin, jonka kokonaismäärä nousi 1,4 miljardiin euroon. Tukipaketilla korvataan menetyksiä, joita kunnille ja kuntayhtymille on syntymässä koronapandemian seurauksena vuonna 2020. Koronapandemian taloudellisten vaikutusten mittaluokkaan liittyy yhä epävarmuutta, mutta tässä vaiheessa vaikutusarviot kuntatalouteen liikkuvat noin 1,9 miljardissa eurossa vuonna 2020.

Suurimmat taloudelliset kuntavaikutukset tulevat kuntien vero- ja maksutulojen pienenemisestä taloudellisten rajoitustoimien seurauksena. Taloudelliset rajoitustoimet ja kiireettömän hoidon lykkääminen lisäävät kuitenkin peruspalveluiden kustannuksia niin kuluvana vuonna kuin myös tulevina vuosina.

Kuntien tukipaketti koostuu useasta toisiaan täydentävästä tukimuodosta, joilla tähdätään siihen, että tuki kohdistuu kunnille mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Tämä on erittäin hyvä linjaus. Vaikka korona vaikuttaa kaikkien kuntien tuloihin ja menoihin niin euromääräisesti suurimmat taloudelliset menetykset kohdistuvat suuriin kaupunkeihin palvelutoimialojen, yhteisöverotulojen ja työllisyyden heikentyessä. Toisaalta taloudellisia menetyksiä syntyy myös lasten ja ikäihmisten palveluiden uudelleenorganisoinnista ja esimerkiksi joukkoliikenteen maksutulojen pienentymisestä.

Suurin osa kuntien tukipaketista on kertaluonteista valtionosuuden korotusta vuonna 2020

Ylivoimaisesti suurin osa tukipakettia, 772 miljoonaa euroa, muodostuu yleiskatteellisen valtionosuuden lisäyksestä. Tämä määräraha myönnetään kunnille erilaisilla jakoperusteilla, mikä mahdollistaa koronavaikutusten monipuolisen huomioinnin erilaisissa kunnissa. Jakoperusteita on viisi: neljä laskennallista osiota ja harkinnanvarainen valtionosuuden korotus.

Suurin yksittäinen erä, 370 miljoonaa euroa, valtionosuuden kokonaiskorotuksesta määräytyy kunnallisverojen vuoden 2020 kunnallisverojen jako-osuuksien suhteessa. Tällä erällä pyritään kompensoimaan kunnallisverotuottojen pienenemistä työllisyyden heikentyessä. Kunnallisverotuottojen heikentymisestä kärsivät erityisesti ne kunnat, joiden tuloista valtaosa muodostuu verotuloista.

Osa valtionosuuden korotuksesta, 180 miljoonaa euroa, jaetaan kunnille tasasuuruisesti kunnan asukasmäärän perusteella. Taloudellisia menetyksiä on syntynyt luonnollisesti kaikille kunnille varautumisesta, rajoitustoimista ja verotulojen pienenemisestä.

Valtionosuuden korotuksesta 112 miljoonaa euroa jaetaan lasten eli alle 18-vuotiaiden lukumäärän perusteella ja 60 miljoonaa euroa ikäihmisten eli yli 64-vuotiaiden suhteessa. Näillä jakokriteereillä ohjataan tukea esimerkiksi lasten ja nuorten sosiaalisten ongelmien korjaamiseen sekä iäkkäiden henkilöiden kuntoutus- ja tukipalveluiden laajentamiseen.

Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta ei myönnetä kunnille laskennallisesti, vaan kunta hakee korotusta erillisellä hakemuksella valtionosuuteensa. Neljännessä lisätalousarviossa harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen euromäärää lisätään 10 miljoonasta 60 miljoonaan euroon (lisäys +50 milj. euroa). Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksesta 10 miljoonaa euroa leikataan edelleen tasasuuruisesti kaikilta kunnilta peruspalveluiden valtionosuudesta. Harkinnanvaraisen tuen hakuaikatauluista on kerrottu tarkemmin oheisen linkin takana.

Kuntien yhteisövero-osuutta korotetaan 10 prosenttiyksiköllä

Muhkea osa neljännen lisätalousarvion kuntatuesta muodostuu kuntien määräaikaisesta yhteisövero-osuuden kasvattamisesta sekä kertaluonteisesta valtionavustuksesta sairaanhoitopiireille.

Yhteisöverotulojen rooli kuntien taloudessa on merkittävä. Lisätalousarviossa linjattiin, että kuntien yhteisövero-osuutta korotetaan tänä vuonna 42,13 prosenttiin, kun se on normaalisti 32,13 prosenttia. Valtion jako-osuus pienenee vastaavasti 10 prosenttiyksikköä 57,87 prosenttiin. Muutos korottaa kuntien tuloja myös vuonna 2021, koska osa vuoden 2020 yhteisöverotuloista kertyy kunnille vielä myöhempinä vuosina. Kuntien yhteisöveron ryhmäkorotus ei vaikutus yksittäisten kuntien jako-osuuksiin.

On erittäin epävarmaa, kuinka paljon edellä mainittu korotus kunnille todella tuottaa euroja, mutta tämän hetkisten arvioiden mukaan se lisää kuntien yhteisöverotuloja 410 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 110 miljoonaa euroa vielä vuonna 2021. Ne kunnat, joissa yhteisöveron merkitys on suuri, hyötyvät eniten ryhmäosuuden 10 prosenttiyksikön korotuksesta. Toisaalta näiden kuntien verotuotto-menetykset ovat lähtökohtaisesti suurimmat yhteisöveron tuoton alentuessa.

Lisätalousarvioesitykseen sisältyy myös 200 miljoonan euron valtionavustus sairaanhoitopiireille. Valtionavustuksella korvattaisiin koronapotilaiden hoidosta ja pandemiaan varautumisesta aiheutuneita kustannuksia sekä sairaanhoitopiirien mahdollisia alijäämiä.

Kuntien yleistuen lisäksi koronapaketissa on myös muita kuntaliitännäisiä toimia

Neljännen lisätalousarvion kuntapaketti sisältää myös muutamia muita merkittäviä kuntiin kohdistuvia linjauksia, jotka nostavat kuntatalouteen kohdistuvien tukien kokonaissummaa. Näistä keskeinen on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla käynnistettävät lasten, nuorten ja perheiden valtionavustushaut, joiden tarkoituksena on kohdentaa tukea oppimisvajeen ja poikkeusolojen vaikutusten tasoittamiseen. Koulutuksen järjestäjille kompensoidaan myös maksutulojen menetyksiä. Hyvinvointipakettiin kuuluu toimia myös STM:n toimialalta. Lisäksi elvytyspakettiin sisältyy 100 miljoonan euron koronatuki, joka suunnataan joukkoliikenteen järjestäjille lipputulojen menetysten korvaamiseksi.

Valtiovarainministeriön mukaan neljäs lisätalousarvio ja lakimuutokset pyritään saamaan voimaan viimeistään heinäkuun alkupuolella. Hallituksen koronatuet kunnille (valtionosuudet ja verontilitykset) voidaan lisätä maksatukseen sen jälkeen. Jos aikataulut eivät viivästy, ensimmäiset maksatukset voitaisiin tehdä elokuussa. Sairaanhoitopiirien valtionavustuksen haku ja päätökset tehdään syksyllä.

Kuntakohtaiset laskelmat neljännen lisätalousarvion valtionosuuden lisäyksistä löytyvät valtiovarainministeriön sivulta excel-tiedostosta kuntatiedotteen lopusta. Valtionosuuden ja yhteisövero-osuuden korotukset yhteensä lisäävät kuntien tuloja keskimäärin 206 euroa per asukas. Pienimmillään korotus on +140 euroa asukasta kohden ja suurimmillaan +354 euroa asukasta kohden.

Käykää tutustumassa!

tags